Helloween – Kurpitsana luokses pompin

Monen vuoden jälkeen Saksan power metallin isä, Helloween, saapui Suomeen kahden keikan voimin. Totta kai käväisin ensin Tampereella katselemassa bändiä ja heti seuraavana päivänä takaisin koto-Helsinkiin ja sama uusiksi. Ennen keikkaa sain mahdollisuuuden haastatella Helloweenia. Elättelin toivoa, että saisin hyppysiini iki-ihanan vokalistin Andi Derisin, mutta toisin kävi. Olisihan se ollut mukavaa jututtaa Andia livenäkin, eikä vain puhelimitse, kuten tein kaksi vuotta sitten. Paikalle piinapenkkiin lompsaisi Helloweenin pisin mies, kitaristi Sascha, joka onkin vaatimattomat kaksi metriä pitkä. Voitte uskoa, että meikäläiselle tuli superpieni olo Saschan rinnalla.

Ensiksi utelin, mahtaako Sascha tietää, miksi Helloween ei ole ollut Suomessa keikalla sitten vuoden 1998 jälkeen. Ja kuten arvelinkin, herralla ei ollut harmaintakaan hajua syystä. Pääsia kuitenkin, että bändi oli nyt Suomen maaperällä.

Seuraavaksi puhe kääntyi luonnollisesti siihen, miltä tuntuu soittaa bändissä, jossa kaikki muut ovat noin 20 vuotta vanhempia kuin Sascha itse. Hänen mukaansa se ei ole ongelma eikä mikään. Muut jätkät kuulemma ovat sen verran letkeää porukkaa, että ongelmia ei tule.

– Miksi se olisi ongelma? Tottahan meillä aina joskus on eri näkökulmia erinäisiin asioihin, mutta niinhän niitä on joka bändissä muutenkin. Mikäli henkilökemiat pelaavat yhteen, eivät suuretkaan ikäerot ole haittana. Ja sitä paitsi Andi ainakin välillä kohkaa kuin nuorempikin ihminen.

Niin niin, aina hoetaan, että hevi pitää mielen ja kropan virkeänä. Entäpä sitten Helloweenin musiikki? Bändiähän pidetään power metallin isänä. Onko asia niin Saschan mielestä?

– No, niinhän sitä sanotaan. Uskoisin ainakin, että Helloween on yksi merkittävimmistä power metallin bändeistä kautta aikojen.

Samaan syssyyn Sascha tunustaa, että ei itse asiassa ole mikään metallijätkä. Hän pitää aivan kaikenlaisesta musiikista, mikä vain sattuu kolahtamaan. Lähinnä sydäntä ovat klassinen ja jatsi. Kyllähän hän sitä heviäkin kuuntelee, mutta ei juurikaan power metallia. Siinä kun lähinnä kyllästyttää se, että likimain kaikki laulajat kuulostavat samalta.

Pitkän palopuheen jälkeen päätän kysäistä, kuinka uskonnollinen bändi Helloween on. Bändillähän kuitenkin on suhteellisen paljon biisejä, joissa lauletaan yläkerran herrasta, kuten esimerkiksi Hey Lord ja Why?. Sekunnin mietittyään Sascha tulee siihen tulokseen, että Helloween on erittäin uskonnollinen bändi, tai ainakin Weikath ja Andi ovat uskonnollisia. Tässä vaiheessa teki mieli iskeä pystyyn kunnoon juupas-eipäs-väitttely, sillä mieleeni pulpahtivat Andin sanat parin vuoden takaa:

– Helloween ei ole sen uskonnollisempi bändi kuin muutkaan hevibändit maailmalla. Jokainen tekee joskus uskonnollista aihetta sivuavia biisejä ja se siitä. Itselleni uskonto ei merkitse juurikaan mitään, on paljon järkevämpää uskoa itseensä kuin johonkin yliluonnolliseen voimaan jossain tuolla. Ja mieluummin nimittäisin sitä yliluonnollista voimaa Kohtaloksi kuin Jumalaksi.

Niin, että miten se nyt sitten olikaan? Tietenkin voi olla, että kaksi vuotta sitten Andilla oli antiuskonnollinen vaihe päällä. Mene ja tiedä.

Sitten takaisin asiaan eli Helloweeniin. Totta kai piti haastattelun lopuksi piti udella uutta tulevaa albumia. Sascha arveli, että sellainen tulee jo ensi vuoden puolella. Tuleva albumi kuulemma tulee taas jälleen kerran poikkeamaan musiikillisesta linjasta. Helloween aikoo palata takaisin siihen happy happy Helloween -linjaan mikä oli esimerkiksi Master of the Rings -albumilla. Ja kyllä se vain minulle passaakin.

Ihan viimeiseksi päätän kysäistä, haluaako herra tehdä meikäläisen onnelliseksi. Ja voi sitä \”mitä ihmettä\” -ilmettä! Noh, hetken mietittyään Sascha vastaa kyllä, joten minä kaivan keraamisen kurpitsan laukustani ja pyydän siihen nimmarin. Kurpitsa on kuulemma veikeän näköinen. No, veikeä oli juttutuokiokin, sillä alkuun päästyään Sascha puhui suhteellisen paljon ja pomppi asiasta toiseen niin nopeasti, että pupukaan ei olisi pysynyt perässä.

Haastattelu julkaistu : 2004-08-19
Kirjoittaja : Sarita DeFeis

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua