Julius – Räppiä juurilta

Kun puhutaan hiphopista ja Jyväskylästä samassa lauseessa, tulee ensimmäisenä mieleen tuottaja Joniveli ja hänen luotsaamansa Urbaanilegenda. Edellä mainitut eivät kuitenkaan ole ainoita räppiä aktiivisesti kaupungissa tekeviä artisteja. Jyväskylästä, tai tarkemmin sanoen Säynätsalosta eli tuttavallisemmin Säykistä, tulee myös 19-vuotias räppäri nimeltä Julius.

Säynätsalo ja Jyväskylä yhdistyivät noin kymmenen vuotta sitten. Säykki on siis Jyväskylän esikaupunkialue ja samalla paikka, jossa Julius on asunut koko elämänsä.

– Enkä pois muuta, ennen kuin mutsi potkii mut pihalle!

Vanhempien luona asuminen on helpoin tapa säästää asumiskuluissa. Muusikon leipä on Suomessa tunnetusti tiukassa, ja Juliuskin tienaa elantonsa eka- ja tokaluokkalaisten iltapäiväkerhon vetäjänä.

– Kun menin sinne duuniin, niin skidit kuunteli Pikku G:tä. Mä oon työni ohessa näyttänyt niille, että on olemassa muutakin hiphopia. Nykyään ne fiilistelee The Lost Boysia ja Fugeesia.

Kotipaikan ja omien juurien korostaminen ovat aina olleet hiphopin tavanomaisimpia maneereita. Myös Julius tiedostaa musiikissaan oman taustansa, ja kotiseutu on merkittävässä roolissa nuoren räppärin musiikissa. Niin hyvässä kuin pahassakin.

– Säykki on mun roots island. Monet mun frendit ovat sieltä kotoisin ja se paikka on opettanut mulle paljon.

Juliuksen lisäksi Säykistä ponnahtaa muitakin muusikoita. Aikaisemmin reggaebändi Laulurastaassa ja nykyisin Puppa J & Tasoittavissa vaikuttava Candi on myös Säykin kasvatteja.

– Meillä on tällainen yhteinen sivuprojekti nimeltä Talebanana. Se on enemmän sellaista paskaläppää ja sekoilua.

Talebananan tuotantoa on tulossa lähiaikoina verkkoon ladattavaksi, tai kuten Julius sanoo, ihan levylle asti, jos joku suostuu sitä julkaisemaan.

Albumillinen Säykkiä

Julius suhtautuu kotipaikkaansa kuitenkin terveellä järjellä ja tietyllä huumorilla. Mistään yliampuvasta kotiseuturakkaudesta tai kotiseudun ylistyksestä ei hänen kappaleissaan ole kysymys. Räppäri vain tiedostaa oman taustansa ja sen vaikutuksen hänen elämäänsä

Juliuksen debyyttialbumi Juuret julkaistiin Kaverikerhon toimesta lokakuun puolessa välissä. Kuten albumin nimikin jo kertoo, on räppärin kotiseutu yksi levyn teemoista.

– Mä teen musiikkia mun ystäville, joista monet on Säykistä kotoisin. Mun musan on tarkoitus olla sellaista, että mä voisin ostaa sitä itsekin.

Vaikka Julius on vasta 19-vuotias, on hän ehtinyt tekemään hiphoppia jo iät ja ajat. Aikaisemmin hän räppäsi Kokoonpano-nimisessä porukassa, joka keikkaili hyvällä menestyksellä ympäri Suomea. Levyä Kokoonpano ei koskaan tehnyt, muutamia demoja kuitenkin. Pari vuotta sitten Kokoonpano laitettiin telakalle ja samaan aikaan Julius alkoi työstää soolokappaleita. Siinä samassa vaihtui taiteilijanimi nykyiseksi, kun se Kokoonpanon aikaan oli vielä Laalaa.

– Ensimmäiset kappaleet Juuret-albumia varten mä kirjoitin noin vuosi sitten. Jotain mutkia tuli matkaan taustojen suhteen, joten pääasiassa levyn kappaleet on tehty tämän vuoden alkupuolella.

Levy nauhoitettiin kesän alussa parissa eri paikassa Tampereella. Nauhoituksesta vastasi Mikko Törmikoski. Juliuksen debyytti oli ensimmäinen Mikon nauhoittama hiphoplevy.

– Siitä iso kiitos Mikolle, helvetin hyvin hoiti hommansa.

Kalliisiin studiovuokriin ei Juliuksella itsellään tai levy-yhtiöllä ollut varaa, vaan levy nauhoitettiin kotistudiossa.

– Vaatekomeroon oli väsätty kolmesta patjasta ja matosta mikkikoppi. Siellä oli koko ajan ihan helvetin kuuma.

Ilman pintakiiltoa

Vaikka Julius onkin muusikkona vielä kohtalaisen tuntematon räppipiireissä saati niiden ulkopuolella, on hänen debyytillään mukana kunnioitettava joukko suomiräppäreitä. Levyllä vierailevat Solonen ja Alamaa ovat Juliuksen kavereita vuosien takaa. Nuoret räppärit tapasivat Rap-SM kisoissa Juliuksen ollessa 14-vuotias, ja sen jälkeen on tehty yhteistyötä ja pidetty yhteyttä näihin päiviin saakka.

Pintakiiltoa kappaleessa vierailee Tulenkantajien Hannibal Stark, johon Julius tutustui varsinaisesti vasta levytyssessioiden aikana. Räppäreiden välisen yhteistyön järjesti Juliuksen isoveli Ari, joka on tuntenut Hannibalin jo vuosien ajan. Ari on myös osakkaana Juliuksen albumin julkaisseessa Kaverikerho levy-yhtiössä.

Juliuksen ja Hannibalin duettona riimittelemässä Pintakiiltoa kappaleessa kritiikin kohteeksi joutuvat niin fubuhopparit kuin wannabesuomiräppäritkin.

– Pintakiiltoa nauhoitettiin nopeasti. Se oli tunnissa purkissa. Mulla ei ollut vielä kertsiä valmiina kun oltiin jo studiossa, joten kirjoitin sen parissa minuutissa valmiiksi.

Julius ei ymmärrä tiettyjä piirteitä, jotka vallitsevat nuorisokulttuurissa ja hiphopin parissa. Hän ei ymmärrä, miksi ihmiset käyttäytyvät kuin Euroopan omistajat ja kohottavat itsetuntoaan kalliilla vaatteilla ja koruilla.

– Se blingbling-meininki menee välillä tosi pahasti yli. Jengi luulee olevansa supertähtiä, vaikka ne ei ole oikeasti tehny yhtään mitään. Pintakiiltoa on kritiikkiä tätä elämäntyyliä kohtaan.

Samaan hengen vetoon hän kuitenkin huomauttaa, että kyllä tänne erilaista väkeä mahtuu ja muistuttaa samalla, että ilman sellaisia ihmisiä häneltä olisi jäänyt kyseinen biisi tekemättä.

– Pintakiiltoa on mun suosikkikappale levyllä, Julius toteaa lopuksi.

Haastattelu julkaistu : 2004-11-25
Kirjoittaja : Panu Hietaneva

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua