Sandburn – Suomen Pienin Stadionrockbändi

Sandburn sai juuri valmiiksi uuden promosinglen ja parhaillaan ollaan työstämässä jo uutta materiaalia. Käväisimme utelemassa bändin kuulumisia bändin vokalisti/kitaristilta Theodorilta (T) ja rumpalilta Stabilta (S).

-Sandburnin tarina ulottuu aina vuoteen 1996 asti. Tuolloin perustettiin bändi nimeltä Betty Cracker, joka julkaisi yhden ep:n. Sitten nimi vaihtui Subtoneksi ja sitten lopulta Sandburniksi. Mistä moinen nimisäätö? Perusporukka (Theodor, Tomas ja Stabi) on kuitenkin ollut kasassa alusta alkaen.

S: En kyllä edes muista miksi tuo ensimmäisen kerran muutettiin. Tuo koko projekti käytännössä hajosi ja olin itse vähän yli vuoden ulkomailla. Miehistönvaihdoksia tapahtui myös jonkin verran, joten päätettiin aloittaa uudelleen tyhjältä pöydältä.
T: Betty Cracker -nimi vaihdettiin alunperin rätäkäkkä-ilmiön takia. Jostain kumman syystä tuo nimi kirjoitettiin aina väärin. Väärinkirjoitukset olivat vielä niin omituisia, että porukka ei edes tunnistanut niistä meitä.

-Uusi promosingle on bändin toinen julkaisu. Ensimmäinen promo on ilmeisesti saanut palautetta paljon aina ulkomaita myöten, koska esimerkiksi postilista muutettiin englanninkieliseksi.

T: Postilistalla alkoi tosiaan olla paljon ulkomaalaisia, joten oli järkevää muuttaa tuo englanninkieliseksi, jotta kaikki tajuavat mistä puhutaan.
S: Lisäksi kun nuo nettisivut ovat englanniksi niin onpa sitten samalla kielellä kaikki.

-Millaista palaute on yleisesti ollut?

S: Palaute on ollut yleisesti todella positiivista. Molemmat levythän on nauhoitettu tuossa viime vuoden puolella ja palaute on tullut tuosta ensimmäisestä, koska tätä toista ei nyt vielä virallisesti ole edes julkaistu.
T: Ja tätä uutta ei tulla edes joka paikkaan tunkemaan niinkuin edellistä. Johtuen osittain siitä, että aika ei riitä, kun ollaan uutta materiaaliakin menossa taas nauhoittamaan kahden viikon päästä.

-Miten itse määrittelette oman musiikkinne? Oletteko te powerpoppia, rockia vai mitä?

T: Kyllä me ollaan rockia.
S: Omasta mielestämme ainakin olemme ihan sairaan rockia (naurua).

-Mistä Sandburn imee vaikutteensa ts. mitä te kuuntelette? Foo Fightersin on ainakin pakko olla tuolla listalla.

T: Kyllä Foota on tullut kuunneltua ja nykyään siltä on aika vaikea edes välttyä, kun se tunkee joka paikasta. Tomas kuuntelee kaikkea bossanovasta alkaen.
S: Kaikilla on kyllä aika laaja musiikkimaku. Viime aikoina on mennyt aika paljon tuohon Queens Of The Stone Age –osastoon. Kaikki on kuitenkin kuunnelleet vanhaa rockia ja heviä alunperin.
T: Guns N’ Roses oli aikanaan ihan vitun kova. Tuossa juuri levykaupassa tein valintaa Sonic Youthin, Policen ja Slayerin välillä eli siinä tuo skaala taitaa olla.

-Lemonatorin Ripa Eskolin on ollut vääntelemässä nappeja Sandburnin kiekoilla. Onko tuo yhteistyö saamassa jatkoa?

S: Ripa oli tuossa ensimmäisessä mukana, mutta toisessa ei. Nyt on taas uudelleen vääntöä siihen suuntaan, että mentäisiin Hollolaan tekemään seuraavat nauhoitukset Ripan kanssa. Tuo on kuitenkin vielä hieman auki.

-Millaisia ihmisiä teidän keikoilla käy?

T: Riippuu paljon missä soitetaan. Rovaniemellä oli pikkutyttöjäkin ja saatiin antaa ensimmäiset nimmaritkin.
S: Aika laidasta laitaan. Suurin osa on tietenkin meidän tyylistä.

-Uuden levyn biiseistä tuli ainakin itselleni mieleen Lemonator, erityisesti hitaammissa kohdissa. Levy on muuten aika kahtiajakautunut siinä suhteessa, että mukana on niin rauhallisia ja toisaalta taas nopeampia osioita.

S: Se on kyllä totta, että nuo levyn kaksi biisiä ovat aika erilaisia. Ensimmäinen on aika rauhallinen ja lemonatormainen, mutta toisaalta tuo toinen on paljon rankempi kuin edellisen levyn biisit.
T: Tietyllä tavalla nuo biisit kuvaavat hyvin bändin nykysoundia. Biisit ovat ääripäitä. Rauhallisemmaksi tai rankemmaksi ei varmaan mennä.

-Millainen uuden promon nauhoitusprosessi oli?

S: Kummankin promon nauhoitukset ovat olleet periaatteessa sellaisia yhden viikonlopun puristuksia. Miksaukset on sitten hoidettu jälkeenpäin. Ensimmäiseen kertaan verrattuna nyt ei treenattu läheskään niin paljon. Viimeksi treeniä oli ihan liikaa. Tulossa olevaa ei olekaan sitten treenattu vielä yhtään eli on menossa hieman poikkeavaan suuntaan tämä kehitys. Aika kivuttomia nauhoitukset ovat kuitenkin olleet.
T: Studioon mennään periaatteessa vain nauhoittamaan.
S: Pientä säätöä studiossa tapahtuu, mutta perusasiat on kuitenkin valmiina. Studiossa ei aikaa paljon kulu.

-Uusi promo on pakattu todella hienoon pakettiin. Mukana on tarroja, kuvia jne. Mistä idea on saatu?

T: Alunperin piti tehdä vain sellainen valkoinen pahvinen levypussi, jossa on tarra päällä. Lopulta se sitten paisui pikkasen. Kun päätettiin tehdä tarroja, niin tuli mieleen, että olisi kiva olla sellaisia I Love Sandburn –tarroja. Sitten tuli tämä Mötley Crüe -tyyliset Sandburn-tarrat. Lopulta tuo vain kasvoi ja kasvoi. Pantiin sitten kaikki tuollaiseen pahvilaatikkoon.
S: Ainakin itselläni käy niin, että helpommin tarttuu sellaisiin levyihin, jotka ovat jollain lailla erilaisia. Digipackejäkin tulee ostettua ihan vain sen takia, että se on digipack.

-Onko levyä muuten tarkoitus panna myyntiin?

S: Tätä ei ole tarkoitus panna myyntiin, vaan lähinnä keikkajärjestäjille, levy-yhtiöille ja joitakin medialle.
T: Tuo parin viikon kuluttua nauhoitettava single on tarkoitus pistää myös myyntiin. Näillä näkymin tulossa on vinyylisinkku eli taas vähän erikoisempaa. Painos jätetään myös pieneksi. Vinyylisingle on ensimmäinen virallinen Sandburn-julkaisu.

-Koska tuo on tarkoitus saada ulos?

S: Haluaisin sanoa maaliskuun lopussa, mutta menee varmasti huhtikuulle.
T: Noihin menee aina aikaa älyttömästi enemmän kuin on suunniteltu. Sinkku on tarkoitus saada ulos mahdollisimman nopeasti, koska uutta juttua on jo suunnitteilla.
S: Tarkoitus on saada kasaan materiaalia minialbumia tai jopa kokopitkää varten, mutta tuo on vielä täysin auki.

-Mihin suuntaan Sandburn on nykyään kehittymässä?

S: Ääripäät on tuossa uudella promolla, mutta tulevat biisit ovat ehkä enemmän vanhempaa rockia.
T: Seuraavaksi yritetään saada kasaan parempi kokonaisuus. Ääripäiden välillä varmaan liikutaan. Breakdown tuolla uudella promolla on hyvinkin poppista, voisi jopa sanoa bonjovimaista poppista, ja Alone Again on taas hieman punkahtavampaa, popmelodioilla kuitenkin. Uusissa biiseissä sellaista 80-luvun kasaristadionrockmeininkiä.
S: Me ollaan Suomen pienin stadionrockbändi (naurua).

-Sandburnin esiaste keikkaili sellaisten pienten nimien, kuten HIMin ja Rasmuksen kanssa. Onko Sandburnin tavoite myös tulla kansainvälisesti tunnetuksi bändiksi?

T: Kyllähän siihen tietyllä tavalla pyrkii. Esimerkiksi Ruotsista tulee paljon bändejä tänne päin ja olisihan se hyvä saada lautta kulkemaan myös toiseen suuntaan.
S: Ruotsiin päin koitetaan muutenkin olla aktiivisia, jos pääsisi ainakin keikalle sinne. Ruotsalaisiin levy-yhtiöihin on lähetetty myös paljon enemmän promoa kuin muualle.

-Onko keikkoja tarkoitus tehdä nyt aktiivisemmin?

S: Keikkoja on nyt tulossa aika paljon. Kevääksi on Helsingissä jonkin verran ja ainakin Turkuun ja Tammisaareen ollaan menossa. Lisäksi tietenkin kesäfestareille koitetaan päästä mahdollisimman paljon.

Siinä olikin tämänkertainen juttutuokio Sandburnin kanssa. Bändi siis julkaisi juuri uuden promosinglen ja uutta materiaalia on jo työn alla. Uudesta promosta ei vielä ole netissä saatavilla näytteitä, mutta sellaiset on tulossa. Sitä ennen ei muuta kuin mars keikalle.

Haastattelu julkaistu : 2003-01-27
Kirjoittaja : Tero Kallio

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua