Dimmu Borgir – Täydellisyyttä vai turhuutta?

Norjan black metal -suuruus Dimmu Borgir oli eräs kesän Tuska-festivaalien pääesiintyjistä. Vokalistin virkaa toimittava Shagrath ehti ennen illan keikkaa kommentoida kuulumisia tulevaan levyyn ja Stormblåstin uudelleenjulkaisuun liittyen.

Olette vierailleet Suomessa muutamaan otteeseen. Voitko nimetä yhden hyvän ja yhden huonon muiston Suomesta?

– Mielestäni kaikki muistot ovat tähän asti olleet hyviä. Jo ensimmäisellä kerralla, olisiko ollut vuonna 1997 tai 1998, fanit tuntuivat arvostavan sitä, että tulimme tänne esiintymään. Jaoimme nimikirjoituksia musiikkiliikkeissä ja aika usein soitimme jonkin akustisen kappaleen, mistä fanit tuntuivat pitävän. Lähinnä hyviä muistoja siis – tai itse asiassa on yksi huonokin! Soitimme jollain festivaaleilla muutama vuosi sitten, ja joku yleisöstä heitti lavalle pullon, joka osui minua suoraan naamaan. Siinä oli yksi huono kokemus.

Häiritseekö sinua koskaan se, että yleisö odottaa teidän aina soittavan tietyt hittibiisit, kuten Mourning Palacen?

– En voi sanoa, että se varsinaisesti häiritsisi. Jotkin kappaleista ovat hyvin vanhoja, ja niiden harjoitteleminen treenikämpällä on toki erittäin tylsää. Keikalla se on kuitenkin hieman eri juttu. Yleisö pitää niistä kappaleista, ja kun he innostuvat, mekin innostumme.

Yhdessä Death Cult Armageddon -levyn kappaleessa oli vierailevana tähtenä Immortalin Abbath. Miten se tapahtui, ja aiotteko tehdä jotain vastaavaa myös tulevaisuudessa?

– En usko, että teemme samaa enää seuraavalla albumilla. Homma tapahtui jokseenkin niin, että soitin Abbathille ja kysyin, haluaisiko hän tulla äänittämään vokaalit kyseiseen kappaleeseen, koska hänen tyylinsä sopi mielestäni sen tunnelmaan ja olen aina pitänyt Immortalista. Hän oli hyvin innoissaan ajatuksesta, joten menimme Ruotsiin ensin juopottelemaan ja sitten studioon.

Mitä hän mahtaa puuhailla nykyään?

– Käsittääkseni hän keikkailee yhä Motörhead-coverbändinsä kanssa. En ole aivan varma.

Vaikuttaa siltä, että kaikki albumit Enthrone Darkness Triumphantin jälkeen ovat olleet toinen toistaan mahtipontisempia ja sinfonisempia. Aiotteko seuraavalla levyllä jatkaa samalla linjalla vai mennä yksinkertaisempaan suuntaan?

– Seuraavalla albumilla orkestraalisia elementtejä on luultavasti vähemmän. Todistimme jo pystyvämme siihen, ja nyt on aika tehdä jotain uutta. Tämä yhtye on aina tehnyt hyvin tunnelmallista musiikkia, ja käytämme vastedeskin koskettimia, sampleja tai aitoja orkestereita, mutta en usko, että seuraavasta levystä tulee aivan yhtä massiivinen.

– Nyt kun äänitimme Stormblåstia uudelleen, käytimme sampleja oikean orkesterin sijaan, ja se toimi hyvin. Emme ole oikeastaan tehneet kovinkaan paljon suunnitelmia siitä, millainen seuraavasta levystä tulee. Todennäköisesti siitä tulee kuitenkin konseptialbumi.

Minkä takia päätitte äänittää Stormblåstin uudelleen?

– Ensinnäkin sopimus Cacophonous Recordsin kanssa oli todella surkea. Onneksi se umpeutui kymmenen vuoden jälkeen, joten he eivät enää omista oikeuksia tuohon levyyn. He eivät ole promotoineet levyä mitenkään eivätkä tehneet muutenkaan mitään bändin hyväksi. Mielestäni albumin materiaali on sen verran hyvää, että se ansaitsi paremman tuotannon. Uusi versio on paljon paremman kuuloinen, nopeampi ja intensiivisempi kuin alkuperäinen. Monet tulevat varmasti yllättymään kuullessaan sen. Olemme perfektionisteja, ja jos jotkut eivät pidä siitä, että äänitämme levyn uudestaan, ei voi mitään. Emme ajattele kovinkaan paljoa, mitä muut ovat meistä mieltä. Jos ajattelisimme, emme varmaankaan olisi päässeet näin pitkälle.

Entä For All Tid? Aiotteko nauhoittaa senkin uudestaan?

– Emme. Olen itse asiassa varsin tyytyväinen siihen. Äänenlaatu ei tietenkään ole paras mahdollinen, mutta siinä on omanlainen tunnelmansa, jota olisi vaikea luoda uudestaan tänä päivänä. Jos yrittäisimme tehdä levyn uudestaan nyt, siitä ei varmaankaan tulisi ollenkaan samanlainen.

– Stormblåstin kohdalla asia oli hieman toinen. Olimme tuolloin melko kokemattomia, ja studio oli meille entuudestaan tuntematon. Levyn äänenlaatu on todella huono, joten päätimme tehdä sen uudestaan.

Mikä Stormblåstilla olevan Sorgens Kammerin tarina oikein on? Jostain syystä levyllä ei mainita, että alkuperäinen kappale on vanhasta Amiga-pelistä nimeltä Agony.

– Minäkin kuulin siitä, ja siksi emme sisällyttäneetkään sitä uudelle Stormblåstille. Entinen kosketinsoittajamme väitti säveltäneensä kappaleen itse, ja kuulimme vasta myöhemmin, että hän oli varastanut sen jostain muualta. En ole itse kyllä kuullut alkuperäistä kappaletta.

– Uudella Stormblåstilla on tilalla Sorgens Kammer pt. II, joka on hieman erilainen. Ja paljon parempi tietysti, heh heh.

Joitakin viimeisimmän levyn sinfonisimmista kappaleista on verrattu elokuvamusiikkiin. Kiinnostaako teitä ajatus soundtrackien tekemisestä, vai haluatteko keskittyä vain soittamaan metallia?

– Minua kiinnostaa lähinnä soittaa metallia, mutta on toki hienoa, että ihmiset ajattelevat noin. Musiikissamme on paljon elokuvamaisia sävyjä, ja esimerkiksi Progenies of the Great Apocalypse oli Hellboy-elokuvan soundtrackilla. Vertaukset ovat hyvä juttu, mutta olemme kuitenkin metallibändi.

Millainen seuraava albumi tulee olemaan?

– Emme ole oikeastaan ehtineet istua alas ja pohtia asiaa, mutta todennäköisesti sillä tulee olemaan selkeä teema. Konseptialbumi siis. Yritämme myös kokeilla jotain uutta sen sijaan, että vain tekisimme kasan biisejä ja löisimme ne levylle.

Luuletko, että riehutte lavalla ja ryyppäätte vielä 50-vuotiainakin, vai vetäydyttekö hiljaa eläkkeelle?

– Totta kai aion tehdä musiikkia vielä silloinkin, sillä sitä olen aina halunnut tehdä. En tiedä tarkemmin, tuleeko se olemaan studiotyötä vai soittamista. Samanlaista keikkailua kuin nyt ei 50- tai 60-vuotiaana kuitenkaan voi tehdä. Se on liian raskasta.

Jotkin bändit, kuten Judas Priest, näyttävät jaksavan vielä vanhoilla päivilläänkin.

– Niin, mutta he ovat eri bändi kuin me. Voi olla, että teemme silloinkin joitain yksittäisiä keikkoja, mutta tuskin mitään suuria kiertueita. En ainakaan usko.

Noise.fi kiittää haastattelusta.

Haastattelu julkaistu : 2005-08-31
Kirjoittaja : Jere Salonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua