Ruoska

Suomenkielinen raskas sarja sai syksyllä uuden jäsenen, kun Ruoska julkaisi debyyttialbuminsa Kuori. Kävimme kyselemässä bändin laulajalta Patrik Mennanderilta (P) ja Sami Karppiselta (S) miltä tuntuu Ruoskan sivallus.

-Kuinka kauan Ruoska on ollut kasassa? Olen kuullut, että bändi on hyvinkin nuori.

P:Bändi on ollut kasassa jo vuosia eri nimillä, eikä niitä oikein voi verrata toisiinsa. Ruoskaksi muututtiin vasta noin vuosi sitten. Itse asiassa Ruoska sai levydiilin ennen kuin sillä oli valmiina yhtään biisiä eikä oikein edes tiennyt millaista musiikkia se aikoo tehdä.

-Miten päädyitte suomenkieliseen raskaaseen rokkiin?

S:Osittain vahingossa.
P:Sanotaan niin, että se oli luonnollisin tie. Ruoskassa asiat tehdään siten, mikä tuntuu parhaalta. Ei ollut todellakaan mielessä, että nyt aletaan vääntää tällaista Suomihevi-skenen juttua, vaan tehtiin yksinkertaisesti sellainen levy mikä tuntui hyvältä.
S:Alkuun bändi työstikin melko kokeilevaa Motörhead-Hellacopters -akselilla liikkuvaa tavaraa.
P:Kaikilla on kuitenkin melko vankka rokkitausta ja alkuun tehtiinkin melko puhdasta rokkia.

-Mistä nimi, Ruoska, on napattu?

S:Aika perinteisesti varmaan tuhannen nimen joukosta. P:Nimet paperille ja niistä sitten valittiin paras. Jumalan ruoskaa mietittiin kanssa, mutta sellainen oli jo olemassa. Selkäsauna oli kanssa vaihtoehtona, mutta sekin oli jo käytetty. Ruoska ei jostain syystä ollut käytössä kenelläkään. Joku demobändi oli joskus aikanaan esiintynyt Ruoska-nimellä, mutta sitä ei enää ollut olemassa. S:Paimiossa on myös sählyseura nimeltä Ruoska. P:Kun tuo vielä tuntui kuvaavan hyvin meidän musiikkia eli on sellasta piiskaavaa meininkiä niin päädyttiin sitten Ruoskaan

-Oletteko itse kuunnelleet paljonkin tätä kotimaista raskasta sarjaa? Itselleni ainakin tulee Ruoskan levystä mieleen Kotiteollisuus.

P:Kyllä Kotiteollisuutta on tullut kuunneltua, mutta en usko, että se niin kauheasti on vaikuttanut Ruoskan musiikkiin.
S:Rautiainen on ollut sellainen, jota on ihan tietoisesti pyritty välttämään. Levy kun nauhoitettiin samassa studiossa kuin Rautiaisen viimeisin.
P:Vertailuja on tässä vaiheessa melko mahdotonta välttää, mutta eivät nuo ole olleet missään tapauksessa lähtökohtana. Soundissa muistaakseni oli löydetty Maj Karman Kauniita Kuviakin tuolta levyltä, mutta henkilökohtaisesti en muista kuulleeni kyseistä bändiä koskaan. Laulua on usein verrattu Pate Mustajärveen.

-Ensimmäinen levy on yleensä melkein aina vain lähtöpiste, josta sitten aletaan kehittyä johonkin suuntaan.

P:Meillä on kuitenkin erona noihin muihin tämän hetken raskassarjalaisiin se, että meillä on aika vankka rokkipohja. Se tulee ainakin tuossa musiikin dynamiikassa esiin. Muilla taitaa pohja olla enemmän metallissa. Meidän tavara on hieman groovempaa. En sitten tiedä onko se hyvä vai huono asia.

-Miten päädyitte Kråklundille?

P:Jokisen Vesku oli kuullut aikaisempia tuotoksia ja tunnettiin jätkä jo ennestään. Soitettiin Veskulle ja hän käski lähettää demoa. Tuntui ainakin siltä, että Vesku oli päättänyt silloin heti, että nämä otetaan. Halusi vain ilmeisesti kuulla, että ollaan hengissä edelleen.

-Miten Kråklundin kanssa on sujunut?

P:Helvetin hyvin. Nyt täytyy kehua kyllä firmaa. Se on juuri täydellinen yhtiö meille. Saadaan tehdä mitä itse halutaan. Jos oltaisiin jollain isommalla yhtiöllä, niin eihän noita lyriikoita olisi päästetty millään läpi.Nyt harrastettiin ainoastaan itsekarsintaa. Osa pudotettiin pois ihan vain siksi, että ne tuntui olevan jo liian inhorealistisia.

-Kuinka kauan levyä väsättiin?

P:Tämä pistettiin kasaan aika nopeasti. Kaksi viikkoa miksauksineen. Kolme viikkoa meni yhteensä mutta, kun se ekan viikon tavara oli sen verran paskaa, niin heivattiin se kokonaan syrjään. Kerrankin oli biisit kasassa, kun päästiin studiolle. Siksi saatiinkin tuo kasaan niin nopeasti.

-Tuliko levystä sellainen kuin oli tarkoitus eli oletteko siihen tyytyväisiä?

S:Eipä tuolla ennakkoon ihmeempiä odotuksia oltu asetettu.
P:Tehtiin vain tunteella ja sydämellä. Ei meitä loppujen lopuksi niinkään kiinnostanut se lopputulos, että millainen siitä sitten lopulta tuli. Ei ole mitään mitä haluaisi erityisesti tehdä uudelleen. Tuosta tuli kyllä meidän näköinen levy, eikä sitä ole tuotettu juuri mitenkään.

-Onko maailma oikeasti niin synkkä paikka mitä Ruoskan lauluissa kerrotaan?

S:Ei, mutta on se osa sitä. .
P:Suurin osa noista tarinoista on meidän omasta elämästä, joten on ne osaltaan tosia. Se on vain osa jokaisen elämää. Siitä on kuitenki hyvä kertoa.

-Mikä on Ruoska tavoite?

P:Ei bändillä varsinaista tavoitetta ole. Nyt tehdään tätä ja tästä myös todella nautitaan. Kunhan saadaan itsemme tyytyväisiksi niin se riittää.

-Mihin suuntaan Ruoska on kehittymässä?

P:Sanotaan näin, että raskaus säilyy, mutta musiikki koneellistuu.
S:Zombien Robia on tullut kuunneltua aika paljon. Seuraavan levyn on tarkoitus olla suomalainen vastine tällaiselle Zombie/Rammstein-meiningille.
P:Ollaan kuitenkin aika varovaisia tuon koneistuksen kanssa. Ensin pitää löytää oku, joka pystyy tekemään nuo jutut hyvin ja oikeassa hengessä. Jos siihen otetaan joku rap/dance-hilavitkutin niin sitten ollaan taas siinä vaiheessa, että musiikki ja koneet eivät kohtaa millään tasolla. Jos tuo ei onnistu, niin sitten koneet jätetään pois.
S:Koneet on kuitenkin tarkoitus lisätä ainoastaan taustaa rakentavaksi elementiksi. Pohjimmiltaan me kuitenkin olemme puhdas rock-orkesteri. .
P:Koneet pitää saada kuitenkin myös keikalle mukaan, eikä pelkästään levylle.

-Onko keikkojen suhteen jotain viritteillä?

P:Jonkinlainen kiertue on suunnitteilla, mutta mitään varmaa ei vielä ole. Keikoille on kuitenkin hinku päästä.

-Eipä minulla mitään enää ole lisättävää. Haluatteko jotain itse vielä lisätä?

P:Sen voisi sanoa, että käykää ainakin kuuntelemassa levyä vaikka ette sitä välttämättä ostaisikaan. Levy ei välttämättä aukea heti, mutta muutaman kerran jälkeen se alkaa kyllä toimia.

Haastattelu julkaistu : 2002-12-03
Kirjoittaja : Tero Kallio

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua