Henry Rollins – Aikamme ikoni?

Legendaarinen Henry Rollins on viime vuoden puolella keskittynyt enemmän taiteellisempaan puoleensa ja päästänyt kirjallisen pedon irti. Samalla myös spoken word -yleisö on saanut osansa Henryn ajatuksista. Teimme kuninkaan kanssa pikaisen katsauksen siihen, missä on menty ja mihin ollaan matkalla.

Minkälainen oli Henry Rollinsin vuosi 2005?

– Täytyy todeta, että päättynyt vuosi oli jopa omalla mittakaavallani mitattuna suhteellisen kiireinen ja työntäyteinen. Tein kaikkiaan 119 keikkaa ympäri maailmaa. Paljon oli hommaa myös radio-ohjelmien ja televisioesiintymisten tiimoilta. Mahtuuhan siihen mukaan myös kaksi kirjaa. Loppujen lopuksi erittäin hyvä vuosi, mutta kuitenkin mielettömän työteliäs.

Muutama kuukausi sitten tuli pihalle uusin kirjasi Roomanitarian – kerro hieman kirjan synnystä ja sen merkityksestä sinulle itsellesi.

– Kirjoitin tuota kirjaa useissa eri jaksoissa ja monissa eri maailman kolkissa. Tämä tietenkin johtui siitä, että olen kohtalaisen elävää sorttia, enkä ole kovinkaan pitkään yhdessä paikassa. Keskityin parhaani mukaan katumusvapaaseen totuuteen ja annoin palaa. Olen kuitenkin varma siitä, että maailmassa on ihmisiä, jotka tulevat suuttumaan tai ainakin pahoittamaan mielensä kirjan tiimoilta. Luulen että ne ihmiset, tai osaset joihin kritiikki on kohdistettu, tulevat olemaan minulle katkerasti vihoissaan. Tuon asian potentiaali on siinä, että toivon heidän tuntevan sen vihan, jonka kirjasta katkeroituminen heille aiheuttaa.

Roomanitariania edeltävä teoksesi Broken Summer kertoi hyväntekeväisyyslevyn Rise Above synnystä, mutta mikä oikeasti sai sinut kiinnostumaan West Memphis Three -tapauksesta?

– Kirjoitin kirjan huolimatta siitä, että olin tietoisesti lähestymässä mielenkiintoista, tosin melko tulenarkaa aihetta. Taitaisi tosin olla akuutimpaa puhua peräti räjähdysherkästä aiheesta, eli kansalaisaktivismista ja protestoinnista. Itse juttuun minut sai innostumaan kaikki ne epäkohdat ja aukot, joita juttu pitää sisällään. Se sai minut kyseenalaistamaan sen, miksi toisille ihmisille on päivänselvää se tapa, jolla oikeusjärjestelmä toimii ja etsii syyllisiä.

Onko tällä hetkellä joitakin epäoikeudenmukaisuuksia, joihin haluaisit teoillasi puuttua?

– Kaikki edellä mainitun kaltainen kiinnostaa minua kovasti, mutta nyt ei ole sellaisia asioita tekeillä, joissa olisin samalla tapaa mukana kuin WM3-tapauksessa.

Kerro hieman kirjailijasta nimeltä Henry Rollins – eroaako hän jollakin tavalla laulajasta tai näyttelijästä nimeltä Henry Rollins?

– Ei ole olemassa eri Henry Rollinsia kirjoituskoneen takana tai lavalla. Kaikki ne ovat kiinteä osa minua, jokainen kuitenkin omalla tavallaan. Samalla seison tukevasti kaikkien osa-alueiden takana. Yli puolet elämästäni nuo asiat ovat olleet erinomainen tapa saada asiat sujumaan ja ilmaista itseäni. Noista oikeastaan kirjoittaminen on se kaikkein aikasidonnaisin osanen. Mutta kaikki nuo edellä mainitut ovat kuitenkin vain työtä, jota joko teet tai sitten et.

Onko noissa kolmessa sitten sellaista aluetta, joka toisi kaikkein suurimman palkinnon tai palautteen?

– Oikeastaan mikään niistä ei ole millään erityisellä tavalla palkitseva. Ne nyt vain sattuvat olemaan työtäni. Noilla asioilla perustelen olemassaoloni. Olen erittäin kiitollinen siitä mahdollisuudesta, joka minulla on oman ammattini harjoittamiseen annettu. Teen siis vain työtäni.

Voisin helposti kuvitella, että elämäsi on inspiroinut moniakin ihmisiä ympäri maailmaa. Kuinka suhtaudut tuollaiseen väitteeseen?

– En näe sitä noin. Se mitä teen on viihdykettä ihmisille. Ei siitä kannata sen enempää kunniaa itselleen ottaa. Toisaalta en uskaltaisi koskaan ajatella asiaa niin, että se voisi merkitä jollekin ihmiselle niin paljon. Annan sille kaikkeni, mutta en tiedä, onko se yhtään sen enempää kuin mitä joku muu pystyisi samassa tilanteessa antamaan.

Noihin edellä mainittuihin asioihin kannattaa vielä lisätä ns. spoken word -toiminta. Mistä oikein otat kaikki ideat juttuihisi?

– Kaikki ideat tulevat siitä, mitä näen ja koen reissatessani ympäri maailmaa. Suurin osa spoken wordin ideoista on tullut eräänlaisen tarkkailun kautta. Tietysti Amerikan epäkohdat kiinnostavat ympäri maailmaa, sillä niistä kuitenkin puhutaan globaalisti, ja ne oikeastaan koskettavat koko maailmaa.

Miten sitten näytteleminen, eroaako se jollakin tapaa muusta toiminnastasi vai onko sekin vain työtä muiden joukossa? Kuka on jäänyt elokuva-alalta parhaiten mieleesi?

– Kyllä sekin on vain työ minulle siinä missä kirjoittaminen tai laulaminen. Samalla tavalla tulee siihen myös suhtauduttua eli kaikki annetaan ja täysillä. Asioihin pitää suhtautua tietyllä vakavuudella. Otan näyttelemisen vakavissani, mutta en ota itseäni liian vakavasti. Enkä edes voi sanoa kenellekään olevani näyttelijä, en todellakaan.

– Kaikkein parhaiten on jäänyt mieleen työskentely David Lynchin kanssa. Sen tulen muistamaan ikuisesti. Sen verran vielä haluan sanoa, että elokuvateollisuus on yksi niistä asioista, joita teen kiertueiden välissä pysyäkseni leivän syrjässä kiinni. Amerikka on paikka, jossa täytyy vain yksinkertaisesti selviytyä.

Mikä muuten on Rollins Bandin status nykyisin?

– Nyt yhtye on täydellisessä lepotilassa.

Mielestäni lyriikkasi ovat tulleet yhä mietteliäämmiksi ja monimutkaisemmiksi vuosien saatossa, pitääkö paikkansa?

– En nyt oikein voi sanoa tuohon muuta kuin sen, että olen aina tehnyt parhaani ja työskennellyt kovasti, jotta kantani tulisi mahdollisimman selkeäksi. Tavoitteena on tavallaan se, ettei kenenkään tarvitse ryhtyä tulkitsemaan sanojani ja muodostaa niiden pohjalta vääriä olettamuksia.

Sinut tunnetaan menevänä maailmanmatkaajana – missä oikein olet viimeksi reissaillut ja mikä näkemistäsi jutuista jätti syvimmän vaikutuksen?

– Viime vuonna kävin Australiassa, monissa Euroopan maissa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Turkissa ja Egyptissä. Yksi uskomattomimmista kokemuksista oli Siinain aavikon läpi matkustaminen. Toisaalta ehkä kaikkein voimakkaimpia kokemuksia olivat vierailut sotilassairaaloihin, joissa tapasin haavoittuneita sotilaita. Se oli rankka kokemus.

Pystyisitkö kuvittelemaan, että laajentaisit repertuaariasi vielä politiikan suuntaan?

– En todellakaan. Se on viimeinen asia, johon haluaisin ryhtyä. Ei missään nimessä.

Lopuksi vielä lyhyt utelu vuoden 2006 aikataulun osalta?

– Siellä on melko paljon radio- ja TV-ohjelmia, muutama keikka ja paljon kirjoitettavaa. Toistaiseksi nuo on lyöty lukkoon, mutta eihän sitä koskaan tiedä, mitä sitä edestään löytää. Tosin se on varma, että jotain sieltä tulee esille.

Tässä mietteitä oman elämäni idolilta, oikea viihteen monitoimimies Henry Rollin on puhunut. Iso kiitos Kalifornian suuntaan. Ottakaa opiksenne viisaan miehen sanoista ja lukekaa herran kaksi uusinta kirjaa. Saatte rahoillenne vastinetta, se on varma.

Haastattelu julkaistu : 2006-03-12
Kirjoittaja : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua