Murgeli – Maksava artisti takaa taiteellisen vapauden
Kevään ohi kiitäessä on hyvä palata hieman ajassa taaksepäin. Alkukeväällä debyyttialbuminsa julkaisseen Murgelin nokkamies Olli Pitkänen valoitti hiukan yhtyeen nykyistä tilannetta ja tunnelmia Tuulensuu-levyn nauhoituksista.
Tuulensuu on Murgelin debyyttialbumi. Kuinka tähän projektiin lähdettiin? Minkälainen prosessi piti käydä läpi ennen kuin valmis painos saatiin jakoon ihmisten ilmoille?
– Ennen levyn tekoa on käyty pitkä tie. Viitisen omakustanne-EP:tä on tullut pukattua ulos ja samalla olemme tietoisesti ja tiedostamatta suunnitelleet millainen kokopitkän pitäisi olla. Onneksi on mennyt näinkin kauan niin soittotaito yms. on saavuttanut jonkinlaisen pisteen. Rahoitusta levyntekoon kerättiin keikkatuloilla ja EP-myynnillä.
– Varsinainen viimeinen potku levyn teon aloittamiseen oli se, että bändin nuorempi puolisko, eli kitaristi ja rumpali menivät samoihin aikoihin armeijaan ja tiedossa oli pienimuotoinen tauko. Ajateltiin nollata kyseinen tilanne uudella levyllä. Rumpali on vieläkin armeijassa, joten säästöliekillä kuljetaan keikkojen suhteen.
Mitä jäi mieleen äänityssessioista? Minkälaista oli työskennella Janne Saksan kanssa studiolla? Opettiko hän jotain käytännön niksejä, joista saattaisi olla apua tulevaisuudessa?
– Levyä äänitettiin kahden kuukauden aikana aika tiiviissä jaksoissa. Levyntekoon aluksi kaavaillut aikataulut miltei onnistuivat. Loppumetreillä riesaksi sattuivat joulu ja armeijapalvelukseen lähtö. Äänittäjän ja bändin täytyi tehdä aikataulukompromisseja. Janne Saksan kanssa olemme tehneet yhtä lukuunottamatta kaikki levymme ja yhteinen linja on muodostunut. Mies on rautainen ammattilainen ja tietää mitä eväitä voittoon tarvitaan. Toki meillä on hyvin pitkälle oma kuva miltä pitää kuulostaa, mutta Janne tuo oman kortensa kekoon.
Tuulensuu sisältää jonkin verran aiemminkin demotettuja raitoja. Haluttiinko nämä muutamat raidat ottaa mukaan albumille alunperin vai yllättikö kiire ennen nauhoituksia?
– Alkuperäiset äänitteet olivat lähinnä demotasoisia ja nyt hyvät biisit, jotka olivat keikoilla hioutuneet, haluttiin tallentaa tiukemmassa kuosissa. Samalla vanhemmat kipaleet toivat debyyttiin aikakausien havinaa ja kokosivat tuotantoamme yhteen nippuun.
Aikooko bändi pysyä omakustanne linjalla jatkossakin vai lähdettekö metsästämään levydiiliä jostain päin? Vai onko yhtyeen tulevaisuuden suhteen ollut jonkinlaisia keskusteluja levytyssopimuksesta?
– Jotain kiinnostusta levy-yhtiöiltä on jossain vaiheessa virinnyt, mutta diilejä ei ole vielä hiottu. Itse olemme tyytyväisiä siihen paljon puhuttuun “taiteilijavapauteen” eli Artisti maksaa kaiken. Levynteko ja sen jälkeinen tauko ovat nyt nostaneet meidät puhtaalle pöydälle ja odotamme ahaa-elämyksiä ja kenties jotain linjatarkistuksia.
Mitkä yhtyeet ovat vaikuttaneet Murgelin kasvuun? Entä mistä lyriikat ovat peräisin? Onko sanoituksilla minkälainen arvo Murgelin tuotannossa?
– Joka jannulla bändissä on omat vaikutteensa. Minua henkilökohtaisesti ovat koskettaneet brittiläinen ja ruotsalainen pop- ja rockmusiikki. Suurimman osan biiseistä työstäneenä voisin sanoa, että noista vaikuttajista jotain on tarttunut mukaan. Osa vannoo rankemman mätön nimeen ja The Rootsin tuotantoakin joku arvostaa. Erilaiset mieltymykset ovat sekä siunaus että kirous.
Tulevaisuuden suunnitelmat? Mahdollisimman paljon keikkoja ja uusia biisejä työstämään, vai?
– Hyviä keikkoja enemmän kuin paljon keikkoja. Levyn promoamista, T-paitojen työstämistä ja uusien biisien odottelua tulevaisuudessa. Väkisin ei väännetä, viilis täytyy olla mukana.
Minkälaisia terveisiä haluatte lähettää niille, ketkä eivät tiedä Murgelia ennestään?
– Nimi ei välttämättä ole enne. Meistä löytyy hitusen herkkyyttä, slaavikaihoa ja tarvittaessa rokitamme pirunmoisen kovaa. Jos satut keikalle eksymään, niin tuskin sitä kadut.
Haastattelu julkaistu : 2005-06-02
Kirjoittaja : Ismo Korhonen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua