Katla – Julmia totuuksia

Metsämetallin pioneeri Katla, tuo Joensuussa 1999 saunanlauteilla perustettu rähinäremmi, on maaliskuun raadollisuudessa julkaissut vihdoin toisen täyspitkänsä Raatoharmonian. Maistiaisia tulevalta sadellut tasaiseen tahtiin, mutta mitä sitten oikein on itse Raatoharmonia? Istuuduimme laulajamies Tomi Räsäsen kanssa virtuaaliselle leiritulelle pohtimaan metsäläisyyden syvintä olemusta.

Raatoharmonia-albumi on ollut saatavilla kuukauden verran. Miten on: Onko synnytyksen jälkeistä masennusta?

– Raskausaika oli erittäin pitkä ja kivulias prosessi. Toisaalta mukaan mahtui myös mahtavia ja hauskoja hetkiä. Kun lapsi sitten putkahti maailmaan niin siitä ei pystynyt ottamaan irti mitään, johtuen kevätmasennuksesta. Masennus ei siis sinällään liittynyt itse levyyn. Onneksi masennus on takanapäin ja maaninen vaihe päällä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olisi pakko päästä huutamaan raatoharmonia ulos omasta päästä toisten ihmisten tajuntaan.

Mitä itse Katla sitten oikein on?

– Viiden suomalaisen äijän kohtaamisen synnyttämä rockyhtye. Soittajille elämäntapaharrastus ja temmellyskenttä, jossa voi toteuttaa itseään ja joka antaa hyvän tekosyyn olla kasvamatta aikuiseksi. Muille erilaisia hetkiä.

Katla siis kuvailee soittavansa metsämetallia. Mitkä ovat metsämetallin selkeimmät tunnuspiirteet?

– Raaka-aineina on aimo annos aitoa asennetta, tappamisen meininkiä ja kitararouhetta. Sekaan lisätään hieman helisevää keveyttä sekä eteeristä luomumaitoa. Sekoita ainekset raikkaaseen puroveteen. Mausteeksi ripaus alkoholissa ryöpytettyä, korpikuusen kannon alla kasvanutta sammalta. Koristeeksi ei korulauseita vaan julmia totuuksia. Näin saamme aikaan harmonisen kokonaisuuden, jossa maistuu ensin metsä ja jälkimakuna metalli.

Mikä on se tekijä, joka saa yhä uudelleen kuulijan hakemaan musikaalista helpotusta Katlan parista?

– Monipuolisuus. Toisin sanoen metsämetallin raaka-aineet, vauhti ja vaaralliset tilanteet sekä turhan synkistelyn välttäminen.

Raatoharmonia-raita summaa “luonnosta, luonnossa…luonnollisesti” -ajatuksen levyn teemaksi. Voisitteko viedä ajatusta vielä pidemmälle ja hieman avata tätä ideologiaa?

– Vaikka elämme elämäämme kaaoksen keskellä suurissa kaupungeissa niin mieli etsii suuntaa kaivaten rauhaa ja tasapainoa. Jokaisen meidän sisällä elää villi, kahlitsematon luonnonvoima, jolla on oma tahtonsa. Joissain tilanteissa tuo selittämätön sisäinen voima ottaa komennon ja aiheuttaa meissä kaikkia niitä tunteita, joiden avulla saamme joitain palapelin osia paikoilleen. Lopputulos voi olla täysin arvaamaton. Täydellistä harmoniaa voimme etsiä, emme löytää. Sen aika koittaa, kun polku on kuljettu vääjäämättömään loppuunsa.

Millaisista lähtökohdista Raatoharmonia-albumia on helpoin lähestyä?

– Suomalainen pikkubändi on tehnyt omasta mielestään kohtalaisen levyn. Rockin ystävä voi rentoutua ja laittaa valot pois, kuunnella levyn kovalla volumella ja tanssia. Toimii.

Bändille on kertynyt ikää seitsemisen vuotta, mikä on ollut / on yhtyeelle suurin kasvun ja kehityksen paikka?

– Suurin kasvun ja kehityksen paikka on ollut selvitä hengissä tähän päivään saakka. Monista koettelemuksista on selvitty yhdessä ja ne ovat tehneet meistä läheisiä ystäviä, jotka nauttivat yhdessä soittamisesta ja kaikkeen siihen liittyvästä. Itsensä löytäminen ja kasvaminen ihmisenä on meille jokaiselle koko elämän kestävä vaikea prosessi, jossa suunta on monesti hukassa, vaikka päämäärä ei sinänsä olekaan se ykkösjuttu. Itse matka ja etsiminen on koko jutun juoni. Musiikillisesti jokainen meistä on tuonut Katlaan oman juttunsa ja siitä on kehittynyt Katlan tämänhetkinen tyylisuunta. Sisäisen Katlan löytäminen ei ole ollut tietoinen tapahtuma, vaan jossain vaiheessa olemme huomanneet, että meillä on yhdistävä tekijä, joka aiheuttaa meissä samankaltaisia luovuuden purkauksia. Katla luultavasti muuttuu sitä mukaa, kuin mekin ihmisinä. Sinne jonnekin on pitkä matka.

Jos hyppäisimme aikakoneen kyytiin ja matkaisimme seuraavan seitsemän vuoden päähän ja paikantaisimme sieltä Katlan, mitä yhtyeelle silloin kuuluisi?

– Olisimme juuri julkaisseet viidennen albumin sekä livekokoelman että DVD:n. Levy-yhtiö olisi vaihtunut useaan otteeseen, mutta nyt olisimme monikansallisella firmalla. Rumpali olisi vaihtunut, ja musiikki muuttunut raskaammaksi ja tanssittavammaksi. Albumi olisi listalla sijalla 13. Biisejä tehtäisiin myös saksaksi ja englanniksi, muihin hanttihommiin ei enää olisi aikaa. Keikkoja tehtäisiin niin paljon, että terveys pettäisi ja perheasiat olisivat vituillaan. Keikkabussina toimisi 70-luvun bussinrähjä, joka olisi kunnostettu toimivaksi ja lämpimäksi. Kiertuetiimiin olisi juuri saatu bussikuski ja kaksi roudaria.

Mikä on Katlan musikaalinen unelma?

– Vaihtaa musiikillista tyylisuuntaansa jokaisella albumilla ja näin yllättää fanien lisäksi aina myös itsensä. Unelma on tehdä biisejä, joita on mukava soittaa Saksassa 300 hengen loppuunmyydyillä klubeilla 120 kertaa vuodessa.

Mikä on Katlan mielestä olemassaolon kohokohta? – Se hetki keikalla kun Rosteri tiluttaa ultimaalista sooloa, Makke louhii Gibsoniansa tukka hulmuten, Zaide antaa tanssien kyytiä bassollensa ja Jarno takoo rumpusettiään apinan raivolla tuskainen ilme kasvoillaan solistin seotessa totaalisesti kesken karjunnan lopulta kaatuen rumpujen päälle.

Millä tavoin Katla lähtisi parantamaan Suomen tämän hetkistä musiikkivaltakuntaa?

– Radioiden soittolistat pitäisi lopettaa. Sehän on periaatteessa sensurointia ja samaan aikaan ihmisten aivopesua. Suomalaiset bändit voisivat lopettaa ulkomaalaisten matkimisen ja tehdä musiikkia omista lähtökohdistaan, omalla tavallaan. Kaikki suomenkielistä raskaampaa musaa soittavat bändit voitaisiin deletoida. Tyttöbändejä pitäisi saada lisää. Levyjen sekä keikkojen hinnat saisivat laskea selkeästi.

Kiitoksia Katla. Näihin maailmanparannusfiiliksiin on hyvä polkea nuotio sammuksiin ja kömytä kantonsa koloon tutkiskelemaan omaa, sisäistä raatoharmoniaansa.

Haastattelu julkaistu : 2006-04-19
Kirjoittaja : Kaisa Harju

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua