Haastattelut

Masterstroke – Sarjatulta suoraan munille!

Kukapa ei nauttisi nukkumisesta? Ainakin näin talven pimeimpien hetkien vallitessa on mukava sulkea silmänsä ja nauttia siihen päälle hyvästä musiikista. Masterstroke ei toisen albuminsa Sleep-nimestä huolimatta ole kovinkaan unelias bändi, vaan tuo kansan kuultavaksi annoksen metallisempaa mättöä. Bändin kuulumisista kertoilivat Niko Rauhala sekä Janne Juutinen.

Terveiset täältä kylmästä bittimaailmasta. Ulkonakin on pian kuulemma tulossa 20-asteen pakkaset. Ahdistaako?

Janne: Kiitoksia terveisistä. Kieltämättä vähän tuo viima ja tuisku ahdistaa, aina varsinkin kesän jälkeen, mutta sehän vaan lisää luonnetta? Tai jotain.

Niko: Eipä oikeastaan. Kun on pakkasta niin on valoisampaa ja mielikin on kirkkaampi.

Toinen albuminne Sleep on tämän haastattelun ilmestyessä jo kauppojen hyllyillä. Kuinka pukisitte albumin sanoiksi?

Janne: Hyvä hevilätty, raskas ja tunnelmallinen, lainatakseni kitaristiamme Markus Kekonia ”Making of Sleep” -pätkästä.

Niko: Lainatakseni DARrin poikia, niin sekoitusta välillä Machine Men ja Diablo.

Kuinka vertailisitte Sleep-levyä edeltäjäänsä Apocalypseen musiikillisessa mielessä?

Janne: Apocalypseen verrattuna Sleep on kokonaisempi ja enemmän nykypäivää. Siis bändinä ollaan kasvettu tavallaan täysi-ikäiseksi, mutta ei vielä olla kuitenkaan ihan kypsiä. Apocalypsehan oli kuitenkin power metalia ja Sleepillä yritetään päästä siitä power-leimasta eroon.

Niko: Tää on selkeästi aggressiivisempi ja tunnelmallisempi kuin täysin power Apocalypse.

Bändinne nykytilanne on yleisellä tasolla varmasti monella tapaa erilainen verrattuna Apocalypse-albumin aikaan. Miten kuvailisitte näitä muutoksia ja kuljettua taivalta?

Janne: Kuten varmaan moni muukin bändi, niin myös me, laitettiin debyytille paljon demoilta tuttuja biisejä, eli kokonaisuus koostui monen aikakauden biiseistä. Mielestäni Sleep on yhtenäisempi, vaikka siitä löytyy vanhojakin ralleja. Kyllähän tässä koko bändi on kehittynyt yhteensoitossa ja biisien hiomisessa.

Niko: Juu Apocalypsen biisit oli niin monen vuoden takaa, että tämä on siinäkin mielessä yhtenäisempi, vaikka tässäkin vielä on hajontaa. Ennen kaikkea tämä on koko bändin levy. Lisäksi meitin tämänhetkinen kokoonpano on ja tuntuu täysin oikealta. Apocalypsea äänitettäessä oli yleisestikin vähän sekavat tunnelmat, kun laulajaa ei ollut ja mun piti ruveta treenaan sitä ja kaikkee. Mutta se opetti ja kasvatti kaikkine kusemisineen tätä bändiä helvetisti

Millainen prosessi oli Sleepin saattaminen lopulliseen kokonaisuuteensa?

Janne: Kyllähän se loppujen lopuksi oli aikas pitkäkin tie. Alkuvuodesta (2007) käytiin Fantom Studiolla äänittämässä rummut ja loput äänitettiin kesällä omalla MSTR-Studiolla kauheella kiireellä kun tehtiin diili Dynamic Artsin kanssa ja jätkät halus lätyn pihalle vielä tämän vuoden puolella.

Niko: Näin loppujen viimein aika vaivaton, ei suurempia vastoinkäymisiä, tosin se kesti aika kauan tosiaan.

Löytyykö levyn takaa minkäänlaista yhdistävää teemaa?

Janne: Hmm… ei kai… Niko?

Niko: Eipä sitä oikeastaan ainakaan tarinallisesti mitään teemaa ole, mutta ainahan sitä voi sanoitukset ymmärtää jokainen eri tavalla.

Millaiset asiat vaikuttivat eniten levyn teossa? Mistä löytyi se paras inspiraatio?

Janne: Kyllähän siinä oli semmoinen näyttämisen meininki. Debyytti meni puihin levy-yhtiön takia ja päätettiin kuitenkin tehdä toinen levy, vaikka sille ei sitten julkaisijaa löytyisikään.

Niko: Kyllä se tässä tapauksessa tuli varmaan siitä näyttämisen halusta ja periksiantamattomuudesta, kun sille Apocalypselle kävi miten kävi.

Millaiset ovat yhtyeenne suurimmat vaikuttajat, niin musikaalisessa kuin ulkomusikaalisessakin mielessä?

Janne: Paha sanoa. Meidän bändissä kuunnellaan niin paljon erilaista musaa, että ei meillä kai mitään yhteistä esikuvaa ole. Ehkä se monipuolisuus henk.koht. vaikuttajissa ruokkii meidän omaa musaa? Ulkomusiikillisessa mielessä ehkä hyvä ryhmähenki on iso vaikuttaja meillä. Nyt on kasassa semmonen poppoo hyviä kavereita, että homma vaan toimii.

Niko: Me kaikki myös kuunnellaan monipuolista musiikkia ja kaikki tuo omiin juttuihinsa sitä kautta omat koukkunsa, niin ne vaikuttaa koko bändin ulosantiin. Me ollaan tosiaan kaikki hyviä kavereita myös bändin ulkopuolella, niin tätäkin kautta hommat toimii.

Musiikistanne kuuluu viittauksia aina amerikkalaiseen progressiiviseen metalliin, tyyliin Symphony X, sekä siihen tiettyyn kotimaiseen otteeseen, jonka mm. Sentenced on tehnyt tutuksi. Miten itse näette asian?

Janne: Ite on kyllä vaikee yhdistää juuri noihin bändeihin meitä, mutta niin monta on musasta mielipidettä ja mielleyhtymää kuin on korvaparejakin. Kai meillä sitten on vähän progeilua musassa. Ilmeisesti rytmitykset tekee sen koska tahtilaji kyllä harvoin meidän biiseissä muuttuu. Sentenced varmaan taas tulee Nikon äänestä?

Niko: Tottakai siellä on juurikin tollaisia vertauksia, kun kaikki meitin porukasta tykkää just esim. tosta Äxästä ihan simona ja toi melankoliapuoli tulee varmaan automaattisesti, kun ollaan suomalaisia. Olemme otettuja tietenkin jos tuollaiseen mestaribändiin joku huomaa yhdistellä.

Musikaalisesta kokonaisuudestanne paistaa läpi tietty suomalainen melankolia. Lienee totuus, että kun Suomessa tehdään metallia, niin siihen tulee mukaan automaattisesti tiettyä synkkyyttä. Onko näin?

Janne: Kyllähän nämä pohjolan kylmät tuulet, synkkä ja jylhä metsämaisema, mutta toisaalta taas tyyni järven pinta kuuluu suomalaisessa hevissä. Melankoliaa ja kaihoa. Siitä se aito suomimetalli on tehty.

Niko: Juu niin kuin jo vähän kerroinkin tossa edellisessä kysymyksessä.

Minkälaiset ovat Masterstroken aseet suomalaisten musiikinystävien sydämien valloittamiseen?

Janne: Sarjatulta suoraan munille! Eli keikkaa mahdollisimman paljon, mahdollisimman monessa paikassa. Eiköhän ne metallisydämet jossain vaiheessa raota ruostuneita saranoitaan ja ota omakseen vielä yhden pyrkyrin.

Niko: Janne heitti aika hyvän…

Millaiset ovat yhtyeenne tulevaisuuden näkymät?

Janne: Hyvältähän tämä näyttää. Sitähän ei koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan kun ei ole noita ennustajan lahjoja. Tällä hetkellä menee paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Uusi levy (jota saa jopa ostaa kaupasta), uusia keikkapaikkoja, uusia haastatteluja/haastattelijoita, uudet kujeet.

Niko: Helvetin hyvältähän tuo vaikuttais: keikkaa, haastiksia, telkkaria, radioo… Toivottavasti ihmisille jäisi bändi mieleen ja keikkapaikat täyttyis ja levyjä myytäis.

Haastattelu julkaistu : 2007-12-07
Kirjoittaja : Toni Peltola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.