Dark The Suns – Kun kauneus ja raskaus kohtaavat
Vuosi alkaa olemaan niillä kulmilla, että aurinko on lähestulkoon harvinainen vieras. Eipä olisi voinut Dark the Suns valita sopivampaa ajankohtaa debyyttinsä julkaisuun. Haastatteluun bändi asetti kitaristinsa Mikko Ojalan sekä basistinsa Inka Tuomaalan.
Hyvät iltamat täältä Noise.fi:n virtuaalitoimituksesta. Miltä pimenevät päivät tuntuvat Dark the Suns -leirissä?
Mikko: Morjens! Päivät tuntuu oikein loistavilta, kun tuo debyyttilevy ilmestyi nyt 14.11. keskiviikkona ja levynjulkkarikeikkaa soitettiin silloin Tampereen Infernossa. Oli kaikkinensa vallan onnistunut päivä! Palaute levystä on ollut erittäin positiivista kaikkialla. Varsinkin tuolla Euroopan suunnalla, erityisesti Ranskassa tuntuvat olevan erittäin innoissaan.
Orkesterinne on varsin uusi tuttavuus suomalaisella metallikentällä. Miten pukisitte bändin ytimen sanoiksi?
Mikko: Dark the Sunsin ajatus alun alkaen on ollut yhdistellä kauniita pianomelodioita ja raskaita kitaroita. Ollaan siinä onnistuttu melkoisen hyvin tuolla meidän debyyttilevyllä. Kyllähän sieltä muitakin synasoundeja tietysti löytyy kuin pianoa, mutta se on varmasti sellainen kantava ja hallitseva elementti musiikissa. Tarkoituksena on ollut luoda jotakin kaunista ja jotakin ankarampaa siihen vastapainoksi. Saadaan aikaan sellainen mukava kontrasti noiden asioiden välille.
Inka: Tämä on sellaista kaunista ja tunnelmallista, mutta samalla tosi suoraviivaista ja energistä musiikkia.
In Darkness Comes Beauty on debyyttialbuminne. Millainen oli sen syntyprosessi?
Mikko: Puolet levystä äänitettiin kaikessa rauhassa meidän kosketinsoittajan kotistudiossa. Äänitettiin kevään aikana siellä kitarat, basso sekä tietysti myös koskettimet. Oli hyvä kun oli paljon aikaa käytössä, joten ehdittiin miettiä myös paljon kaikkia pieniä tuotannollisia asioita, jotka sitten vaikuttavat kokonaissoundiin. Sitten loput, eli rummut ja laulut äänitettiin tuolla Studio Watercastlella Sarvanteen Artun johdolla. Arttu myös miksasi levyn ja ollaan kyllä tosi tyytyväisiä, teki todella hienoa työtä. Masterointi oli sitten perinteisesti tuolla Finnvoxilla.
Inka: Kappaleita levylle tehtiin koko viime syksy, kaikki biisit olivat valmiita ja demotettuina tammikuussa, joten siinäkin välissä oli vielä hyvin aikaa miettiä kaikkia pieniä asoita. Silloin alettiin miettiä myös levynkansia ja kotisivujen grafiikoita, eli niitä on tässä aika kauan jo pyöritelty.
Mikko: Inka teki myös kaikki noi levyn kansitaiteet ja kotisivugrafiikat. Ollaan kaikki tosi tyytyväisiä kyllä tuohon lopputulokseen. Oli kuitenkin erittäin tärkeää saada myös se visuaalinen maailma noihin levynkansiin tukemaan meidän musaa.
Inka: Levynkannet ja muu grafiikka on kuitenkin se maailma siinä musiikin ympärillä; ainakin itselle tuollaiset asiat on tosi tärkeitä. Kun ostaa uuden levyn, se pitää ensimmäisen kerran kuunnella niin, että on aikaa katsella ja ihmetellä samalla niitä kansiläpäreitä.
Niin levyn, kun bändinkin nimi viittaa pimeyteen. Millainen on suhteenne sitä kohtaan?
Inka: Pimeys on kaunista ja rauhallista; koko maailma näyttää kauniilta ja tunnelmalliselta kun ilta hämärtyy. Samalla siinä pimeydessä on kuitenkin jotain salaperäisempääkin; yönpimeässä asiat eivät näytä ihan samanlaisilta kuin päivänvalossa. Nuo molemmat puolet tulee aika selkeästi esille tuon levyn lyriikoissa.
Mikko: Tuohon voisi vielä jatkaa, että yön hiljaisuudessa ne ajatukset ja se yleistunnelmakin on täysin erilainen kun päivällä. Voidaan puhua esimerkiksi yksin olemisen tunteesta, kaikesta rauhallisuudesta ja hämärän kauneudesta, niin kuin Inka sanoikin jo.
Levyn teemat tuntuvat vaihtelevan aina kauneudesta, synkkyyteen, enkeleihin ja demoneihin. Mitä nämä asiat teille merkitsevät?
Inka: Eihän nämä meidän kappaleiden lyriikat mitenkään yltiösynkeitä ole, pikemminkin sellaisia pieniä surumielisiä tarinoita. Sumua ja sadetta, kaupungin ääniä. Tärkeintä meille on ollut niissä sanoissa välittää sellaista haikeaa ja surullista tunnelmaa; sitä fiilistä, kun maailma nukkuu ja itse katselee sitä kaikkea vähän kauempaa ja vähän irrallaan kaikesta. Joissakin kappaleissa päällimmäisenä tunteena on pettymys ja menetys, mutta suurin osa näistä on enemmänkin nimenomaan haikeita. Näissä sanoissa ja ajatuskuvissa on haettu vähän samaa kontrastia kuin musiikissakin, on kauniita ja tuikkivia, ja niiden rinnalla vähän synkempiä asioita.
Ovatko nämä asiat myös bändin suurimpia inspiraation lähteitä, vai löytyykö se tietty draivi jostain muualta?
Mikko: Inspiraatiot taitavat tulla surumielisistä fiiliksistä. Sitä sitten kaikessa rauhassa soittaa koskettimia ja usein sieltä melankolisia melodioita kehittyy. Oikeastaan se draivi alkaa ilmestyä biisiin äänitys- ja treenausvaiheessa, kun kauniiden elementtien päälle saadaan kunnon kitaravalli sekä rummut ja basso tukemaan tunnelmaa. Tulee sellainen voimakas kontrasti musiikkiin.
Inka: Lyriikat taas saattaa monta kertaa lähteä jostain ihan yksittäisestä sanasta tai jostain ajatuskuvasta tai tunnelmasta. Niiden ympärille sitten rakentuu sellainen pieni tarina, jossa se tietynlainen tunnelma on pääosassa.
Mitkä ovat bändinne suurimmat musikaaliset vaikuttajat ja miten suhteuttaisitte ne musiikkiinne?
Mikko: Itse olen kuunnellut tosi pitkään Saukkosen Tuomaksen Before the Dawn -yhtyettä ja tykännyt tosi paljon siitä musasta. Erittäin hyvänkuuloista materiaalia ovat tehneet koko uran ajan. Sitten tulee seurattua myös näitä muita suomalaisia bändejä varsin paljon. Erityisesti monet uudet bändit on yllättäneet tosi positiivisesti. Jos taas aletaan miettiä pitemmälle, että mistä se innostus melodiseen metalliin lähti, niin olihan tuo Dimmu Borgirin Enthrone Darkness Triumphant sellainen tosi pysäyttävä levy, sitä jäi ihmettelemään miten hienosti ja tyylikkäästi bändi yhdisteli koskettimia ja rankempaa musaa.
Inka: Tosi monenlaisessa musiikissa voi olla sellaisia hyviä juttuja, jotka jää mieleen soimaan. Esimerkiksi Kent ja Liekki on sellaista ihan toisenlaista musiikkia, jota aika usein tulee kuunneltua. Tietysti niiden rinnalla tuolla levyhyllyssä on sitten Himit ja Amorphikset.
Kilpailu suomalaisella metalliskenessä on tänä päivänä hyvinkin kovaa. Millaisin asein Dark the Suns vastaa tuleviin koitoksiin?
Mikko: Dark the Sunsilla tehdään tällaista meidän näköistä musaa. Ollaan aika selkeää linjaa pidetty alusta alkaen, eikä ole missään vaiheessakaan tarkoitus alkaa sitä muokkailemaan kovinkaan radikaalisti. Eiköhän se ole siinä kun tehdään parhaamme ja niin kauan kun hommasta itse tykkää, niin kyllähän se eteenpäin kokoajan kehittyy.
Millaisena näette Dark the Sunsin aseman tuossa metalliskenessä?
Mikko: Eipä tuollaista ole tullut juuri mietittyä. Tärkeintä kuitenkin itselle on päästä soittamaan paljon keikkoja ja tehdä uusia biisejä, mukavaahan se on, että palaute on ollut tosi positiivista.
Inka: Niinpä… Aika turhaa sitä on alkaa tuollaisia asioita miettimään. On ihan mahtavaa, kun pääsee soittamaan keikkoja ja ihan mahtavaa, kun joku tulee kertomaan tykänneensä. Toivottavasti päästään näitä keikkoja paljon soittamaan, ja vielä paljon paljon musiikkia tekemään.
Teillä tuntuu olevan keikkarintamalla varsin mukavasti kysyttävää. Millainen bändi Dark the Suns on lavalla?
Mikko: Meidän musiikki on kuitenkin tosi suoraviivaista, niin ollaan pyritty sellaista ankaraa fiilistä luomaan myös keikalla. Ihmiset on tykännyt kovasti just siitä ankaran musan ja melodisten elementtien yhdistelemisestä.
Teillä on levytyssopimus kotimaisen Firebox Recordsin kanssa. Kuinka päädyitte yhteistyöhön lafkan kanssa ja onko se sujunut mukavasti?
Mikko: Firebox tuntui jo heti alkuun tosi hyvältä levy-yhtiöltä meille. Asioissa päästiin nopeasti hyvään yhteisymmärrykseen, joten valinta oli ainakin meidän puolelta selvä.
Inka: On mukavaa kun on suomalainen levy-yhtiö; asioitten hoitaminen on niin mahdottoman paljon helpompaa niin!
Mikko: Ollaan oltu kyllä tosi tyytyväisiä yhteistyöhön ja ollaan saatu heiltä tosi paljon tukea monessa asiassa, eli suuret kiitokset menevät Fireboxin suunnalle.
Millaiset ovat yhtyeenne tulevaisuuden suunnitelmat?
Mikko: Nyt on tarkoitus soittaa niin paljon keikkoja Suomessa kun mahdollista ja tehdä siinä samalla myös uutta musaakin. Aika hyvin noita uusia ideoita on ehtinyt kehittelemään tässä syksyn aikana ja keikoillakin ollaan jo ehditty ihan uutta materiaalia soittaa yhden biisin verran. Nyt vaan on ollut aika paljon kiirettä bändiasioiden kanssa, niin ei ole meinannut ehtiä treeniksellä useampia uusia biisejä ottaa soittoon. Nyt on ollut myös ensimmäisiä keikkasuunnitelmia tuonne ulkomaiden suuntaan, mutta katsellaan nyt rauhassa miten asiat etenevät, hyvältä ainakin näyttää!!
Haastattelu julkaistu : 2007-11-29
Kirjoittaja : Toni Peltola
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua