Exsecratus – Metallia aidosti suomalaisilla vaikutteilla

Kuluvan vuoden alkutohinoissa suoraan täysin tuntemattomista, ponkaisi esiin tuore demobändi Exsecratus. Bändin kaksi kappaletta sisältänyt demoäänite sai loistavia kommentteja ympäri skeneä ja herätti monen metallin ystävän kiinnostuksen oitis. Yhtyeen kyvyt huomasi myös kotimainen uusi Violent Journey Records, joka julkisti Exsecratuksen debyyttilevyn Tainted Dreams syyskuun alussa. Päätin ottaa yhtyeen nokkamiehen ja perustajan Olli Mattilan pieneen piinatenttiin, ja tässä tulos.

Miten aivan aluksi Exsecratus-kokoonpano sai alkunsa?

– Oli yksinkertainen päätös siitä, että halusin tehdä itse sellaista musaa mitä tykkään soittaa. Helvetin monen mutkan ja ongelman kautta pääsin siihen tilanteeseen, että ympärille oli kasautunut viisi muuta kovaa muusikkoa, jotka tykkäävät soittaa tässä porukassa. Kiitos ja kunnia eivät siis tämän bändin tarinasta kuulu yksinomaan minulle.

Bändi sai hyvää mainosta alkuvuodesta yhteiskiertueella Ensiferumin kanssa. Pääsitte ilmeisesti mukaan kaverikanavia pitkin. Minkälaisen vastaanoton ja ylipäätään hyödyn bändi sai kiertueesta?

– Vastaanottohan oli itse asiassa yllättävän positiivinen, kun ottaa huomioon kuinka paljon meidän ja enskan musiikki eroaa toisistaan. Perus-enskafani kun ei välttämättä ihan purematta niele naislaululla varustettua melometallia. Mutta meitä oli yhtäkkiä kuulemassa noin 3000 henkeä keikoilla ja sana kiersi hyvinkin nopeasti foorumeilla, että nyt on joku uusi bändi enskoilla lämppärinä. Mutta sillä maineella ei kuitenkaan vielä maailmaa valloitettu ja kyllä tässä on muutenkin töitä tehty melko lailla.

– Rundi itsessään lähti aukenemaan mun ja Markuksen (Toivonen – Ensiferum-kitaristilaulaja) kaveruuden kautta. Mutta vaikka äkkiseltään luulisi, pesti ei tullut ihan ilmaiseksi, eikä oikeastaan edes melkein.

Olette sanoneet avoimesti vaikutteiden tulevan Sonata Arcticalta, Nightwishiltä ja Children of Bodomilta. Miten bändien vaikutus kuuluu eniten teissä? Onko teillä jokin fiksaatio nimenomaan kotimaisia yhtyeitä kohtaan?

– Ne ovat suhteellisen nopeatempoista melodista metallia ja yleensä nämä kolme ovat olleet suurimpana inspiraation luojana biisejä tehdessä. Mutta siis kyllähän noita ideoita muualtakin tulee. Ja keskivertofani kyllä varmastikin löytää meiltä ja kyseisiltä bändeiltä jotain yhteneväisyyksiä. Tarkoittamatta tällä kertaa tuon Kiteen porukan ex-laulajan ja meidän laulajan sukupuolta ja laulutyyliä.

– Myönnän kyllä, että suomimetalli on aina mennyt itselläni muun ohi. Sentenced, Bodom, Nightwish, Sonata Arctica ja muut ovat aina olleet mulle enemmän SE juttu kuin ulkomaisten bändien tuotanto. Ehkä se on vaan tämä veri, joka vetää kotiinpäin.

Debyytin julkaisi uusi kotimainen levy-yhtiö, Violent Journey Records. Miten yhteistyö lafkan pomon Veskun kanssa sai alkunsa ja päätitte lähteä VJR:n kelkkaan?

– Vesa Ruokangas otti meikäläiseen yhteyttä ja uteli meidän suunnitelmista tulevaisuuden suhteen kuultuaan demon. Sen jälkeen alettiin jätkän kanssa heitellä ideoita suuntaan ja toiseen, kunnes päästiin siihen kohtaan, että alettiin hinkata diiliä mailien välityksellä. Jätkää tosin ei ole nähty vieläkään, mutta onko sillä nyt sitten niin väliä.

Äkkiseltään luulisi muidenkin tavoitelleen Exsecratusta. Mites käytännössä?

– Itse asiassa kiinnostus useiden lafkojen kohdalla kaatui jo ennen diilin ehtoihin pääsyä. Monia syitä tähänkin oli. Mutta samapa tuo. Nykyisellä on viihdytty.

Demollanne oli vain kaksi biisiä ja saitte ilmeisesti levydiilin pelkästään sillä, ja suhteellisen nopealla aikataululla valmistui myös levy, jolla on jo kokonaista kymmenen biisiä. Miten materiaali valmistui näin ripeästi?

– Muutama biisi oli valmiina jo viime syksynä, kun demo tehtiin. Mutta muut biisit säveltelin tuossa talven aikana. Mitäpä muutakaan tekemistä sitä talvella on kuin istua sisällä ja väkertää biisejä. Varsinkin jos on näinkin pahasti kylmälle allerginen kuin minä.

Kerro levyn biiseistä ihmisille, joilla ei ole pienintäkään käsitystä millaista kamaa bändi soittaa.

– Biiseissä on tietyllä tavalla nostalgiaa. 80-luvulla syntynyt heavyn ystävä löytää hyvinkin äkkiä meidän biiseistä sitä samaa tunnelmaa kun esimerkiksi jollain Children of Bodomin Hatebreederillä on. Eli teoriassa biiseissä on hiukka 90-luvun metallin tunnelmaa, mutta kuitenkin nykyaikainen tatsi ja tasaiseen tahtiin tulevat koukut tekevät niistä kuitenkin tälle vuosituhannelle kuuluvan teoksen.

Onko Tainted Dreamsin kappaleilla jotain yhteistä nimittäjää?

– Periaatteessa tuo Tainted Dreams tuli levyn nimeksi, koska se aika hyvin kuvaa biisejä ja niiden tunnelmaa.

Rivien välistä voi aistia kappaleiden sanoitusosastosta kumpuavan ihmisten sisäistä tuskaa ja vastaavaa. Tarkennatko, mistä aiheista Exsecratus-sanoitukset kertovat ja minkälaisista inspiraatioista biisien aiheet syntyvät, kenties omakohtaisesta kokemuksesta?

– Kuten jo levyn hankkineet ovat huomanneet, biisien sanotuksia en halunnut julkaista. Enkä julkaisekaan, koska kuten mainitsit, niissä on niin paljon sitä paskaa fiilistä ja “ihmisten sisäistä tuskaa”. Kaikki sanoitukset ovat enemmän ja vähemmän suoraan mun elämästä eli ovat myös äärettömän henkilökohtaisia. Jotkut pätkät ovat jopa suoria lainauksia ihmisten puheista. Toiset taas kärjistettyjä versioita totuudesta, mutta periaate on selkeä. Minä en kirjota sellaista paskaa, jolla ei ole totuuden kanssa mitään tekemistä. Pain Inside taas oli pääsääntöisesti laulajamme käsialaa, johon minä annoin aiheen. Tämän jälkeen laulaja kirjoitti raakavedoksen lyriikoista, jotka tehtiin kahdestaan valmiiksi. Eli periaatteessa sekin on ihan mun elämästä otettua tarinaa vaikka neiti Hovila onkin niitä ollut rustaamassa.

Nyt debyyttilevyn ollessa ulkona, joko katseet on käännetty tulevaan, eli joko siellä horisontissa häämöttää esimerkiksi kakkoslevy vai mitä siellä häämöttääkään?

– Keikkalointia, uusien biisien väkertämistä ja mahdollisesti keväällä tuleva studiosessio toista lättyä varten. Talvi on taas tulossa, joten kuka tietää mitä kieroa Mattilan pojan mielessä liikkuu, kun on taas kylmä ja vituttaa.

Teidän laulaja Leeni-Maria Hovila esiintyi myös uusimmalla Swallow the Sunin albumilla. Meriitit tästä kuuluvat varmasti molemmille bändeille, etenkin itse Leeni-Marialle. Mutta miten ”mustasukkaisia” bändin jäsenet ovat, jos joku ryhmästänne soittaa tai vierailee muissa yhtyeissä?

– Oikeastaan meillä ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Laulut oli purkitettu jo hyvän tovia ennen kuin Hovila liittyi Exsecratukseen. Mutta periaate on ollut tässäkin asiassa ihan selkeä: tehkööt ihmiset muissakin projekteissa hommia. Kunhan Exsecratus pysyy pääbändinä. Kauhajärvellä on Final Dawn ja Raatikaisella Thyestean Feast.

Myös kosketinsoittajanne Emmi Silvennoinen sai tuuraajan tehtäviä jo mainitun Ensiferumin riveistä, kun heidän oma synistinsä lopetti. Mites tämä vaikuttaa Exsecratuksen toimintaan vai vaikuttaako mitenkään?

– Tietenkin tuollainen hankaloittaa meidän toimintaa. Ensiferum on varsin aktiivisesti maailmaa kiertävä bändi ja se vie Emmin aikaa varsin paljon. Muttei keikkojen vetäminen vielä sentään ole mahdottomaksi muuttunut. Neiti Silvennoinen ei kuitenkaan ole ensimmäinen henkilö kautta historian, jolla on kaksi bändiä päällekkäin.

Tainted Dreamsin tiimoilta en ole ainakaan vielä törmännyt kiertueuutisiin. Onko jotain reissuja kuitenkin tulossa?

– Meillä ei isompiin rundeihin ole oikein ollut mahdollisuutta, mutta kaikennäköistä vääntöä on kyllä päällä ja kehitteillä kokoajan. Eli emme me lavoilta ole vielä kadonneet

Kiitän lyhyehköstä haastattelusta. Olisiko loppuun mitään lisättävää?

– Kiitos itsellesi. Ei tässä muuta kuin hyvää syksyä lukijoille ja tulkaa keikalle katsomaan menoa ja ostakaa levy.

Haastattelu julkaistu : 2007-10-04
Kirjoittaja : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua