Haastattelut

Jontti & Shaka – Ilmaisunvapautta ja rehtiä räppiä

Uuden, Rata-äänite-nimeä kantavan levyn ulos puskeneet Jontti & Shaka ovat vanhoja konkareita suomalaisessa räppiskenessä. Vahvoista mielipiteistä ja perus 8-4-työläisen mentaliteetista rajusti poikkeava kaksikko olikin ehdottoman tärkeää tavoittaa ja kysäistä paljonko kello on.

Kerrotteko vähän teidän taustoista eli milloin ja miksi olette lähteneet tähän peliin mukaan?

J: Mä olen Jontti. Räppiä olen lähtenyt tekemään Yzärillä ihan musiikintekemisen ilosta.

S: Lähteny duunaa räppiä myös yzäril, taustoja enää muista itekkään.

Mistä yhteistyöhön tuli inspiraatio ja mitä aiempia proggiksia on takana?

J: Kallio underground, DJPP:llä on jotain yms. Läpät täsmäs ja tarvittiin liveä varten kipaleita.

S: Meitsin eka julkasuhan on toi Vittuun koko sakki -ep Jontin kanssa. Sitä aiemmin duunannu kaiken näköstä. Ekat läpät englanniks jäbän kanssa, joka nykyään kutsuu itseään Konnaks.

Miten päädyitte 3rd Railille levyttämään?

J: Raiteen tyypit on kavereita ollu jo tovin. Se oli looginen vaihtoehto mitä tulee kaiken maailman moguleihin. Fuck liskot. Eipä kyllä ole tarjottukaan.

S: Raiteen artisti-rosteriin oon kuulunut lafkan perustamisesta asti.

Kertokaa hiukan tuosta teidän uudesta Rata-äänitteestä: mitä se pitää sisällään, ketä on mukana, mistä siinä puhutaan jne. Oletteko tyytyväisiä lopputulokseen?

S: Rata-Äänite pitää sisällään rehtiä räppiä. Aika peruskaavalla duunattua materiaalia. Levyyn on ite helvetin tyytyväinen. Jos nyt omast julkasust voi sanoo, niin jopa positiivisesti yllättyny.

J: Mukana on Koposta, Konnaa, Adebiziä, Nutt-soa, Destroa ja Petosta. Totta kai himo tyytis. Hyvä lätty.

Mitä mieltä olette tällä hetkellä räpin vääntämisestä kolmannella kotimaisella ja miten näette, että suomenkieli on yleensäkin kehittynyt/taantunut tässä musiikissa?

S: Englanninkielises rapis kuulostaa mun mielest vitun tyhmält, jos siel kuuluu ykskin Mika Häkkis -stailil äännetty tavu. Toinen asia on sit tää kielen hallitseminen ja joku tietty ilmasunvapaus. Äidinkielel skrivatessa ei tuu mieleenkään kelaa, et “voiks näin sanoo”. Vaikkei jotain läppää ois ennen ilmastu samal tavalla, kukaan ei voi tulla väittää, et sä puhuisit jotenki väärin.

Ette ole enää mitään pikkukakaroita kumpainenkaan. Miten on lähestymistapa muuttunu vuosien varrella?

J: No, eihän tää ikinä liian vakavaa oo ollu. Totta kai päivittäin oppii kaikenlaista paskaa.

S: Totta kai kelat muuttuu vuosien varrella. Onhan sitä toisaalt ollu jo yli kakskyt sillon “Monelt ne tulee” -mixtapen englanninkielisten kipaleiden aikaan.

J: Mehän aletaan olla vanhoja rupisia patuja verrattuna aika moniin räppäreihin.

Mite tärkeänä koette vakavat aiheet ja kantaaottavuuden räpissä?

J: Jos uskot asiaasi, niin onnea valitsemallasi tiellä. Räpissä on saumaa sanoa asioita, mitä ei jossain kybäuutisissa sanota. Siinä on potentiaalia olla aika styrkka kommunikaatioväline.

Stadia on pitkään pidetty sisäänpäinkääntyneenä, joten miten näette muun maan tarjonnan tällä hetkellä – mikä on siis skenen tilanne? Yhteistyötä on tehty kuitenki Jodarokin yms. kanssa, jotka eivät alkuperin etelästä ole ja lähestyy hommaa vähän eri tavalla.

J: Vitut väliä skenestä tai mestasta mistä joku tulee. Aiva sama. Kaikkialta tulee hyvää ja sitten myös paskaa. Monet räppityylit mitä jengi duunaa on vaan aika kaukana omasta käsityksestä hyvästä räpistä.

S: Joda on ehkä valtakunnan kovin rap-artisti. Teknisestihän tää helsinkiläinen staili puhua on aika jäykkä, vaikka siitä tietysti itse pitääkin. Esimerkiks Hanen ja Sonen räpithän soljuu ihan eri tavalla.

Mitä asioita te haluatte tällä hetkellä maailmasta viestittää ja mihin kuuntelijoiden pitäisi teidän musiikissa keskittyä?

S: Ois kiva jos jengi kuuntelis läpät.

J: Siellä on niitä kosmisia, tietoisuuden tilaa kohottavia yliaistillisia viboja. Uusi maailmanjärjestys on täällä. Purpatuksen on loputtava. Kukaan ei halua mikrosirua lapsensa ihon alle.

Riittääkö aikuiselle miehelle pelkkä räppi ja Kallion kuppilat vai onko suunnitelmissa jo asettua aloilleen ja normalisoitua tai onko elämässä muita intohimonkohteita?

S: Jos normalisoituminen meinaa selviytymistaistelua ja vittumaista duunia, niin fuck that!

J: Samat sanat. Mulla on oma meno.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan musiikin saralla?

S: Konnalle biittejä. Speakeasyn ja R2:n tuottajalevyille räppejä.

J: Soolokamaa ja jotain featteja.

Pitäisikö teidän mielestänne hiphopin pysyä vaan tietyn porukan hommana, maan alla, vai koetteko, että lisääntyvä kaupallinen ja yleinen mediassa näkyminen on hyväksi kulttuurin laajenemiselle ja kehittymiselle?

J: Kaupallisuus tarkoittaa helposti kompromissejä ja se on vittua. Henkilökohtaisesti minä en halua itselleni mitään näkyvyyttä mutta lafkan tähden oon valmis ottamaan “one for the team”.

Pitäisikö teidän mielestä räpin pysyä tietyn ydinryhmän asiana ja miten koette uusien, ulkopuolisten ihmisten mukaantulon?

S: Osa räpistä tulee aina pysyy väkisinki ruohonjuuritasolla.

J: Saahan kuka vaan tulla katsomaan näitä keikkoja ja ostaa levyjä. Kuhan ulkopuoliset vittuniskat ei rupea sörkkimään toisten tekemisiä.

Jos jotain on jäänyt hampaankoloon haastiksesta, ihmisistä, skenestä, ympäröivästä maailmasta tai mistä vaan, niin tähän loppuun voi mieluusti sanoa niinkuin asiat on!

J: Kiitoksia että luitte tän. Ulkopuolinen maailma on täynnä harhauttavaa hevosenpaskaa. It’s all bollocks.

S: Hampaankolot on täynnä sitä paskaa, mitä ympäröivä maailma on sinne jättäny. Kaipa sitä on tohon levylle saanu skidisti purettuu.

Haastattelu julkaistu : 2007-02-12
Kirjoittaja : Olli Ripatti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.