Crystalic – Kuuntelijalta taju kankaalle!

Kuulin vuonna 2004 tamperelaisen Crystalicin demoa Redemption, joka kuulosti varsin toimivalta death/thrash -mäiskeeltä. Demosta jäi päällimmäiseksi ajatukseksi, että tällä varmaan irtoaa levytyssopimus. Niinhän siinä sitten kävi pari vuotta myöhemmin, että ranskalainen Thundering Records signasi bändin, ja sen tuloksena nyt keväällä 2007 ilmestyi Crystalicin debyyttialbumi Watch Us Deteriorate. Albumilla bändi on ottanut merkittävän askeleen eteenpäin jalostaessaan niin tyyliään kuin biisejäänkin uuteen uskoon.

Vokalisti Frank ja kitaristi Toni kertovat alkuun tunnelmistaan juuri ilmestyneen levyn tiimoilta.

Frank: Fiilikset ovat hyvät tietty. Levyä väännettiin heinäkuusta marraskuuhun. Takana on neljä eri miksausta levystä ja hirveästi säätöä, joten nyt on helpottunut olo. Saatiin soundit kohdilleen ja masterointi Finnvoxilla kruunasi paketin.

Toni: Erittäin hyvät on tunnelmat. Nyt on myös henkilökohtainen ja pitkään odotettu unelma käynyt toteen, eli oma levy on nyt konkreettisesti vihdoinkin lapasessa. Pienimuotoinen ihmetys ja “tyhjyys” tässä nyt on päällä, että mitäs nyt tapahtuu, kun levy on vihdoin julkaistu kaiken työn ja odottelun jälkeen. Nyt täytyy siis keskittyä promotointiin ja keikkailuun, jotta Crystalic tulisi pikkuhiljaa ihmisten tietoisuuteen.

Levy sisältää edelliseltä demolta kaikki biisit ja pari muutakin vanhempaa vetoa. Mukana on vain kolme täysin uutta kappaletta. Miten tällaiseen ratkaisuun päädyitte?

Frank: Vanhat biisit olivat mielestämme sen verran kovia, että olisi ollut sääli heittää niitä roskiin. Biisit pääsevät nyt vasta oikeuksiinsa, koska soundit ja tuotanto ovat aivan eri tasoa kuin demoilla. Kaikki nyanssit tulevat esiin.

Crystalicin musiikkia voinee sanoa sekoitukseksi vanhaa liittoa ja modernimpaa mäiskettä tyyliin Death goes In Flames.

Frank: Niin, ainahan sitä johonkin bändiin joutuu vertaamaan, että saa kuvan meidän musiikista. Molemmat mainitsemasi bändit ovat hyviä, tosin Deathia Crystalicin leirissä diggaillaan enemmän. In Flamesin vanhempi tuotanto toimii myös. Emme ota suoraan vaikutteita esimerkiksi Deathiltä. Vivahteita kuuluu tietenkin, mutta Tonin tekemät Crystalic-melodiat ovat ihan omankuuloisiaan. Eräskin arvostelija totesi levyn tiimoilta, että Crystalic kiertää ruotsalaiset sokerikarikot kaukaa. Tämä on tarkoituskin.

Crystalic tunnettiin undergroundissa jo demoaikoinaan tinkimättömänä ja takuuvarmana metallibändinä. Miten arvelet, oliko tällä vaikutusta levytyssopimuksen syntymiseen?

Frank: Kyllä. Levy-yhtiö Thundering Records bongasi meidät aikaisemman Redemption-demon pohjalta ja ehdotti diiliä jo silloin vuonna 2004. Lafkan pomo Laurent näki meidät Helsingin Stella Starissa keikalla samoihin aikoihin kesällä ja vakuuttui näkemästään. Halusimme kuitenkin katsella muita vaihtoehtoja, ja sitten tuli kuvioihin lisäksi miehistönvaihdokset. Demoista saatiin hyviä arvosteluja ympäri maailmaa, Jenkkejä ja Kanadaa myöten.

Syntyikö diili Thundering Recordsin kanssa perinteisesti, tyyliin “lähetitte demon ja saitte sopparin”?

Toni: Kyllähän se tuolla perinteisellä kaavalla meni lukuunottamatta sitä, että Laurent näki meidät livenä ennen demon lähettämistä.

Ilmeisesti ette kuitenkaan luota 100-prosenttisesti lafkan toimintaan, ainakin niin pystyi päättelemään promoja odotellessa. Miksette?

Frank: Olemme hieman “varpaillaan”, koska sieltä ei aina vastailla sähköposteihin yms. Parin kiukkuisen suomalaisilla kirosanoilla väritetyn sähköpostin jälkeen lafkaltakin on alkanut pudota infoa eri asioista kiitettävästi. Saimme selityksen, että lafka on pieni ja tekee asiat hitaasti, mutta varmasti.

Toni: Nyt kun on kyse pienestä levy-yhtiöstä ja meidän ensimmäisestä levystä, niin jotenkin sitä vielä ajattelee kyynisesti, vaikka tuskinpa ne isommatkaan lafkat kauheasti eroavat toiminnallaan. Tämä on meillekin uusi tilanne, kun ollaan nyt levyttävä bändi, joten paras vain totutella odotteluun ja siihen, että myös yksinkertaiset asiat voivat mennä monen mutkan kautta. Hitaasti hyvä tulee!

Mitä mieltä olette Thunderingin muista bändeistä, eli oletteko kaltaisessanne ja “kodikkaassa” seurassa, ja mikä sai tekemään sopimuksen heidän kanssaan?

Frank: Bändit ovat musiikkityyliltään laidasta laitaan. Aika ihme kamaa sieltä löytyy, heheh. Tämä oli ainoa sopimus mitä meille tarjottiin, joten ei siinä paljon ollut vaihtoehtoja.

Toni: Ei siellä ainakaan pahemmin samantyylisiä bändejä ole kuin Crystalic. Jos lafka oli kiinnostunut meistä jo 2004 ja edelleen 2006 halusi ottaa meidät talliinsa, niin jumalauta olihan se pakko lyödä nimet paperiin ennen kuin lafkan mieli muuttuu, kun ei valinnanvaraakaan pahemmin ollut.

Mitkä ovat demoaikojen ja nykyisen tyylinne selkeimmät erot ja vahvuudet musiikissa?

Toni: Selkeimmät erot ovat varmaan sävellyksissä ja biisien rakenteissa. Nykyään ei pistetä vain riffiä riffin perään, vaan yritetään saada biiseihin yksilölliset, monipuoliset ja järkevät rakenteet. Mielestäni biisissä pitää olla myös kertosäe, jossa on jonkinlaista tarttuvuutta ja joka jää kuuntelijan mieleen pyörimään. Vaikeaahan se on toteuttaa, eikä niitä kertsejä väkisin yritetä vääntää kuuntelijoiden takia, vaan homma tehdään tyylillä sekä fiiliksellä. Kuuntelijan päätettäväksi jää, onko tarttuvuutta vai ei.

Crystalic nousee nyt siis demosarjasta levyttävien bändien joukkoon. Muuttuuko mikään olennaisesti tavassa tehdä biisejä tai perimmäinen ajatus siitä, että nyt tehdään materiaalia enemmän muille kuin itsellemme, ja että nyt joutuu ajattelemaan että levyn pitää myydäkin?

Toni: Mikään ei muutu biisejä tehtäessä, eikä me nyt ajatella, että tarvitsee tehdä tätä enemmän muille, jotta levyt myisivät. Ne myyvät, jos myyvät. Tietysti sen verran mietitään ja tehdään aivotyöskentelyä biisien suhteen, etteivät ne rupea toistamaan itseään.

Mikä on Crystalicin biisien syvin olemus?

Toni: Syvin olemus biiseissä on tuoda erilaisia fiiliksiä esille äärilaidasta toiseen. Biisit on osittain tunteellisia, mutta silti lyödään kuuntelijalta symbolisesti taju kankaalle. Kitarat maalailevat välillä hyvinkin melankolisia ja tunnepohjaisia melodioita. Ja kun taas kuvaan astuvat Frankin rytmittelevät ja erittäin vihaiset vokaalit, saadaan biiseihin syvyyttä ja moniulotteisuutta. Puhumattakaan bassoraidoista, sieltä löytyy jos jonkinlaista koukeroa.

Millainen on bändin lähestymistapa biisien aiheisiin?

Frank: Kirjoitan lyriikat yksin, joten eivätpä nuo muut kaiffarit ole oikeastaan mitään niistä sanoneet. Eivätkö sitten tajua vai enkö minä tajua mistä on kyse, mutta näin mennään. Totta puhuen, sanat tehdään tosissaan ja inspiraatiota löytyy esimerkiksi ihmisten kieroutuneesta mielestä, jokapäiväisestä elämästä ympärillä ja kirjoista. Esimerkiksi Defiance of Supremacyn innoittajana on toiminut Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Jokaisen tekstin tulkinta on kuitenkin kuulijan korvassa. Yritän kirjoittaa sanat niin, että niistä avautuisi mahdollisimman monta perspektiiviä. Mikään tulkinta ei ole väärä.

Onko nyt levy-yhtiön tai muiden toimesta odotettavissa kiertuetta Eurooppaan tai muuta isompaa hässäkkää nyt levyn julkaisun myötä?

Frank: Mitään varmaa keikkailun suhteen ei ole sovittuna. Thunderingilla on hyvät suhdeverkostot promoottorien kanssa Euroopassa, joten odotamme mielenkiinnolla, mitä siitä seuraa. Lafka panostaa luonnollisesti Ranskan ja Saksan markkinointiin, ja ihan hyvin siellä on metallilehdissä, radiossa ja nettizineissä ollut meillä kuuluvuutta ja näkyvyyttä.

Millaiset odotukset teillä on nyt levyn suhteen? Miten paljon uskotte sen avaavan uusia mahdollisuuksia saada Crystalic esiin ja ihmisten tietoisuuteen?

Frank: Levy on otettu hyvin vastaan arvostelujen perusteella. Parempi levyllä on lähteä maailmaa valloittamaan kuin demoilla. Kaikki riippuu loppupeleissä levy-yhtiön ja meidän omasta promootiosta ja keikkailusta. Toisaalta, aina hyvä musiikki kuulijansa löytää. Tavoitteet ovat korkealla ja debyytti on ikään kuin mainos ja herätys ihmiselle, että tällainenkin bändi on olemassa.

Koska levy sisältää biisejä ajallisesti pitkältä aikaväliltä, voisi kuvitella uutta materiaaliakin olevan jo valmiina. Onko kakkosalbumin tiimoilta vielä minkäänlaista suunnitelmaa, tuleeko esimerkiksi musiikki muuttumaan jotenkin?

Toni: Uutta materiaalia on jo jonkin verran valmiina. Varsinaista suunnitelmaa ei ole kakkosalbumille, mutta missään nimessä emme halua tehdä siitä toista Watch Us Deteriorate -levyä. Musiikkityyli ei tule muuttumaan, mutta yritämme varmasti tehdä vielä monipuolisempaa ja omaperäisempää materiaalia seuraavasta levystä.

Crystalic on ilmeisesti suhteellisen vähän keikkaileva kokoonpano. Viihdyttekö enemmän lavalla vai studion uumenissa? Onko keikkojen suhteen toivomisen varaa johonkin suuntaan?

Frank: Keikoilla viihdytään ennemmin kuin studiossa. Studiossa pukkaa vain stressiä päälle. Kyllä sielläkin ne hyvät onnistumisen hetket elämyksiä tuovat. Olemme olleet “hieman” laiskoja bändin myymisen suhteen. Keikkatarjouksia on debyytin tiimoilta lähetelty ympäri Suomea ja toivottavasti ne kantavat hedelmää.

Toni: Nimenomaan! Studiossa iskee stressi ja viimeksi sieltä tarttui mukaan myös jännetuppitulehdus. Kauhea paikka! Livenä tuntuu luonnollisemmalta pienen alkujännityksen jälkeen, eikä tarvitse pelätä pieniä virheitä. Kunhan pitää show’n yllä ja antaa tukan heilua, niin ei kukaan huomaa edes mitään, hehe.

Suurin osa keikoistanne on ollut akselilla Tampere-Turku-Helsinki. Onko tähän tulossa tulevaisuudessa muutosta?

Frank: Toivotaan näin. Syksyllä on tulossa muitakin kaupunkeja, esimerkiksi Lahti on varmistunut mainitsemasi Helsingin ja Turun lisäksi.

Millaisia pitkän tähtäimen tulevaisuuden suunnitelmia bändillä on?

Frank: Tämä on klisee, mutta olisihan tästä kiva saada elantonsa. Toivotaan, että muutaman vuoden kuluttua kierrämme maailmaa laajemmin ja olemme saaneet aikaan debyytin lisäksi pari hyvää levyä. Jalat maassa ollaan, mutta niin pitkälle mennään, kuin rahkeet kantaa ja yleisö diggailee.

Noise kiittää. Loppukommenttien aika.

Toni: Frank & Toni kiittää Noisea haastattelusta!

Haastattelu julkaistu : 2007-05-09
Kirjoittaja : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua