Rotten Sound – Ainahan kaikki voi mennä perseelleen. Tällä kertaa ei mennyt.

Suomen aggressiivisimman yhtyeen tittelistä menestyksekkäästi kamppailevan Rotten Soundin faneilla oli vuoden alussa aihetta riemuun, kun Vaasan grindhirviöt julkaisivat Exit-nimeä kantavan pitkäsoiton. Noise.fi tiedusteli yhtyeen tunnelmia, ja äänitorvena toimi nykyisin Tampereella vaikuttava vokalisti Keijo Niinimaa, taiteilijanimeltään G.

Exit nauhoitettiin viime syksynä. Miltä kokonaisuus kuulostaa näin muutama kuukausi purkittamisen jälkeen? Tuliko paketista sellainen kuin oli tarkoituskin?

– Kokonaisuus tuntuu edelleen ihan hyvältä, vaikka en kyllä ole kuunnellut levyä muutamaan viikkoon kokonaan läpi. Soitto ja soundit toimivat edelleen, ja lätty tuntuu saavan ihan hyvää palautettakin, eli eiköhän se onnistunut. Levy mietittiin kantta myöten sen verran valmiiksi jo ennen studiota, ettei meillä ollut mitään ihmeellisempää vaaraa epäonnistua paketin kasaamisessa. Ainahan kaikki voi mennä perseelleen, mutta tällä kertaa ei mennyt.

Rotten Soundin ajatukset ovat tällä hetkellä varmasti Mieszko Talarczykin luona. Miten suuri vaikuttaja hän on ollut yhtyeelle tuottaessaan kahta uusinta levyä?

– Mieszkoa tosiaan ollaan ajateltu, ja edelleen toivomme ukon löytyvän elossa. Hän on vaikuttanut aika lailla yleissoundiimme ja hiukan myös lopullisiin sovituksiin. Exitillä tätä tapahtui tosin vähemmän kuin Murderworksilla. Kyllä me itsekin taisimme tietää aika hyvin, mitä olimme hakemassa. Herran vaikutusta koko bändiin ei voi kuitenkaan jättää mitenkään huomioimatta; kaverihan on grindin Colin Richardson tai Mikko Karmila ja osaa toki paljon muutakin.

Exit on julkaistu vasta muutama päivä sitten, mutta promolevyt ovat toki olleet maailmalla liikkeellä jo pitkään. Palaute ja arvostelut ovat ilmeisesti olleet pääosin ylistäviä. Tuliko näinkin positiivinen suhtautuminen yllätyksenä, vai osasitteko odottaa sitä esimerkiksi Murderworksin jatkuvien kehujen jälkeen? Onko yhtään negatiivista palautetta tullut vastaan?

– Ainahan se positiivinen palaute tulee yllätyksenä, koska levyä tuli tehtyä puoli vuotta ja sellaisessa ajassa tulee itse melko kuuroksi materiaalin “hyvyydelle”. Toki seassa on ollut myös negatiivisia kommentteja, esimerkiksi yksi 1/7-arvio. Myös jotkin positiiviset tekstit ovat arvostelleet grindia yleisesti esimerkiksi biisien lyhyydestä. Arvioiden keskiarvo lienee kuitenkin asteikolla 1-10 jossain kahdeksan ja yhdeksän välillä.

Exitillä on yhtyeelle ominaiseen tyyliin huomattavan erilaisia kappaleita, rakenteita ja tempoja, vaikka pohjimmiltaan kyse on aina grindista. Mistä tällaiset ideat sikiävät? Syntyvätkö kappaleet yhdessä treenikämpällä vai yksittäisten soittajien päissä esimerkiksi hampaita pestessä?

– Tavoitteena oli tosiaankin tehdä noin 20 toisistaan eroavaa kappaletta, joista kaksi jäi sitten lopussa vinyylibonuksiksi. Tarkoitus oli tehdä se juuri näillä työkaluilla eli rakenteilla, tempolla ja laulusovituksilla. Homma onnistui tavoitteen mukaisesti aggressiivisuudesta tinkimättä. Jokainen mietti näitä asioita omalla sarallaan treenikämpällä ja myös kotona tehdessään kappaleita valmiimmiksi.

– Loppujen lopuksi suurin osa variaatiosta tuli melko luonnollisesti, koska esimerkiksi tempo valittiin rumpali Kai Hahdon johdolla sen mukaan, mikä sopii riffien, laulujen ja tunnelman kannalta parhaiten mihinkin kappaleeseen.

Exit on ensimmäinen julkaisunne Spinefarmin kanssa. Miten yhteydenpito Helsingissä sijaitsevan konttorin kanssa eroaa kommunikoinnista Necropoliksen kanssa?

– Helppoahan tämä on, kun voin karauttaa junalla alle kahdessa tunnissa täältä Tampereelta Spinen toimistolle juttelemaan hommista. Puhelimellakin saa kiinni muulloin kuin yöllä, ja puhelimet ovat aina päällä. Muutenkin homma on ammattimaista, mikä näkyy promootiossamme, levytysbudjetissa ja monessa muussakin asiassa. Suomalainen tapa hoitaa asioita on myös paljon mukavampi kuin jenkkiläinen: se pidetään mikä sanotaan, ja se sanotaan mikä pidetään. Tämä säästää paljon energiaa ja tehostaa kommunikointia, kun jokaista asiaa ei tarvitse palata tarkistamaan. Ei tarvitse jälkeenpäin varmistella, että jokin sovittu juttu tulee tehtyä.

Necropoliksesta ei ilmeisesti jäänyt suuhun erityisen hyvää makua. Mikä yhtiön toiminnassa takkusi pahiten?

– Jäihän siitä hyvääkin. Kiertue Malevolent Creationin kanssa oli sellainen kokemus, jota ilman olisimme tuskin pystyneet keskittymään bändiin nykyisellä teholla ja tekemään kahta viimeistä levyä nyt käytetyllä tavalla. Ja kyllähän Necropolis auttoi meidät USA:n markkinoille, vaikka pääsimmekin soittamaan sinne ensimmäistä kertaa vasta 2004. Eniten ehkä harmittaa se, että lafka hyytyi melko pian Murderworksin julkaisun jälkeen, ja levyn kaikki potentiaali jäi käyttämättä.

Exitillä otetaan reippaasti kantaa hyvinvointivaltioiden ongelmiin, kuten työelämän paineisiin, rasismiin, pinnallisuuteen ja rahan valtaan. Virallisesti Rotten Sound ei kuitenkaan ole mitenkään poliittinen bändi. Onko tarkoituksena vain huutaa ulos omaa pahaa oloa vai myös avata hieman ihmisten silmiä?

– Omasta tiedostamisestahan siinä on kyse, mutta tarkoitus ei ole mitenkään saarnata. Jokainen, joka haluaa, voi lukea sanat levyn kansista sitä kuunnellessaan, ja jos joku siinä prosessissa tiedostaa jotain, se on pelkkää bonusta. Rotten Sound on kuitenkin rankan ilmaisun orkesteri, ja minun on helpointa löytää rankkoja ja tylyjä aiheita ympäröivän maailman epäkohdista. Kaikkea tulee hieman kärjistettyä, ja sekaan heitellään myös mustaa tunnelmaa ja välillä ehkä jopa huumoria. Ei minulla sentään ole niin paha olo kuin levyn perusteella voisi luulla.

Kertovatko työpaikka-aiheiset raidat Burden ja Slave omista työkokemuksista vai ilmiöistä yleisellä tasolla?

– Nuo ovat yleisempiä asioita, eli näissä kappaleissa työläisen riistoa ja ahneudesta johtuvaa vapaaehtoista orjuutta, ja ehkä myös jotain huomioita ympäriltä. En usko, että minulla on suurta ongelmaa löytää myös muuta sisältöä sanoituksiin, koska tässä on sivuhommana keikkailua, levyn tekoa ja muuta mukavaa.

Hieman edelliseen kysymykseen viitaten; onko esimerkiksi töistä helppo saada vapaata ulkomaankiertueiden vuoksi?

– Asiat saa järjestettyä, jos ne haluaa järjestää. Toki omat työt pitää hoitaa, tai sitten hommataan sijainen. Kun kommunikaatio vapaata myöntävien osapuolten kanssa toimii hyvin ja asiat sovitaan hyvissä ajoin etukäteen, homma toimii. En tosin usko, että esimerkiksi ensi viikolla alkava ja tänään tietoon tullut neljän viikon Euroopan-kiertue onnistuisi, mutta eipä se taitaisi sopia Kaitsullekaan, joka on sentään ammattimuusikko ja musiikinopettaja.

Slave-raidan päätteeksi kuullaan tunnelmaan loistavasti sopiva puhe “Kun katsoo ihmiskunnan historiaa, on vaikea olla tulematta siihen johtopäätökseen, että ihmisen täytyy olla täysin mielenvikainen. Niin todellisuudessa onkin.” Myöhemmin tulee vanha sananlasku samalla äänellä. Mistä kyseiset pätkät on haalittu?

– Heikki Järvi, joka teki suurimman osan levyn sampleista, haki ne jostain radio-ohjelmasta. En tosin tiedä mistä. Hän teki enemmänkin sampleja, mutta kaikki eivät päätyneet Exitille.

Oliko bändin vai Spinen valinta painattaa sanoitukset promolevyn mukana toimitettavaan saatekirjeeseen? Suurehkon promokirjekokoelman omistajana en muista nähneeni vastaavaa kertaakaan aiemmin.

– Se oli meidän ideamme. Tuntui siltä, että tärkeä osa tunnelmasta menee vähän hukkaan, jos sanoma ei ole mukana. Murderworksilla tämä ei ollut niin tärkeää, koska kyseessä oli pelkkä turpaanvetolevy. Nyt haettiin hieman sävyjä siihen turpaanvetoon, ja myös yleistunnelmasta haluttiin jonkin verran synkempi, joten sanat oli mielestäni hyvä laittaa mukaan.

Rotten Sound tunnetaan kovana keikkabändinä Jenkkilää myöten. Miten amerikkalaisilla festareilla ja keikkapaikoissa on suhtauduttu suomalaisiin kummajaisiin? Onko kiertueilla syntynyt mielenkiintoisia kontakteja ja tullut vastaan hauskoja kulttuurieroista johtuvia tilanteita?

– Ei siellä hirveän ihmeellisiä juttuja ole tapahtunut. Kitaristi Q melkein pidätettiin kaljanjuonnista erään tyypin etupihalla, mutta muuten kaikki on mennyt aika “normaaliin” tyyliin.

Rotten Sound voitaneen jo laskea veteraani-ikäisiin yhteisiin. Onko soittohommista jäänyt vuosien varrella käteen muutakin kuin hyviä muistoja, vai onko kyseessä ollut lähinnä kallis harrastus?

– Eihän tätä varmaan tehtäisi, ellei meille kertyisi hyviä kokemuksia kiertueista, studioista ja keikkamatkoista. Vuosien varrella on myös tavattu ja nähty iso liuta saman alan orkestereita, mikä on ollut oikein hyvä bonus oman soittamisen lisäksi. Alkuvuosina meillä meni jonkin verran rahaa kaikkeen, mutta kyllä tämä nykyisin kannattaa, vaikka pitäisi ottaa esimerkiksi palkatonta lomaa duunista. Elannoksi grindista tuskin on koskaan, mutta eipä se ole tarkoituskaan. Tavoitteena on vain kausiluontoinen hauskanpito.

Harmittaako muuta jäsenistöä koskaan se, että keikoilla tuntuu poikkeuksetta olevan runsaasti kädet puuskassa seisovaa porukkaa, jonka katseet suuntautuvat yksinomaan rumpalin työskentelyyn?

– Ei se harmita, koska nykyään yleisössä on muitakin kuin rumpaleita ja rokkipoliiseja. Kai on kieltämättä viihdyttävää katseltavaa soittaessaan, ja varmasti katsoisin aina välillä itsekin. Mutta kuten sanoin, keikoilla on ihan ”oikeatakin” menoa.

Mistä taiteilijanimet G, K, Q ja T saivat alkunsa? Näyttäisivätkö esimerkiksi Keijo ja Kai liian arkipäiväisiltä grindlevyn kansilehdillä?

– Halusimme keksiä Rotten Soundin julkaisuihin ja julkisuuteen omat identiteetit, koska monella meistä on muitakin bändejä. Välillä niitä oli kaikilla. Ja onhan toki helpompaa kertoa englanniksi nimekseen G kuin tavata K-e-i-j-o N-i-i-n-i-m-a-a.

Mitkä bändit, artistit tai muut tahot voi laskea bändin suurimmiksi vaikuttajiksi? Voitko nimetä muutaman albumin, jotka ovat vaikuttaneet siihen, miltä Rotten Sound tänään kuulostaa?

– Slayer – Reign in Blood, Napalm Death – From Enslavement to Obliteration ja Mentally Murdered, Carcass – Symphonies of Sickness, Necroticism ja Heartwork, Entombed – Left Hand Path, Terrorizer – World Downfall, Brutal Truth – Extreme Conditions Demand Extreme Responses, Nasum – Human 2.0 sekä Meshuggah – Destroy, Erase & Improve.

Onko vielä ennenaikaista sanoa, miltä Rotten Soundin seuraava pitkäsoitto tulee kuulostamaan? Mitä yhtyeen lähiaikojen suunnitelmiin kuuluu uuden Amerikan-kiertueen lisäksi?

– On liian aikaista. Katsotaan nyt, mitä takkiimme tarttuu kiertäessä ja mihin suuntaan haluamme kehittyä seuraavaksi. Uskoisin seuraavankin levyn olevan selkeästi grindlevy ja ankara kokonaisuus, mutta oikein muuta en pysty vielä sanomaan. Soitamme helmikuussa aika monta keikkaa Suomessa, teemme Skandinavian-kiertueen maaliskuussa, ja Eurooppaan olisi tarkoitus mennä toukokuun alussa. Kesällä soitamme toivottavasti monta festarikeikkaa myös Suomen ulkopuolella ja ehkä alamme hiljalleen kasata uutta materiaalia ainakin muutamalle splitille, jos uuden levyn teko ei tunnu vielä järkevältä.

Noise.fi kiittää G:tä asiallisista vastauksista ja jää pelonsekaisin tuntein odottamaan yhtyeen seuraavaa cd-muotoista aggressionpurkausta.

Haastattelu julkaistu : 2005-01-14
Kirjoittaja : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua