Such A Surge – Mikä ihmeen crossover?

Saksalainen crossover-yhtye on toiminut vuodesta 1992, jolloin itse myös yhtyeen debyyttijulkaisuun käteni löysin. Sen jälkeen en ole malttanut olla seuraamatta yhtyeen edesottamuksia. Yhtyeen mainittavimmat “uroteot” jäävät kyllä Saksan rajojen sisälle, mutta eiköhän joku näilläkin sivuilla ole yhtyeestä kuullut.

Uusin albumi on nimeltään Alpha, ja tällä levytyksellä yhtye on ottanut vielä suurempia askelia perinteisemmän rokin suuntaan kuin edellisellä Röttlich-platallaan. Lienee paikallaan luoda silmäys yhtyeeseen.

Tervehdys. Mitenkäs hommat sujuu ja kenen kanssa minulla on ilo vaihtaa ajatuksia?

– Tervehdys, ihan hyvin oikeastaan pyyhkii tällä hetkellä. Ja ai niin, olen muuten Lutz ja soittelen kitaraa Such A Surgessa.

Voisitko kertoa lukijoillemme hieman taustoja yhtyeestänne?

– Olemme pyörineet näissä ympyröissä noin 13 vuotta, julkaisseet 6 kokopitkää ja soittaneet kaikkiaan noin 600 keikkaa. Mitä muuta tuohon voisi lisätä.

Mistä bändin erikoinen nimi on peräisin?

– Jos ollaan ihan rehellisiä, niin täytyy tunnustaa, etten todellakaan tiedä. Se oli meidän edellinen rumpalimme Daniel, jonka idea tuo nimi oli. Luulisin kuitenkin, ettei edes hänellä itsellään ollut pienintäkään hajua siitä mitä se tarkoittaa.

Onko yhtyeessä ollut paljon miehistönvaihdoksia uran aikana, vai oletteko pysyneet suhteellisen hyvin kasassa ja mikä on selitys yhtyeenne pitkälle taipaleelle?

– Agoraphobic Notesin aikaan, joka muuten on meidän toinen albumimme, Antek tuli paikkaamaan Danielin jättämää tyhjää rumpupallia. Ja tuo tapahtui kymmenisen vuotta sitten. Edellisen albumin jälkeen kitaristi Dennis Graef lähti kävelemään yhtyeestä ja meikäläinen tarttui sitten kepin varteen. Ja mitä tuohon ikään tulee, niin kyllä se on puhtaat huumeet, pysykää poissa epäpuhtauksista.

Miten näet pitkäaikaisena jäsenenä yhtyeen merkityksen omassa elämässäsi?

– Aloittelimme poikasina koulubändissä soittamalla ja nyt olemme hieman yli kolmekymppisiä kundeja, jotka eivät ole koskaan työskennelleet oikeissa töissä päivääkään. Mutta tuo on se, mitä me teemme ja jos haluaisimme jotakin muuta, joutuisimme lopettamaan soittamisen ja ottamaan selvää asiasta sitä kautta. Mutta jotenkin minulla on sellainen kutina, että tämä soittaminen voittaa tavallisen yhdeksästä viiteen duunin.

Mistä yhtyeenne kaivaa inspiraation musiikkiin?

– Olemme kyllä perinteinen kitarabändi, mutta saamme inspiraatiota esimerkiksi erilaisista metalliyhtyeistä, kuten nyt vaikka esimerkiksi Morbid Angel. Ja tietysti eräänä inspiraation lähteenä toimii useat perinteisemmän musiikin artistit, kuten esimerkiksi Charlie Parker.

Millaisen prosessin tulos on Such A Surge –biisi?

– Normaalisti Antek ja meikäläinen nauhoittelemme kaikkea mahdollista ja soittelemme sitä sitten muille jäsenille. Toivomme tietysti, että sitä kautta tulee vihreää valoa ja kenties joitakin sanoitusaihioita. Tämän uusimman albumin kohdalla puolet materiaalista syntyi tosin vasta studiossa, sillä jos meille antaa liikaa aikaa pelleillä hommien kanssa, niin mopo lähtee lapasesta aika nopeasti. Ja siitä ei sitten seuraa ainakaan mitään positiivista.

Mielestäni uusin levynne on helkkarin kova levy, mutta miten näet asian itse nyt kun julkaisusta on jo jonkin aikaa?

– No, ainakin voimme sitä vielä kuunnella, mikä lienee ihan positiivinen asia.

Alpha on vähemmän crossover ja enemmän rokkivoittoinen kuin aikaisemmat albuminne. Mitä mieltä itse olet asiasta?

– Itse asiassa en voisi vähempää olla kiinnostunut koko asiasta. Minun nuoruudessani Corrosion Of Conformity ja Gang Green olivat “crossoveria” ja nyt me ilmeisesti olemme sitä. Äh, en osaa kyllä sanoa tuohon yhtään mitään. Me vain annamme kaikkemme jokaisella levyllämme.

Mikä on Alphan ja Röttlichin ero ja jos nuo kaksi albumia ottaisivat fyysisesti yhteen, niin kumpi voittaisi?

– No laitoitpa erikoisen. Suurin ero on kenties uusi kitaristi. Röttlich on ehkä kypsempi ja sen aggressiivisuus on piilossa pinnan alla. Veikkaan, että tulossa on tiukka matsi.

Yhtyeen jäsenillä on ollut myös monenlaisia sivuprojekteja meneillään, kerrotko hieman niistä?

– Tällä hetkellä tuo rintama on aika hiljainen, sillä tämä vuosi on omistettu Such A Surgelle. Mutta ehkä sen verran voimme joustaa, että Revolverin uusi albumi saadaan kyhättyä. Juttelin viime viikolla tuottajamme Tomas Skogsbergin kanssa ja totesimme, että olisi mukava työskennellä uudelleen kimpassa. Hän tuotti ensimmäisen Revolver-albumin, Unholy Mother Of Fuck.

Kuluneiden vuosien aikana yhtyeellä on ollut aina muutama englanniksi vedetty biisi levyillä mukana, miksi näin?

– Se oikeastaan riippuu paljon siitä millä fiiliksellä olemme liikenteessä. Joskus ajatukset lähtevät hortoilemaan jo valmiiksi englanniksi, joten se ehkä istuu ideaan paremmin. Ja jos homma toimii, niin päätämme pitää sen mukana.

Saksalainen rock-dinosaurus Böhze Onkelz on jäämässä sivuun 25 vuoden uran jälkeen, missä näet yhtyeenne samalla hetkellä, eli 25 ikäisenä? Meinaatteko vallata Saksan ja ottaa tuon valtikan Onkelzilta.

– Ehdottomasti, no ei sentään. Emme oikeastaan ajattele tuollaisia asioita ollenkaan. Ei, emme todellakaan ajattele tuollaisia asioita.

Mielestäni Aplhalla on samoja elementtejä kuin Böhze Onkelz -soundissa, onko väittämässäni mitään perää vai kuulenko vain omiani?

– Minun täytyy myöntää, etten ole ikinä, ainakaan tietoisesti, kuullut ensimmäistäkään BO-biisiä, joten en pysty vastaamaan tuohon kysymykseen. Tiedän kyllä yhtyeen, mutta en sen musiikkia. En siis todellakaan tiedä, ehkä osaat sen kertoa paremmin?

Miten meinaatte tulevan kesän viettää? Kiertueella ja festivaaleilla kenties?

– Yritämme soittaa mahdollisimman monessa paikassa tänä kesänä ja jos haluat meidät Suomeen, niin laita rahaa tulemaan, niin sovitaan keikasta. Tulemme vaikka kotiisi soittamaan.

Mikä muuten on yhtyeenne status muualla kuin Saksassa?

– Varsinaisesti meidän päämarkkinat ovat saksankieliset alueet, mutta työskentelemme kyllä kovasti muiden alueiden kanssa.

Eli sellaista infoa Suomessa suhteellisen tuntemattomasta yhtyeestä. Voin suositella kaikille nu-metallin esiasteesta tykkääville yhtyeen alkupään tuotantoa ja tätä uudempaa enemmän rokkivetoisen kelkkailun ystäville.

Haastattelu julkaistu : 2005-05-09
Kirjoittaja : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua