Viikate

Viikate julkaisu jokin aika sitten kolmannen albuminsa Kaajärven rannat. Kävimme jututtamassa bändin toista varsinaista jäsentä Kaarlea (K) ja kyselemässä tunnelmia ennen RUMA-klubin keikkaa Tavastialla, jossa lauteille kiipesi myös Kotiteollisuus.

Alkuun hieman bändin taustaa

Mistä erittäin osuva nimi Viikate on napattu?

-K: Koulussa laskentatoimen tunnilla käytiin läpi aikanaan kaikenlaista yrityksen toimintaan liittyvää ja jossain vaiheessa päästiin konkurssiin asti, mikä sitten tarkoitti samaan kuin, että silloin tulee viikate. Kaikin puolin aika tyhmä juttu, mutta siitä tuo viikate jäi mieleen. Kun sitten aikanaan pohdittiin nimeä bändille tuo vain tuntui sopivan parhaiten bändin tyyliin.

Mistä on bändin suomifilmi-imago haalittu?

-K: Kyllä tuo ihan omista mieltymyksistä juontaa juurensa. Itse kun diggailee tuollaista juttua, niin on helppo ujuttaa niitä sitten tähän musiikin sekaan.

Diggailetteko myös vanhoja suomalaisia muusikoita, tyyliin Helismaa?

-K: Kärki, Helismaa ja Rautavaara on sellaista musiikkia, jota tulee kuunneltua paljon myös kotioloissa. Sieltä myös se oma musiikki ainakin osittain kumpuaa.

Viikate on kovin suomalaisromanttinen bändi. Oletteko myös isänmaallisia?

-K: Ehkä ennemminkin kotiseuturakkaus kuvaa meitä paremmin. Isänmaallisuudesta saa helposti väärän kuvan. Siitä tulee mieleen heti politiikka, jota meillä ei taas ole mukana tippaakaan.

Sitten uudesta albumista

Millaista oli uuden levyn teko? Sujuiko jo rutiinilla?

-K: Ei oikeastaan rutiinilla. Aina hakee mielellään uusia toimintatapoja. Tällä kertaa ei oikein vain jaksanut alkaa hahmottaa mitään älytöntä kitaravallia sinne taustalle. Komppikitaroita oli varmaan puolet vähemmän mitä aikaisemmin. Mentiin aika kappaleiden ehdoilla. Että soitetaan ne tuollaisella sapluunalla sisään. Sanoitukset tuli lopulta aika kevyesti, vaikkakin jäivät taas sinne aivan viime tippaan. Oli tuo helpompi sessio kuin aikaisemmin. Alkaa pikku hiljaa oppia.

Millaisia odotuksia levyn suhteen on? Esimerkiksi single meni jo listan kolmanneksi.

-K: Ei mitään erityisiä odotuksia oikein ole. Antaahan tuo singlen hyvä menestys hivenen odottaa jotain myös albumilta. Kaikki mitä tulee on tietenkin plussaa. Ei sitä kyllä oikein voi pettyäkään, jos listasijoituksia ei irtoa. Niillä ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole mitään merkitystä. Keikkamyyjillä näyttäisi olevan enemmän kilpailua siitä miten levyt ovat sijoittuneet listoilla. Itse pidän tuota ehdottomasti meidän parhaana levynä. Enemmänkin kiinnostaa juuri se mitä ihmiset ovat mieltä tuosta levystä, ei niinkään se miten paljon se myy.

Eteenpäin ollaan ainakin menossa. Edelleen ollaan nousussa.

-K: Se on kyllä hieman jännä homma, että tähän asti on ollut pelkkää ylämäkeä, että saa nähdä mitä jatkossa tapahtuu. Mutta niin kauan kuin on itse levyihin tyytyväinen, niin ei ole mitään hätää. Silloin ei ole niin merkitystä mitä muut sanovat.

Julkaiseeko Viikate myös jatkossa EP:tä?

-K: Uskon, että niin tulee jatkossa tapahtumaan. Viime vuodet ovat menneet juuri niin, että kun on päättänyt tehdä EP:n, niin sitten on tehty vain EP:llinen biisejä. Eli nuo EP:tkin on ihan tarkoituksella tehtyjä eikä mitään ylijäämäbiisejä. Kovin usein ei ylijäämäbiisejä muutenkaan jää. Ennemminkin käy juuri niin päin, että EP:ltä on jäänyt biisejä yli varsinaisille levyille. Itse mietin levyjä kuitenkin kokonaisuuksina ja vanhaa vertailukohtaa hyväksi käyttäen voisi sanoa, että ei puolen tunnin sketsiohjelmakaan naurata, jos siellä ei ole saatanan huonoa materiaalia välissä. Olenkin pyrkinyt tuohon samaan levyjen kanssa. Levyllä on pakko olla mukana myös huonoja biisejä.

Suomenkielisen raskaan rockin nousu

Olette olleet mukana eturivin paikoilla suomenkielisen raskaan musiikin esiinmarssissa. Miten tuo on vaikuttanut omaan toimintaanne?

-K: Eipä tuo mitenkään erityisesti ole meihin vaikuttanut. Kaikki pinnalla olevat bändit ovat loppujen lopuksi melko vanhoja. Vähintään viisi vuotta on bändit olleet kasassa. Jos vertaa esimerkiksi Suomi hip hopin nousuun, niin silloin tuli järkyttävä määrä uusia artisteja yhdellä kertaa. Tässä on se ero, että bändit ovat olleet kasassa jo pitkään, tehneet omaa juttuaan ja niiden visio on ollut selkeä jo pitkän aikaa.

Osaatko sanoa syitä suomenkielisen rockin nousuun?

-K: Suomen kieli varmaankin miellyttää ihmisiä nykyään. Varmaan sama juttu se oli tuon hip hopin kanssa. Nyt sitten halutaan vielä raskasta musiikkia. Ajan henki ilmeisesti vain on sellainen.

Bändit eivät myöskään yritä olla mitään muuta kuin itsensä.

-K: Niin ja ovat olleet sitä aina. Trendien luominen tällä tyylillä ei oikein onnistu. Pitää vain tehdä sitä mitä vaisto sanoo.

Viikate keikalla

Viikate on ainakin aikaisemmin tunnettu keikkailusta vähemmän innostuneena bändinä. Mitenkä tilanteen laita on nykyään?

-K: Vastahakoiset esiintymiset -teemallahan noita on väännetty. Mutta kyllä se nyt on alkanut nykyisellä keikkakokoonpanolla toimia niin hyvin, että eiköhän tuota keikkailua jatketa. Kyllä se nyt on jo mukavaa hommaa ja kun on lisäksi vielä aina saatu soittaa sellaisissa paikoissa, missä itse on halunnut. Kertaakaan ei ole käynyt niin, että oltaisi oltu väärässä paikassa keikalla. Mielellään lähtee keikalle. Varsinkin, kun Suomessa ei kovin pitkiä kiertueita kuitenkaan pysty tekemään.

Millaisia ihmisiä teidän keikoilla käy?

-K: Melko sekalaista. Ei ole pelkästään moottorirasvaa tai rillipääopiskelijoita. Ikäjakauma on myös melko laaja. Ehkä tuo iskelmävaikutteisuuden takia on myös vanhempien ihmisten helpompi lähestyä meidän musiikkia. Se on vain huono puoli meidän keikoilla, että ihmiset tulevat keikoilla pelkästään kuuntelemaan. Lavalla riehuminen on silloin hieman turhaa. Ehkä se sopii meidän tyyliin muutenkin paremmin.

Siinä olikin se juttutuokio ehkä Suomen synkimmän bändin kanssa. Viikatteen uuden Kaajärven Rannat -levyn tiimoilta alkanut kiertue Kaajärvi Tanssii Ja Soi jatkuu jälleen marraskuun puolessa välissä. Sillä välin kannattaa pistäytyä vaikka bändin kotisivuilla.

Haastattelu julkaistu : 2002-11-06
Kirjoittaja : Tero Kallio

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua