New Dawn Foundation – Epäonnistunutta paskaa kaikille luusereille

Helsinkiläisessä rokkibaarissa on maanantai-iltana hiljaista. Musiikki pauhaa kuitenkin täysillä ja baarimikon ilmeestä päätellen on alkoholittoman juoman tilaaminen viikonpäivästä huolimatta anteeksiantamaton synti. Katu-uskottavammin kaljaa tilannutta New Dawn Foundationin kitaristia Miikka Kuismaa ei kuitenkaan maanantai-illan hiljaisuus näytä vaivaavan. Mahdottoman hyväntuulisen oloinen Miikka kertaa pyynnöstäni pikaisesti bändinsä historiikin.

– New Dawn Foundation perustettiin vuonna 2000, sen jälkeen kun olin eronnut To/Die/Forista. Aloin tehdä omia biisejä ja kerran kännispäissäni uskaltauduin soittamaan niitä kavereilleni. Kohta meillä olikin jo bändi pystyssä, Miikka aloittaa.

– Eka omakustanne-EP:mme sai tosi hyvän vastaanoton medioissa ja olimme hilkulla saada levytyssopimuksen sen myötä. Homma kuivui kuitenkin kasaan. Diiliä miettiessä pääsi vierähtämään jonkin verran aikaa. Pienen hiljaiselon jälkeen olimme menossa tekemään toista omakustannetta, kun musiikkimme kulkeutui muutaman mutkan kautta Atte Blomille. Blom innostui meistä ja hänen kauttaa saimme diilin Uho Productionille, Miikka kertaa.

Ihan helpolla ei NDF kuitenkaan ole päässyt, vaikka bändin tarinan alku kuulostaa kadehdittavan mutkattomalta.

– Samaan aikaan kun saimme diilin, alkuperäinen laulajamme päätti lopettaa. Löysimme onneksi aika pikaisesti uuden laulajamme Toni Valhan, mutta hän ehti käydä vain muutamissa treeneissä ennen levytystä. Käytännössä Toni opetteli levyn biisit studiossa, Miikka naurahtaa.

Albumin ensimmäistä singleä, Twin Peaks -henkistä Wrapped in Plasticia vauhditettiin levittämällä ruumispusseja ympäri Helsinkiä. Mukavasti huomiota kerännyt tempaus loi pohjaa Moment of Clarity -debyyttialbumin julkaisulle kesäkuussa. Tummanpuhuvaa ja melodista rokkia sisältävä lätty tuo mieleen monet genren pioneerit, minkä bändin biisintekijä Miikka allekirjoittaa mieluusti.

– Omasta levyhyllystäni löytyy esimerkiksi Paradise Lostia, Nick Cavea, Anathemaa, vanhaa Sepulturaa ja Slayeria, Elvistä, Dead Can Dancea ja Sisters of Mercya, Miikka listaa. – Koko bändillä on yhteisenä nimittäjänä Paradise Lost, siitä tuntuu kaikki tykkäävän. Itse olen aikoinani ollut mukana jopa Parasite Host -nimisessä Paradise Lost -coverbändissä. Soiteltiin omia suosikkibiisejämme ja käytiin kusemassa bändin keikkabussin päälle aina, kun bändi kävi täällä keikalla, Miikka muistelee hekotellen.

Paradise Lostin vaikutuksen näkee selkeästi myös Moment of Claritylla sekä levyn synkässä tunnelmassa että sanoituksissa. New Dawn Foundationin huumorintaju tuntuu olevan myös hyvin lähellä brittiläisiä esikuviaan.

– Meidän mielestä itseään ei saa missään nimessä ottaa liian vakavasti. Meillähän lukee fanipaidoissakin “I Hate New Dawn Foundation”. Se on kätevää siitäkin syystä, että samoja paitoja voi myydä myös niille, jotka vihaavat meitä, Miikka virnistää.

Tähtäimessä uusi levy

Moment of Claritylla kaikki biisit ja sanoitukset ovat Miikan käsialaa.

– Käytännössä homma menee niin, että mä teen biisit ja opetan ne muille, Miikka myöntää. – Siinä on sekä hyvät että huonot puolensa. Vaikeaa on esimerkiksi se, että en osaa laulaa ollenkaan, joten laulumelodiat pitää demonstroida laulajalle synalla tai jotenkin muuten. Toisaalta taas muitten bändiläisten kannalta hyvää on se, että jos biisejä haukutaan, se on kokonaan minun syytäni.

– Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että minun pitäisi saada olla jonkinlainen diktaattori bändissä, vakavoituu Miikka. – Muut bändiläiset kyllä kommentoivat biisejä ja sanovat, jos jokin kuulostaa heistä huonolta. Ja kakkoslevylle saadaankin jo ehkä jotain materiaalia kakkoskitaristiltamme Mika Hempilältä.

– Toisaalta se, että bändissä on yksi johtajatyyppi, ei ole minusta ollenkaan huono juttu. Jos vaikka katselen omaa levyhyllyäni, kaikissa parhaimmissa bändeissä tuntuu olevan yksi tyyppi, joka tekee lopulliset päätökset. Sillä tavalla pysyy bändin linjakin yhtenäisenä.

NDF:n linja tuntuu miellyttäneen monia. Vaikka NDF:n debyyttiä ei ole julkaistu muualla kuin Suomessa, on musiikki levinnyt ympäriinsä Internetin kautta. NDF:lle on ilmestynyt jopa muutamia fanisaitteja ja oma pieni street team Englannissa. Levy on lisäksi kerännyt positiivisia arvioita monissa medioissa. Synkän, melodisen ja gootahtavan musiikin nykyinen noste on näkynyt myös NDF:n arvioissa.

– Levyn arvioissa meistä on joko tykätty paljon tai sitten ei juuri ollenkaan, Miikka tarkentaa. – Kriittisemmissä on usein ollut perusteluna se, että “tällaisia bändejä on jo liikaa”. Mikä minusta tuntuu aika oudolta, koska ne bändit, joihin tuolla viitataan, eivät minusta kuulosta samanlaisilta. Ei me kyllä oikeasti kuulosteta HIMiltä tai Lovexilta! Miikka nauraa. – Ja olenhan minäkin jo tehnyt samantyyppistä musiikkia jo kymmenisen vuotta. NDF:kin on ollut koossa jo kuusi vuotta.

Itse Miikka suhtautuu Moment of Clarityyn kriittisesti.

– En ole täysin tyytyväinen levyyn. Sen biiseistä osa on jopa viisi vuotta vanhoja, ja meillä onkin kova hinku päästä tekemään toista levyä. Uuden levyn matsku on käytännössä jo kasassa, ja mielestäni olen saanut sille aikaiseksi parempia biisejäkin.

Studioon bändi haluaisi suunnata jo ensi kesänä. Sitä ennen olisi tarkoitus vielä julkaista toinen single vuodenvaihteen jälkeen ja päästä keikkailemaan enemmän. Lopuksi pyydän Miikkaa summaamaan New Dawn Foundationin syvimmän olemuksen niille, jotka eivät ole bändiin vielä tutustuneet.

– Me ollaan epäonnistunutta paskaa kaikille luusereille, Miikka virnistää hetken miettimisen jälkeen.

Haastattelu julkaistu : 2006-09-05
Kirjoittaja : Sari Keskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua