Ordog – Funeral doomia luonnollisen syntymän kautta

”Torniolaisten paska haisee, kevät on tullut Tornioon” lauloi aikoinaan Terveet Kädet osuvasti tämän piskuisen pohjoisen rajakaupungin ilmeestä. Ehkä totta, ehkä ei. Mutta nytpä Tornion skeneen on ilmestynyt mielenkiintoinen tuttavuus, erittäin laadukasta tunnelmallista funeral doomia tarjoileva Ordog. Bändi ei ole ihan uusi, sillä ovat ehtineet aiemmin julkaista jo kolmen demon ja yhden albumillisen verran hienoa musiikkiaan. Juuri tämän haastattelun julkaisun hetkillä ilmestyy myös yhtyeen kakkoslevy Life Is Too Short for Learning to Live, joka lyö kaikki tähänastiset tekeleensä laudalta alas.

Haastattelin sähköpostin välityksellä herroja ja osaa otti Jussi (J), Aleksi (A) ja Valtteri (V). Levyn kannessa herrat kätkeytyvät taiteilijanimien taakse, joten siinäpä miettimistä, kuka on kuka. Näillä mennään.

Kertokaas bändin taustaa, mistä Ordog on tullut ja minne menossa?

J: Ordog tulee Torniosta, ja se on perustettu vuonna 2006 Aleksin ja Valtterin toimesta, Bändimme menosuuntaa on vielä paha arvioida, sen verran voin paljastaa, että kolmannen albumimme kirjoitustyö on jo käynnissä.

Miten kiinnostuksenne doom metaliin ihan alkujaan syntyi ja kehkeytyi myöhemmin valitsemaksenne musiikilliseksi tieksi?

A: Kiinnostus doom metaliin syntyi kuultuani Skepticism-yhteen Stormcrowfleet-albumia, Tämä albumi vastasi käsitystäni siitä, millaista musiikin pitää olla. Tämän jälkeen kävin lyhyen keskustelun kitaristimme Valtterin kanssa bändin perustamisesta, ja ei mennyt kauaakaan, kun Demo I julkaistiin.

J: Itse taidan olla bändin vähiten doomia kuunteleva yksilö ja kiinnostus musiikkityyliin syntyi, kun Aleksi soitti minulle Crow and the Storm -albumia ja pyysi minua liittymään bändiin.

Karkeasti voisi sanoa, että Ordogin keitos maistuu erittäin tuoreelta ja siinä on makuja eri vaikutteista.

A & J: Bändimme musiikki on pääosin funeral doomia, jossa on vaikutteita death metalista sekä muistakin musiikkityyleistä. Sanoisin että musiikkimme on experimental/funeral-doomia.

Aiemmin on tullut debyyttialbumi Crow and the Storm vuonna 2006 sekä kolme demoa. Millaiset ovat kehityksen merkit, kun noita äänitteitä vertailee keskenään?

J & A: Kehitys ensimmäisestä demosta tähän päivää on huomattava, niin soundillisesti kuin sävellyksellisesti. Syntikoiden mukaan tultua, suunta on mennyt enemmän melodiavoittoiseksi.

Niin, ainakin debyytillä musiikki oli ehkä aavistuksen karsitumpaa, kun taas nyt muun muassa melodioita on käytetty enemmän.

A: Melodioita on käytetty enemmän, koska albumin konsepti sitä vaati. Toisaalta vakituisen kosketinsoittajan mukaantulo riveihin antoi meille paremmat mahdollisuudet hyödyntää niiden käyttöä.

Miten Ordog-materiaali syntyy?

A & J: Materiaalin syntyminen on yksinkertainen prosessi: aluksi Valtteri säveltää ja äänittää biisien pohjat, jonka jälkeen muut jäsenet puhaltavat päälle biisille sielun.

V: Biisit syntyvät pääasiassa rämpytellessä kitaraa ja hyvän riffin sattuessa kohdalle, alan sitä työstämään.

Mikä on Ordog-kappaleissa tärkeintä?

A & J: Kappaleissa tärkeintä on se, että ne miellyttävät meitä itseään. Toisaalta tärkeää on myös niistä välittyvä tunnelma.

Biisit ovat pitkiä ja niissä on aika paljon vaihtelua, mitä nyt ylipäätään aika harvoin doom metalissa on. Millainen teillä on biisien synnytysprosessi? Meneekö se tietyn kaavan mukaan vai aina tapauskohtaisesti?

A & J: Biisien syntymä riippuu säveltäjän mielentilasta.

V: Sävellysprosessi kulkee yleensä samaa kaavaa. Silloin kun biisejä tulee, ne tulevat ikään kuin itsestään.

Uudella levyllä pisin kappale Pokol kestää jopa lähes 20 minuuttia, mutta siihen on saatu vangittua hieno tunnelma ja tarttuva melodianpätkä, kun taas lyhin kappale kestää vain 44 sekuntia. Miten vaikeaa on luoda noinkin massiivisia järkälemäisiä kappaleita? Ordogilla ei ilmeisesti ole myöskään mitään ”pakotettua” kaavaa siitä että miten pitkiä kappaleiden tulee olla?

A & J: Minkäänlaista pakotettua kaavaa ei ole. Biisistä tulee juuri niin pitkä tai lyhyt kuin sen tunnelma vaatii.

Oliko levyn synnyttäminen tuskaisa prosessi? Jotenkin tuntuu, että Ordogin kappaleet syntyvät aika luonnollisen syntymän kautta, eikä mitään tarvitse väkinäisesti vääntää.

A & J: Jos nyt katsoo ikään kuin taakse ja miettii, niin emme koe synnyttämistä mitenkään tuskaisena. Studiostakin selvittiin ilman suurempia ristiriitoja.

V: Kaikki sujui loppujen lopuksi kuin itsestään.

Itse onnistuin nappaamaan viimeisen kappaleen debyyttialbumianne Fireboxin alelistalta. Mutta saakos vanhempia levytyksiä vielä jostain muualta?

J: Crow and the Storm -albumia ei ainakaan Suomesta enää saa. Myös demot ovat loppuunmyytyjä.

Miten tienne kotimaisen Violent Journey Recordsin talliin johti?

A: Kun sopimuksemme Ostra Recordsin kanssa päättyi, aloimme etsiä kotimaista levy-yhtiötä, joka olisi kiinnostunut julkaisemaan materiaalia. Internetin kautta silmiini osui kotimainen Violent Journey, johon otin yhteyttä. Käytyäni useita keskusteluja yhtiön omistajan Vesan kanssa, yhteinen sävel löytyi ja sopimus allekirjoitettiin.

Ordog taisi olla alkujaan duo-kokoonpano, mutta nyt musikanttimäärää on tuplasti enemmän.. Koetteko olevanne nyt oikea bändi ja onko Ordogin tarkoitus esiintyä myös livenä joskus?

A: Ordog on aina ollut “oikea” bändi. Lisää soittajia värvättiin siitä syystä, että luonnollinen kehitys sitä vaati. Tarkoituksemme on jossain vaiheessa aloittaa keikkailu, Mutta ainakin tällä hetkellä ajankohta on todella huono, bändin jäsenten elämäntilanteesta johtuen.

Ette ilmeisesti ole tosiaan liiemmin keikkoja soittaneet.

A & J: Historiaamme mahtuu yksi keikka, joka vedettiin ns. testimielessä nähdäksemme kuinka kokoonpano toimii livenä.

Lopuksi vapaa sana!

– Life is too short for learning to live.

Haastattelu julkaistu : 2008-08-14
Kirjoittaja : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua