Burst – Elämän metsästystä

LetsMakeSomeNoise sai haastateltavakseen ruotsalaisen Burstin, jonka progella höystetty metalcore on pian rantautumassa kotoisille rannoimmelle minikiertueen muodossa. Kyselimme yhtyeen Jonas-nimeä kantavalta kitaristilta hiukan kuulumisia ja muutakin kivaa maistiaisiksi ennen keikkoja.

Morjens ja terveisiä Suomesta. Kuinkas Ruotsin puolella hurisee?

Jonas: Burst-leirissä ovat asiat hyvällä mallilla. Me emme ole koskaan olleet näin kiireisiä kuin olemme nyt. Suunnittelemme kiertämistä, festareita sekä muita asioita, joita pitäisi hoitaa. On aika ihmeellistä viimeinkin saada huomiota sille työlle mitä olemme tehneet viime vuosina.

Mennään suoraan asiaan. Burst on tosiaan tehnyt töitä musiikkinsa eteen jo useamman vuoden, mutta te olette vielä kohtuullisen tuntemattomia täällä Suomesssa, UG-piirejä lukuunottamatta, joten olisimme hyvin kiitollisia pienestä historiikista.

J: Bändi on ollu kasassa jo varmaan sata vuotta. Kun aloitimme soitimme lähinnä punkkia/hardcorea. Ajan kuluessa ja jäsenistön vaihtuessa soundimme kehittyi ja hardcore-vaikutteet sulautuivat metallisempiin soundeihin ja lopulta kasvoimme tähän genrekielteiseen musiikkiin, jota me tänäpäivänä luomme. Matka on ollut pitkä, eikä se ole aina ollut helppo, sillä me emme ole koskaan sopineet siihen lokeroon, jossa mikä milloinkin on trendikästä. Toisaalta sellaisen uuden ja mielenkiintoisen musiikin, jota jotkut kutsuvat “epä-trendikkääksi”, luominen on yksi bändin koossa pitävistä voimista. Ajan myötä sitä on myös oppinut ymmärtämään musiikkibisnestä, jopa underground-tasolla, Sitä oppii pitämään huolta bändistään ja välttämään surkeita levytyssopimuksia, huijaavia keikkapromoottoreita ja sellaista. Asioista, joista ei ollut hajuakaan silloin kun itse aloitteli.

Olette piakoin tulossa Suomeen pienehkölle kiertueelle. Miltä tuntuu saapua rakkaaseen naapurimaahan?

J: Odotamme sitä todella paljon! On todella hienoa tuoda musiikkiaan esille uusissa paikoissa ja tavata uusia ihmisiä. Varsinkin kun Suomen ja Ruotsin välillä on sellainen tietty synkkä parisuhde. Toivon todella, että pidätte musiikistamme siellä. Ja muistakaa, että myös me olemme lumen, järvien ja metsien ihmisiä.

Otetaan puheeksi uusin levynne Prey On Life, joka on ollut ulkona jo pienen tovin. Millaista palautetta olette saaneet levyä koskien?

J: Palaute on ollut todella hyvää! Saamamme palaute, niin levystä kuin keikoistakin, on ollut lähes poikkeuksetta uskomattoman hyvää. Erittäin inspiroivaa on ollut se, että ihmiset eivät tunnu osaavan sijoittaa meitä mihinkään tiettyyn genreen, mikä on tietenkin sitä mihin me pyrimme. Olit sitten deathmetal-fani tai emo-poika, niin saatat pitää meistä. Ulkona on raavas maailma, emmekä me tuomitse ketään.

Millainen prosessi Prey On Lifen kirjoittaminen oli? Onko teillä erityisiä tapoja kun kirjoitatte uutta musiikkia?

J: Meillä ei ollut minkäänlaista aikataulua levyn valmistumisen suhteen. Työstimme sitä hartaasti, jotta saimme kokonaisuuteen hyvän fiiliksen, joten tavallaan se on meidän ensimmäinen “kunnollinen” täyspitkämme. Kirjoitustapamme on hyvin vapaamuotoinen. Periaatteessa se alkaa siitä, että joku meistä soittaa jotain melodiaa tai riffiä treeneissä johon sitten muut tyypit pikkuhiljaa yhtyvät mukaan. Kun kappaleen perusmuoto on saatu kasaan alamme miettiä biisien lauluosia. Lopulliseen muotoonsa kappaleet hioutuvat sitten studiossa.

Mistä saatte musikaalisen inspiraationne?

J: Jokainen meistä saa inspiraationsa eri asioista kuin toinen, mikä on suuri syy siihen miltä me kuulostamme. Minä henkilökohtaisesti omaan kovan heavymetal/hardrock-taustan. Kuuntelen sellaisia bändejä kuten Iron Maiden Ja Black Sabbath, kuuntelen yhä myös niitä death- ja thrashmetal-bändejä joiden seurassa vartuin. Minulla on kiinnostusta myös 60- ja 70-lukujen progressiiviseen liikkeeseen ja yritän imeä vaikutteita sellaisilta suurilta bändeiltä kuin King Crimson, Yes, Cames ja Barclay James Harvest, muutaman nimetäkseni. Tuona aikakautena tehtiin äärimmäisen hienoa musiikkia!

Sisältääkö Prey On Life minkäänlaista lyyristä teemaa?

J: Ei ole mitään suoranaista teemaa. Kyse on pikemminkin siitä, että minä ja Jesper käsitellään sanoissamme samoja aiheita, jotka liittyvät inhimillisyyden ongelmiin näinä vittumaisina aikoina, niin masentavalta kuin se vaikuttaakin. Jokainen biisi sisältää kuitenkin pienen toivonkipinän. Sanoitukset kertovat myös siitä hevonpaskasta ja valheista, joita me kaikki kohtaamme päivittäin. Teemat eivät ole oikeastaan poliittisia, vaan ne pikemminkin kysyvät kysymyksen, että mitä helvettiä tämä kaikki on?

Vaihdetaanpa aihe levy-yhtiöönne Relapseen. Onko yhteistyönne sujunut hyvin? Entä kuinka herätitte levy-yhtiön mielenkiinnon?

J: Tähän asti kaikki on sujunut kiitettävästi. Olemme olleet yhtiön leivissä jo muutaman vuoden ja Prey On Lifen ajoitus tuntui oikealta lafkan ja bändin mielestä. Olemme hyvin iloisia siitä, sillä Relapse on yksi hienoimista lafkoista mitä maa päällään kantaa ja se tuottaa paljon uutta ja mielenkiintoista musiikkia.

Entäs vanhempi levy-yhtiönne Prank Records? Käsittääkseni heillä oli tapana julkaista lähes kaikki julkaisunsa netissä ilmaiseksi? Mitä te ajattelitte tästä ja musiikin lataamisesta netistä ylipäänsä?

J: Minä en oikein jaksa välittää asiasta. Ajattelen asian niin, että se on pikemminkin tapa promotoida artistia kuin riistää, ainakin meidän tasollamme. Jos joku löytää meidät MP3:sten kautta niin toivon heidän ostavan levyn sitten myöhemmin, saadakseen koko paketin pikemminkin kuin jonkun paskalaatuisen audiotallenteen. Tai en tiedä, ehkä olen hiukan naivi.

Mikä on mielestäsi musikaalisen urasi paras saavutus?

J: Luultavasti se, että olemme olleet mukana musiimaailmassa kymmenisen vuotta, ilman että kukaan on välittänyt paskan vertaa!

Miltä tulevaisuus näyttää Burstin silmin katsottuna?

J: Valloitukselta! Aiomme kiertää keikoilla niin paljon kuin mahdollista ja tehdä muutaman festarikeikan ympäri Euroopan. Olemme myös aloittaneet uudet levyn suunnittelemisen, joka tulee teurastamaan Prey On Lifen silkalla voimallaan! Heikot varokoon!

Ja lopuksi. Löytyykö terveisiä suomalaisille kuuntelijoille?

J: Odotamme mielenne muokkaamista hypnoottisten progressiivisten metalliaaltojen avulla. Ja tsekatkaa webbisaittimme. Ja muuten, maa joka on tuottanut niinkin mahtavan bändin kuin Circle täytyy olla todella upea! Kiitoksia ja terveisiä Burstilta – tuomion ja epätoivon sanansaattajilta. Perkele!

Haastattelu julkaistu : 2004-03-21
Kirjoittaja : Toni Peltola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua