Mannhai – Back to the 70s
Mannhain uutukaisen The Exploderin myötä tarjotaan rokkipitoista aikamatkailua ajassa taaksepäin 70-luvun rockin ja hevin välimaastoon. Otetaan myös selvää siitä, kuinka orkesteri on vahvistunut uuden jäsenen ja koskettimien toimesta. Aikamatkaamisesta ja tuoreimman albumin teosta sähköpostitse tarinointia saatiin aikaan yhtyeen luottomiehen Opun kertomana.
Onneksi olkoon uusimman albumin julkaisun johdosta! Kisakysymyksenä kysyttäköön, että miltä nyt tuntuu?
– Kiitos kysymästä, olo on aika raukea, kun kaiken väännön jälkeen saatiin levy ulos. Ollaan kaikki aika tyytyväisiä ja aiotaan varmasti jatkossakin työskennellä Jürgen Hendlmeierin kanssa. Uusia biisejä on jo katseltu ja seuraavaa levyä aletaan miettiä mahdollisesti piankin. Ellei tämä homma nyt vallan käsistä lähde The Exploderin myötä, heh heh…
The Exploder on Mannhain kolmas albumi. Sanooko kolmas kerta toden bändin tämän hetkisestä linjauksesta? Eli onko tämä nyt se mitä Mannhai on hakenut vuosien aikana? Entä millä tavoin The Exploderin materiaali on verrattavissa kahteen aiempaan albumiin?
– Uskoisi,n että jatkamme The Exploderin linjoilla tuotannollisesti jatkossa. Ainakaan metalliseen saundiin ei enää toivottavasti palata. Luulen että Evil Under The Sun olisi Jürgenin kanssa tehtynä kuulostanut myös erilaiselta, koska meidän biisintekometodit eivät ole paljon muuttuneet vuoden aikana. Toki hevibiisejä on luvassa edelleen, rokkia unohtamatta. Kahteen edelliseen verrattuna The Exploder on kappaleiltaan harkitumpi, mutta saundimaailma lienee se suurin muutos kaiken kaikkiaan.
Olet maininnut uutukaisen kuulostavan entistä melodisemmalta ja monipuolisemmalta. Onko melodioita ja monipuolisuutta lähdetty hakemaan tarkoituksella, vai syntyikö idea sattumalta?
– Kyllä minä ainakin itse kelailin EUTS:in jälkeen että seuraavaksi pitää olla hieman enemmän nyansseja kehissä, mikä käytännössä toteutettiin koskettimien ja jossain määrin myös melodisempien kappaleiden avulla. Jonkinlainen vapautuminen tässä tapahtui ennen levyn purkitusta.
Mainitsit myös, että 70-luvun heavy metallilla on ollut oma vaikutteensa tällä kertaa. Kuinka suuresti vanhan kansan hevi loppujen lopuksi vaikutti uusia kappaleita tehdessä?
– 70-luvun hevi on ollut alusta alkaen meidän juttu. Ollaan jopa tarkoituksella imitoitu esimerkiksi KISSiä ja Deep Purplea, mutta Mannhailtahan kaiken loppujen lopuksi pitäisi kuulostaa. Ei me toisaalta istuta ja kuunnella jotain saundi-ratkaisuja 70-luvun levyiltä, vaan kaikki perustuu meidän omiin musiikillisiin mieltymyksiin.
Rock to the Top -singlelle päätyi myös coveri vanhasta kunnon Mötley Crüen Live Wirestä. Tämä lienee myös jonkinlainen kunnianosoitus vanhoille hyville ajoille?
– Live Wire oli Jürgenin idea ja se kuulosti hyvältä ajatukselta vielä ennen studiosessioita. Itse en ole kovin ylpeä siitä ja olisin sen suonut jäävän pois sinkulta, sen verran nolo ja huono se lopputulos on. Toisaalta olen toki itse kova Mötley Crüe -fani ja siinä mielessä on mahtavaa, että on saanut levyttää omien idoleiden musiikkia.
Minkälaisissa tunnelmissa yhtyeessä oltiin kappaleita rakentaessa? Entä kuinka kappaleiden loppuunhiominen sujui?
– Levyn vanhin kappale on syntynyt EUTS:ia äänittäessä ja viimeisin tehtiin juuri ennen studioon menoa, joten materiaali on noin reilun vuoden aikana laadittu. Meillä oli noin kaksitoista biisiä kasassa jo ennen kuin alettiin hioa sovituksia valmiiksi Jürgenin kanssa, mikä tapahtui pari viikkoa ennen Petraxiin lähtöä. Fiilikset olivat hyvät ja tällä kertaa käytettiin kaikki ideat, jotka studiossa oli mahdollista toteuttaa.
Kuinka levytyssessiot sujuivat kokonaisuutena? Ilmeisesti ainakin studio-tiloja tuli vaihdettua muutamaan otteeseen?
– Studiosessiot olivat piinaavan pitkät, ja jos jotain tehdään jatkossa toisin, niin ainakin kaikki äänitykset tehdään yhdellä kertaa ja samassa paikassa. Tällä kertaa vaihdoimme studiota neljään otteeseen ja sessiot venyivät melkein kuusi kuukautta pitkiksi, masterointi mukaanlukien. Mutta yleenä ottaen soittotilanteet olivat rentoja ja luovia. Kokeilimme paljon eri saundeja ja tehokeinoja, mikä oli erittäin mielenkiintoista puuhaa.
Olette saaneet mukaan kelkkaan monelle tutun kosketinsoittaja Kasperin Amorphis-bändistä. Miten helppoa oli sopeuttaa Kasper ja koskettimet mukaan bändin kuvioihin? Kuinka nopeasti hänen vaikutuksensa alkoi heijastua orkesterin toiminnassa?
– Aluksi oli kieltämättä outoa, koska oltiin totuttu siihen että kaikilla on tilaa soittaa omia juttuja rajattomasti treeneissä ja keikoilla. Lisäksi Kasperilla on persoonallinen tyyli, jota oli aluksi haasteellista sovittaa Mannhain musiikkiin. Kasper tulee olemaan jatkossakin entistä suuremmassa roolissa bändin toiminnassa. Kaikkien tullessa hieman vastaan asiat sujuivat kuitenkin ihan mukavasti. Vaikutus biiseihin alkoi tietysti välittömästi ja jouduimme ajattelemaan biisejä paljon myös koskettimien kannalta ennen äänityksiä.
Levyllä vierailemassa kävivät myös Esa Kuloniemi ja Maria Hänninen. Kuinka paljon orkesterin sisällä arvostetaan nyt jälkikäteen vierailijoiden tehtyä työtä?
– Arvostetaan luonnollisesti todella paljon. On tietysti mahtavaa, että on mahdollisuus pyytää ja saada tällaisia ammattilaisia levylle. Tullaan varmasti jatkossakin tekemään jotain Marian ja Esan kanssa. Mielessä on pari muutakin vierailijaa, joista ei vielä voi puhua, mutta toteutuessaan siitä tulee erittäin mielenkiintoinen tapaus!
Pian alkunsa saa The Exploder Tour Finland. Miten hyvin uutukaisen sisältöä on saatu istutettua live-toimintaan?
– Soitamme uudelta levyltä mahdollisesti viitisen biisiä, riippuen mestoista ja soittoajoista. Nyt tilanne on mahtava, koska jokainen setin ralli on parasta Mannhaita, ja luvassa on ns. best of -tyyppinen keikkasetti. Ollaan sovitettu myös vanhoihin biiseihin joitain kosketinjuttuja, hyvällä maulla tietysti, hehheh!
Miltä näyttävät Mannhain kesätoimet? Ja muutenkin tulevaisuuden suunnitelmat?
– Toivottavasti tullaan soittamaan mahdollisimman paljon keikkoja ja päästään paikkoihin joissa ei olla vielä käyty. Festarit ovat tietysti se ykkösjuttu, jota pohditaan tällä hetkellä. Tulevaisuutta ei olla suunniteltu sen enempää eteenpäin, vaikka ajatuksia ulkomaiden kuvioiden ja seuraavan levyn suhteen on jo jonkin verran ilmassa. Koetan olla tietoisesti miettimättä tulevaisuutta muutenkin liikaa, koska mitä tahansa, mikä tekee suunnitelmat tyhjiksi, saattaa tapahtua koska vain.
Ja lopuksi terveiset LetsMakeSomeNoise.comin lukijoille?
– Hyvää kevättä kaikille, juokaa olutta, ostakaa The Exploder, kuunnelkaa kunnon musaa ja tulkaa keikoille jos uskallatte!
Haastattelu julkaistu : 2004-04-09
Kirjoittaja : Ismo Korhonen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua