Sara – Vedestä inspiraatiota
Sara on sitkeästi taistellut tuulimyllyjä vastaan nyt jo viiden albumin voimin, eikä Kaskisten viisikko näytä minkäänlaisia merkkejä mahdollisesta antautumisesta. Paljon parjattu metallivaikutteiden poistuminen tuntuu tehneen yhtyeelle pelkästään hyvää ja nostavan sitä samalla lähemmäs sitä oikeata statusta, joka sille kuuluisi. Yhtyeen keulahahmo Joa Korhonen tarjoutui kertomaan mistä uuden levyn meri-aiheiset laulut ovat saaneet ideansa ja onko menneisyyteen tuijottaminen pelkästään negatiivinen asia?
Kuinka yhtye itse suhtautuu viidenteen ja tuoreimpaan aikaansaannokseensa, joka kantaa nimeä Veden äärelle?
– Totta kai aina se viimeisin tuntuu parhaalta tuotokselta ja täytyy sanoa, että uutukaisella Saran soundi on kirkastunut ja olemme löytäneet ne asiat mitä olemme halunneet tuoda esiin enemmän, eli melodiat. Monelle tämä varmaan tuntuu aika kevyeltä levyltä, mutta minkä takia täytyisi peittää kauniit melodiat särömössön alle.
Tällä kertaa käyskentelette vesi-nimisen elementin kanssa melko taajaan, mutta onko kyseessä teemaa noudatteleva albumi?
– Jossain määrin kyseessä on teemalevy mutta kyllä siitä poiketaankin. Esimerkiksi Kartta rinnassa, Ristin alle, Uusi ihminen ja Valmistettu tie ovat niitä risteyksiä, joita levyllä tarvitaan. Toisaalta Uusi ihminen voisi olla se koko tarina ja muut biisit olisivat matkan varrella tehtyjä valintoja. Kaikki aina sanovat, että kuulijat saavat sitten tulkita tekstit omalla tavallaan, mutta miksi ei kirjoittaja itsekin voi tulkita omia tekstejään jälkeenpäin eri kulmasta katsoen?
Onko merenrannalla vietetty nuoruus jollakin tapaa mukana levyn teksteissä tai tunnelmassa?
– Veden äärelle -biisissä lauletaan: Saavun hymyillen / aamuun pitkä on / ennen meitä taas / vaipuu Kaskinen. Juuri sieltä olemme tuota tunnelmaa hakeneet.
Albumilla käsitellään oman tulkintani mukaan menneeseen suunnattuja katseita. Onko menneiden muistelu pelkästään huono asia, vai voiko sieltä ammentaa asioita toisenlaiseen menettelytapaan?
– Ei todellakaan ole huono asia, jos siellä on jotain minkä perään haikailla. Toisaalta katsotaan myös eteenpäin ja mietitään minne sitä loppujen lopuksi haluaa jäädä.
Ensimmäinen single Laine kerrallaan pitää sisällään Maa oli tuolla jossain kun päivät muuttuivat vuosiksi -mietteen. Miten tämä konkretisoituu esimerkiksi nykyelämässä?
– Tuo lausahdus kumpuaa lapsuudestani. Isäni on merikapteeni ja yritin pistää itseni hänen paikalleen kun kirjoitin kyseistä biisiä. Nykyelämässä se on sitä kun on itse kokoajan menossa jossain. Maa sanan tilalla voisi olla: Koti oli tuolla…
Veden äärelle ei ole ulosanniltaan kovinkaan toivorikkaan kuuloinen levy, mutta onko tämä koko totuus?
– Monet taas on sanonut että tällä levyllä on se toivon pilkahdus mitä Saralta on aikaisemmin puuttunut. Itsekin kyllä myönnän että pieni liikahdus on sisällä tapahtunut… joku laittoi hetkeksi valot päälle.
Veden äärelle oli YleX:n viikon albumi viikolla 20. Luoko tämäntyylinen ennakkoon tapahtuva suitsutus paineita vai toimiiko se pelkästään positiivisena kanavana tulevaa julkaisua kohtaan?
– En osaa ottaa paineita tuollaisista asioista, enemmän sitä odottaa innoissaan, että koska jengi saa kuulla sen uuden levyn. Tuo myös herättelee niitä kuulijoita, että jotain on pian tapahtumassa.
Paljon on jauhettu metallivaikutteiden häviämisestä, mutta oliko Sara jo alkuaikoina tietoinen tulevaisuuden linjauksestaan?
– Tuskin sitä koskaan on tietoinen mihin suuntaan bändi kehittyy. Vaikutteet muuttuvat matkan varrella niin monesti. Seuraavasta levystä on kaavailtu kunnon konerunttausta, mutta sekin jää nähtäväksi. Ainahan sitä voi puhua, mutta lopputulos voi olla mitä vaan.
Mitä sanotte, jos väitän, että Sara saattaa haastaa jossain vaiheessa CMX:n, joka sekin aloitteli hieman erityylisellä linjauksella?
– Et ole ensimmäinen joka mainitsee tuon CMX:n. Olisihan se hienoa koska CMX on tehnyt omaa juttua jo kauan eikä vieläkään ilmeisesti loppua näy. Toivottavasti pystytään viemään loppuun se mitä joskus aloitettiin.
Teille tarjoutui tilaisuus lämmitellä 30 Seconds to Marsia Helsingin Jäähallissa kesäkuun alussa. Kutsu lienee tullut levy-yhtiön kautta, vai kuinka? Ja onko Leton yhtye tuttu entuudestaan?
– Siinä vaiheessa kun kuulin, että ovat tänne tulossa niin heti puhelu keikkamyyjälle ja sanoin että jos ovat etsimässä lämppäriä Suomesta niin ehdottomasti kokeillaan, jos vaikka onnistuisi. Keikkamyyjä oli sitten laittanut levyn eteenpäin ja sieltä sitten managementilta tuli viesti: They would like to have Sara as their main support. Tiedä sitten onko itse Jaretti ollu päättämässä lämppäreitä. Kuitenkin loistava tilaisuus soittaa ensimmäistä kertaa jäähallissa, sillä emme kuitenkaan koskaan ole soittaneet noin monelle ihmiselle.
30 Secondsissa on hieman samaa melankoliaa kuin Sarassa. Mistä kumpuaa tämä suomalainen melankolia, jota varsin useasti on musiikillisessa muodossa tarjolla?
– Suomen talvi on niin pitkä ja kylmä ja pimeä ja blaa blaa blaa… Itsellä tuo varmaan kumpuaa musiikista jota kuuntelee. Omat suosikit eivät kuitenkaan koskaan ole ollut mitään iloista musiikkia. Surulliset laulut koskettavat ihmisiä enemmän ja niihin voi samaistua helpommin.
Saralla katseet tiukasti menneisyydessä uudella albumilla, mutta ovatko ne samalla myös tulevaisuudessa?
– Levyllähän haikaillaan sinne mistä ollaan lähdetty, enkä näe sitä mahdottomuutena, että joskus muuttaisin takaisin Kaskisiin. Ehkä minun tulevaisuus on Kaskisissa.
Kesällä yhtye soittelee yöttömässä yössä, joten ilosanoman levittäminen tapahtuu melko pitkälti valoisassa. Kuinka helppoa suviyössä on päästä oikealle aaltopituudelle esimerkiksi tekstien kanssa?
– Kyllä se fiilis sieltä tulee viimeistään siinä vaiheessa kun lähtee alkunauha tai ensimmäinen biisi. Yleisö antaa myös paljon kun katselee ihmisten laulavan mukana. Välillä se on auttanyt todella paljon jos itse unohtanut sanoja, eturivistä sitten katsonut suun liikkeitä niin itsekin muistaa.
Olisiko Sara edustamassa Suomea Euroviisuissa sula mahdottomuus vai raaka bisnesratkaisu?
– Mahdottomuus. Euroviisuissa ei kuitenkaan ole kyse musiikista vaan jostain ihan muusta. Enemmän se on sirkus kuin mikään laulukilpailu.
Tsemppiä jatkoon ja käännyttäkäähän Jäähalli puolellenne.
Haastattelu julkaistu : 2008-06-05
Kirjoittaja : Jarno Leivo
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua