Evilsons – Kokkailua pahojen poikien kanssa

Petas cityn pahat pojat, Evilsons, on palannut tuoreella kakkoslevyllään. Stupidon hoiviin Fullhouselta siirtynyt rytmiryhmä on kokkaillut mielenkiintoisen ja letkeän albumin, joka on listasijoillekin yltänyt. Kuulumisia Cooking With… Evilsons -albumin tiimoilta luvassa seuraavassa.

Terve, eli lähdetään hetimiten puimaan hommaa läpi. Mitä kuuluu Evilsonssille tänään?

Matti: Ihan hemmetin hyvää kuuluu, keikat kulkee, jengi skankkaa ja levy on jopa listoilla, aika uskomatonta…

Veikko: Evilsonnit ovat mitä parhaimmassa vedossa! Keikoilla on ollut hiki ja levy on saatu hyvillä löylyillä liikkeelle.

Fredi: Kyllä nyt on hyvä pössis. Meille tosi hyvä meininki bändin sisällä ja muutenkin homma toimii kaikinpuolin hyvin.

Teiltä ilmestyi uusi levy 5.4 Stupido Recordsin kautta, millä fiiliksillä olette levystä?

Matti: No, loistavilla fiiliksillä totta kai, varsinkin näin uutena jäsenenä on tosi mahtavaa saada se paketti vihdoin ja viimein ulos. Sit viel et kyllähän se lämmittää et jengikin on ottanut levyn niin älyttömän hyvin vastaan, kyllähän tämä levy kumminkin eroaa edeltäjästään jonkin verran…

Veikko: Studiosessiot olivat jo syksyllä, joten onhan tätä odotettu. On ollut mahtavaa päästä seuraamaan miten yleisö on ottanut uutukaisen vastaan. Itse olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, niin taiteellisesti kuin teknisesti. Levyyn välittyi tunne, jonka varmasti tulevaisuudessakin muistaa syksynä Seawolfilla, Suomenlinnassa.

Edellisen levynne, Petas City Rockers, julkaisitte Fullhouse Recordsin kautta. Miten päädyitte tällä kertaa Stupidon hoiviin?

Veikko: Jossain vaiheessa levyntekoprosessia alkoi bändistä tuntua siltä, että voisimme kokeilla toisenlaista lähestymistapaa tämän levyn julkaisemisessa. Fullhouse oli täydellinen levy-yhtiö debyytille, mutta nyt halusimme vaihtaa astetta isomman vaihteen silmään. Emme kuitenkaan halunneet lähteä minkään monikansallisen liikeyrityksen leipiin, vaan tahdoimme luotettavan levy-yhtiön yhteistyökumppaniksemme. Stupidolle päädyttiin parin neuvottelukerran ja Tampereen klubin keikan jälkeen hyvillä mielin.

Kuinka luonnehtisitte uutta Cooking With Evilsons -levyänne verrattuna Petasiin?

Veikko: Soitin edellisellä levyllä vain yhdessä biisissä, vierailevana tähtenä. Voi olla että mukaan tuloni on tuonut musiikkiin sävyjä, jotka eroavat PCR:n punkimmista ja suoraviivaisemmista ska-ralleista. Jammailtiin jätkien kanssa jossain vaiheessa treeniksellä Miken tuomia biisejä ja etsittiin uusia fiiliksiä. Kyllähän levyltä löytyy takuuvarmaa Evilsons-tanssimusiikkia esim. Rain & Sunshine ja Old Town, mutta joku jonka mielestä 60-luku tai suuret blueskitaristit ovat menneen talven lumia, voi ihmetellä Let Us Downin tai Cryin’ Eyesin kaltaisia sooloilun ilotulituksia.

Fredi: Mielestäni uusi levy toimii paremmin kokonaisuutena ja on mielenkiintoisempi kuin edeltäjänsä. Tottakai Petas City Rockersilla on aina oma paikkansa sydämessä ja levyhyllyssä mutta tällä uudella levyllä biisit, soitto, laulut ja meininki toimii todella hyvin. Parempi kokonaisuus mun mielestä, mutta näähän ovat makuasioita.

Cooking With… on nauhoitettu Suomenlinnan Seawolf Studioilla, erosiko tämä prosessi paljon edellisen levyn teosta?

Veikko: Edellinen studio oli tunnelmallinen pikkumokki meren äärellä. Uusi levy on tehty saarella meren ympäröimänä. PCR:n nauhoituksissa oli mukana vain muutama tyyppi kerrallaan tilan ahtauden vuoksi. Seawolf on hyvän kokoinen paikka, jossa voi soiton lomassa käydä vaikka kiertelemässä Suomenlinnaa, tai sitten vaikka mennä rauhassa nukkumaan toiseen huoneeseen, jos elämä käy raskaaksi. Oli todella vapauttava kokemus olla Seawolfilla tekemässä levyä. Ei tarvinnut kokoajan olla samassa kopissa hikoilemassa toisten otoille. Narulle soittaminen oli kuin jammailua treeniksellä, välillä melkein keikkafiilikselläkin. Pystyi keskittymään musiikkiin eikä suorittamiseen.

Fredi: Toinen juttu oli että treenattiin ihan helvetisti ennen studioo, joka johtu osittain siitä, että meillä vaihtui rumpali noin kuukausi ennen studiosessioita. Sen lisäksi tällä kertaa laitettiin enemmän aikaa sovituksiin ja ideointiin, juteltiin biiseistä, tehtiin treenikämppänauhoituksia jne. Musta tuntuu, että tämä on yksi syy, miksi levy kuulostaa aikaisempiin nauhoituksiin verrattuna valmiimmalta paketilta.

Oletteko nyt loppujen lopuksi tyytyväisiä itse uuteen levyyn, kun se on ilmestynyt ja millaista palautetta sen pohjalta on tullut?

Matti: No perskules, ihan helvetin tyytyväisiä ollaan ja palaute on ollut tosi hyvää, mut täytyy sanoa, että negatiivistakin palautetta (lue…tää teidän uus levy imee kulleja helvetissä..paskaa) on myös tullut, mikä on meidän mielest jees. Osoittaa kumminkin, et ollaan menty eteenpäin ja herätellään keskustelua ihmisten keskuudessa. Uusia faneja tulee lisää, mut varmaan myös jotain ”Petas”-faneja tippuu veke…toivottavasti ei kumminkaan kaikki!

Fredi: Todella hyvää palautetta on tullut ja varsinkin ns. tavallisilta ihmisiltä eli niiltä, jotka käyvät keikoilla ja ostavat levymme. Niitten mielipiteet on itse asiassa ne, jotka oikeesti merkitsevät jotain. Ja onhan se ilahduttavaa kuulla, että levy maistuu, koska kyllä me ollaan tähän keitokseen satsattu.

Veikko: Kaikki palaute on hyvää tai rakentavaa.

Evilsons on saanut uuden levyn lisäksi myös uuden jäsenen, keikoilla näkynyt Veikko ”Maha” Sutinen on nyt bändin vakiokalustoa, kuinka hän ylipäätään joutui mukaan keitokseen alunperin?

Veikko: Mä oon tuntenu Miken ala-asteelta lähtien. Me molemmat soiteltiin jo silloin, mutta harvemmin keskenämme, koska molemmilla oli omat bändit. Yläasteaikoihin Mikke oli perustanut Fredin, Patun ja Tompan kanssa bändin nimeltä Wilsons, johon mua pyydettin puhaltamaan trumpettia. Keikkailtiin pari vuotta ja tehtiin muutama demobiisi, mutta sitten homma lopahti vähäksi aikaa. Bändi koki uudelleen nousun Evilsons-nimellä, mutta en ollut mukana pariin ekaan vuoteen. Tulin mukaan n. 1,5v ennen Cooking with… -levyn julkaisua. Mun ei alunperin pitänyt ottaa tanssijan roolia, mutta koska skan hurja tempo menee luihin ja ytimiin ei tanssimiselta voi välttyä lavalla, eikä yleisössäkään. Evil-urkujen soittaminen on aivan helvetin siistiä!!! Tuntee itsensä hulluksi urkuriksi, ja sitten vaan efektit päälle ja bailaamaan.

Olette aina ollut ylistetty livebändi ja ilmestymistä edeltävänä aikana ette ilmeisesti soitelleen paljon keikkoja. Onko nyt kun lätty on ulkona aika kenties laajempi mittaisille kiertelyille?

Veikko: Suomea olisi tarkoitus kiertää niin paljon kuin kerkeää.

Fredi: Kyllä me noin 20 keikan mittainen ”julkkarirundi” heitetään, mutta keikat eivät ole peräkanaan vaan ripoteltu viikonloppuihin. Vielä ei oiken uskalla lähteä hirveesti keikkailemaan keskellä viikkoa vaikka levynjulkkaribileet pidettiinkin maanantaipäivänä Semissä ja tupa oli täynnä. Siitä pitää kyllä kiittää kansaa. Oli epätodellinen fiilis. Hauskaa oli ja hyvä meininki ja sitähän me aina toivotaan meidän keikoilta. Kyllä sitä kelpaa soittaa ja riehua lavalla, kun näkee että ihmiset sun edessä harrastaa sitä samanlaista riehumista.

Viime haastattelussa lupailitte, että livenä saattaisitte soitella koveriyllätyksiä suomalaisista vanhoista klassikoista, onko teillä nyt suunnitteilla jotain vastaavaa?

Veikko: Kaikki vanhat keikkamatka CD:t ovat tainneet hävitä. Pitääpä tehdä joku Suomi-kokoelma autoon, sillä kyllähän me ainakin laulamme näitä nautinnollisia ikivihreitä. Satumaa taisi jo lähteä jossain… vai olikohan se karaokessa?.

Fredi: Pitää paikkansa. Joensuussa lähti Satumaa ja hyvinhän se uppos jengille. Mielestäni on hauska heittää yllättäviä coverbiisejä. Kyllä sitä tullaan jatkossakin tekemään.

En muista kysyinkö viimeksi myös, mistä bändin nimi tulee, sillä monia ehkä voi mietityttää miksi ”pahat pojat” soittavat niin leppoisaa ja svengaavaa musiikkia?

Veikko: Me haluttiin Wilsons-aikojen jälkeen olla Miken kanssa pahoja jäbiä ja kirjoittaa juuri valmistumassa olleen seurakuntatalon seinään EVILSONS. Eihän me sitten uskallettukaan tehdä sitä, ja jäätiin treenikselle reggae- ja ska-tunnelmiin. Tää on kylläkin vaan mun arvaus asiasta, koska en kuulunut bändiin Evilsonsien alkumetreillä.

Fredi: Toinen on että Wilsons’han on niitä tavallisimpia sukunimiä Amerikassa. Jokaisella on sukulainen, tuttu tai naapuri, jonka nimi on Wilsons…Me ollaan se vittumainen naapuri, Evilsons. Kyllä moni kyselee tuosta nimestä ja varsinkin ulkomailla jutut ja arvostelut yleensä alkavat sillä että jengi ihmettelee miten Suomesta, kylmästä hevimaasta, tulee näin leppoisaa ja aurinkoista musiikkia näin ”julmalla” nimellä. Kun he saavat levymme kouraan, he varmaan nimen perusteella odottavat jotain ihan muuta.

Promotiedote lupaili myös videota Pack Of Wolves –biisistä, koska se on tulossa ulos ja mistä sitä pääsee sitten katselemaan?

Veikko: Se on jo purkissa! Oli aivan saatanan hyvät kekkerit klo. 12.00 lauantaiaamuna, päivä ennen vappua, aidoimpien ”yleisönäyttelijöiden” kanssa mitä olen ikinä nähnyt. Tuhannet kiitokset kaikille osallistuneille! Video halutaan pyörimään kaikkialle missä se on mahdollista. Nettisivuilta voi käydä tarkistamassa väliaika tietoja.

Lopuksi ehdottomasti uuteen levyyn liittyvä kysymys, mitä Evilsons kokkailisi jos koko bändi laitettaisiin keittiöön rajoittamattomien ruokatarvikkeiden kera?

Matti: Ei me mitään ehdittäis kokata, Maha olis syönyt kaikki rajoittamattomat ruokatarvikkeet ennen varsinaista kokkaamista!!! Kunnon Dolly Burger -meininki!!!

Veikko: hmmmmmm…BURGER. Tehdään itse kotona hampurilaisia.

Tarvitset:

sämpylöitä (hyvän hampurilaissämpylän saat Hesburgerista (0,60-0,80€), kaupoissa huonoja.)
salaattia
tomaattia
juustoa
sipulia
valkosipulia
ketsuppia
majoneesia (chili)

pihvit:

paistijauhelihaa (150g/hlö, tupla 2*100g/hlö)
tai
raastettua juuresta kuten porkkanaa, perunaa, palsternakkaa, lanttua. Voit käyttää myös sipuleita, tai vaikka kesä kurpitsaa. Purista ylimääräistä nestettä hieman pois.
1 muna/400g lihaa tai 300g kasviksia
tuoreen ranskanleivän sisustaa murustettuna
mausteita makusi mukaan, mutta runsaasti suolaa

Sekoita hyvin pihvi ainekset ja ja anna turvota n. 30 min. Tällä välin leikkaa väliin tulevat ainekset sopiviksi. Muotoile taikinasta sopivan kokoisia pihvejä. Varo ettei niistä tule liian paksuja. 1,5-2 cm on hyvä. Paista pihvit kypsäksi. Kasviksille keskilämmöllä 6-10 min puoli ja liha vähän kuumemmalla 4-7 min puoli.

Laita sämpylän puolikkaat selkä alaspäin uunipellille ja aseta juustoa niiden päälle. Voit myös laittaa sipulin ja valkosipulin juuston päälle jos pidät miedommasta sipulin mausta. Laita 225 asteiseen uuniin kunnes juusto on sulanut ja sämpylä lämmin, mutta ei kuivunut.

Täytä ja nauti!

Kiitoksia haastiksesta!

Haastattelu julkaistu : 2006-05-09
Kirjoittaja : Markus Veijalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua