Omnium Gatherum – Eteenpäin kovalla volyymilla

Kotkan Karhulasta pärähtää jälleen, kun paikallinen melodista (death) metallia vanhoilla sekä uusilla mausteilla puskeva Omnium Gatherum julkaisee uransa kovimman albuminsa, Stuck Here on Snake’s Way. Toivottavasti kolmas kerta toden sanoo ja bändin kiviset ajat ovat historiaa, nyt kun on vuorossa kolmas albumi, kolmas levy-yhtiö ja kolmas vokalisti. Vastailijana toimi kitaristi Harri Pikka.

Uusi levy viimein kädessä. Miltäs se tuntuu?

– Itse asiassa en ole uutta levyä vielä kädessä pitänyt, promolevy näytti ihan hyvältä. Tuntuu myös hyvältä saada uutukainen pihalle. Levyn sisältö ja ulkoasu miellyttää. Illo Lappalainen teki hyvää kamaa kansiin: on mustekalaa ja kiiltosilmäistä ukkelia.

Levy sisältää biisejä aika laajalta skaalalta. On mätömpää tavaraa ja perinteisempää heavyn suuntaistakin soittoa.

– Luonnollisesti vain kasattiin biisejä kaikesta materiaalista mitä ympärillä on pyörinyt. Ihmeempiä demotussessioita ei tällä kertaa pidetty koko levyn materiaalista, vaan astelimme luottavaisin mielin suoraan studioon.

Levyä on jo nyt ehditty kehaista useammassakin paikassa parhaaksi Omnium Gatherumiksi koskaan.

– Kyllä se uusin parhaalta tuntuukin. Vanhemmatkin levyt alkavat näyttää kyntensä nyt muutamaa vuotta myöhemmin tarkasteltuna, vaikka aikanaan niiden valmistuessa saattoi olla tunne, että jokin mättää. Hyviä levyjä on tehty.

Millaisia tarinoita uuden levyn teksteissä vilisee?

– Jukan (Pelkonen – laulu) aivoista tarinat ulostuvat. Tsemppaamista ja jaksamista arvostetaan, kuu tipahtaa mereen ja tätä osastoa.

Erosiko varsinainen levyn rakennusprosessi aiemmista kerroista?

– Ennen studiosessioita eroavaisuuksia ei juuri ollut. Biisit kehittyivät varsin rauhalliseen tahtiin. Toisen ja kolmannen levyn väliin mahtuu miltei kolme vuotta, joten biisimateriaalia kehittyi koko tuon ajanjakson aikana.

– Uusin levy äänitettiin kuitenkin eri studiossa kuin aikaisemmat levymme. Stuck Here On Snake’s Way äänitettiin ja miksattiin Karhulassa Teemu Aallon kanssa South East Sounds -studiolla.

Mikä laittoi lähtemään pois Nuclear Blastilta?

– Nuclear Blast ei käyttänyt optiotaan uuteen levyyn katsottuaan levymyynnin olleen liian vähäistä. Eivät lähettäneet Cathedral-paitaakaan, kun kyselin sitä suhteemme loppuhetkillä. Liittomme oli silloin jo selkeästi puolitangossa.

Onneksi uusi “koti” löytyi, ja nyt albumin julkaisee brittiläinen Candlelight Records. Olikos heille siirtyminen vaivaton operaatio vai miten tämä vaihdos tapahtui?

– Kiinnostuneita yhtiöitä oli yhtäkkiä useampia, kaikki erittäin varteenotettavia vaihtoehtoja, Candlelight näistä edustavin. Insomnium-orkesterin tiimoilta tuli hyvää palautetta lafkasta ja he antoivat siunauksensa Omnium Gatherumin managerille Mr. Marcukselle. Iloisin mielin teimme sopimuksen.

Haittasiko levy-yhtiövaihdos jotenkin keskittymistä uusien biisien sävellykseen?

– Eipä juurikaan. Treenailimme, soittelimme keikkoja ja pyörittelimme uusia biisejä koko ajan. Levy-yhtiöasiat loksahtelivat paikoilleen onneksi siinä sivussa.

Omnium Gatherum on noussut albumi albumilta yhä ylemmäksi arvoasteikolla. Näkyykö se jotenkin oikeasti ihan konkreettisestikin?

– Keikoilla on ihan kivasti porukkaa, ja keikkoja riittää. Eipä oikein muuten, saadaan kuitenkin julkaista levyjä legendaaristen lafkojen piikkiin. Dollareita ei hirveästi ole näkynyt.

Jos nyt tarkastelet Omnium Gatherumin uraa taaksepäin, niin mikä siellä on ollut hienointa ja mikä ankeinta?

– Englannin kiertue oli erittäin miellyttävää. Eipä nyt tule mitään ankeaa hetkeä mieleen. Ankeatkin hetket aika tosin kultaa, eli on niitä varmasti ollut, mutta jälkeenpäin kaikki tuntuu varsin auvoisalta.

Miten syvällä verissä metalli on Omnium Gatherumin jäsenillä? Oletteko joutuneet luopumaan koskaan mistään muusta tärkeästä soittohommien ja ylipäätään metallin takia?

– Musiikkia tulee kuunneltua todella paljon, uutta ja vanhaa. Varmaan olisi enemmän tullut harrastettua liikuntaa ja terveempiä elämäntapoja, jos ei olisi tullut veivattua hevanderia. Enemmän touhu on antanut kuin ottanut.

Nyt on levyn tiimoilta jonkin verran keikkailua tiedossa kotimaassa. Onko ulkomaille suuntaavaa keikkailua tulossa lähiaikoina?

– Monia ulkomaan mahdollisuuksia on tässä jo kariutunut, mutta jos niitä samaan tahtiin taas tulee, niin varmasti pyrähdellään jossain.

Odotatteko isompia esiintymisiä, kuten esimerkiksi festivaalikeikkoja enemmän kuin pienempiä klubikeikkoja? Minkälainen keikkapaikka on Omnium Gatherumille se mieluisin?

– Fanitushenki taitaa olla aika vahvoilla meidän leirissä, eli jos keikka soitetaan jonkin bändin kanssa, josta diggaillaan, niin melkein se luo odotuksia illalle enemmän kuin oma keikka. Keikkapaikalla ei sinänsä ole väliä. Jos ruoka on hyvää, niin mieli on hyvä. Jos ruokaa ylipäänsä on, niin mieli on hyvä, olutkin riittää. Kunhan saa soittaa, kunhan on bileet.

Suomessahan Omnium Gatherumilla alkaa olla jo melkoisen hyvin kannatusta, mutta miten hyvin teidät tunnetaan ulkomailla?

– Ensimmäinen levy-yhtiö Rage of Achilles Englannista teki paljon hyvää tunnettavuudellemme varsinkin tuolla saarivaltiolla. Nuclear Blast vei nimeä eteenpäin myös mielestämme volyymilla, johon ei voi olla kuin tyytyväinen. Englannin keikoilla oli porukkaa viime syksynä Omnium Gatherum -paidat päällä, mikä oli positiivinen yllätys. Palautetta tulee ympäri maailman, joten kyllä jonkinasteista kannatusta löytyy yllättävistäkin paikoista.

Aina teidän haastatteluissa puhutaan Karhulan scenestä, mutta onko tämä enemmänkin median luoma ilmiö kuin todellinen “scene”?

– Karhulassa on varttuvia bändejä missä pyörii samat papat, kai se on se scene. Pitäisi varmaan alkaa värvätä nuorempaa polvea vaihtopenkeille bändeihin, jos joku ei pääse keikalle, niin vaihtopenkiltä hyppäisi nuori koltiainen vetämään blastia tai sahaamaan skebaa.

Onko se enemmän bändin vai levy-yhtiön tehtävä saada erottumaan levyt ylitarjonnan pohjattomasta merestä ja mitä arvelet, miten Omnium Gatherum erottuu edukseen?

– Vaikeita asioita, toivottavasti hyvä musiikki löytää kuulijansa. Kai massiivisella mainoskampanjalla saa mitä tahansa läpi, siinä mielessä isot levy-yhtiöt jylläävät. Kovan luokan musanarkkarit löytävät kyllä haluamansa kaman, vaikka se ei ihan tyrkyllä olisikaan.

Kiitoksia haastattelusta. Loppukommenttien aika.

– Mosh!

Haastattelu julkaistu : 2007-04-11
Kirjoittaja : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua