Danko Jones – Yksinkertaisesta rockia ilman aivokirurgiaa

Kanadalainen Danko Jones on lakaissut nopeassa tahdissa puhtaaksi areenoja ympäri Eurooppaa. Viimeinen vuosi on bändille ollut melkoista pyöritystä. Loistavan debyyttialbumi Born A Lionin siivittämänä bändi on käytännössä kiertänyt koko Euroopan ja on siinä sivussa pokkaillut kotimaassaankin erinäisiä pystejä saavutuksistaan. Syksyllä saatiin uusi albumi We Sweat Blood pihalle ja sitä seurannut kiertue toi bändin jälleen Suomeen.

Bändi pistäytyi joulukuussa Suomessa jo kolmannen kerran noin vuoden sisällä. Bändin keulakuva ja bändin nimeäkin kantava herra Danko Jones on Suomessakin ehtinyt antaa haastatteluja jo lähes jokaiseen mahdolliseen aviisiin, joten päätimme napata jututettavaksi poikkeuksellisesti bändin basistin JC:n, joka kertoi hieman miltä tuntuu seistä karismaattisen keulakuvan rinnalla lavalla.

– Useimmiten Danko hoitaa haastattelut, koska hän on kuitenkin vokalisti ja ihmiset tunnistavat hänet ja haluavat mieluummin myös haastatella häntä. Olemme Damonin (bändin rumpali) kanssa kyllä saatavilla ja välillä meidän on pakkokin tehdä haastatteluja jo pelkästään siksi, että välillä aikataulut ovat liian tiukat, kertoo JC.

Varjoon hän ei kuitenkaan tunne Damonin kanssa jäävänsä. Jokaiselle on oma paikkansa bändissä, vaikka Mr. Danko onkin se keulakuva.

– Emme jää mitenkään varjoon. Bändin sisällä on hyvä henki ja on vain luonnollista, että bändin vokalisti on paljon enemmän esillä. Ihmiset ovat yleisesti paljon kiinnostuneempia bändin keulakuvista. Oikeastaan se on helpompaakin meille, koska emme joudu murehtimaan noista jutuista niin paljon, sanoo JC.

Bändin nimi on hieman erikoinen ottaen huomioon, että kyseessä ei ole sooloartisti. Virheelliset mielikuvat on pyritty korjaamaan mahdollisimman nopeasti.

– Kyllä tuohon sooloartistispekulointiin välillä törmää. Heti tehdään kuitenkin selväksi, että kyseessä on bändi. Danko Jones on yhteinen nimittäjä koko hommalle. Se on helppo muistaa. Kaikki kuitenkin tuijottavat juuri bändissä vokalistia, joten miksei samantien voisi antaa bändille nimi sen vokalistin mukaan. Onhan se eräällä tavalla myös uniikkia. En ainakaan muista toista bändiä, joka olisi nimetty samalla tapaa.

Danko Jones on mahdollisimman pitkälle omin ehdoin elävä bändi. Kaikki mikä vain on mahdollista pyritään tekemään itse. JC:n vastuulla on mm. bändin managerointi ja lisäksi hänellä eräänlaisen business-velhon viitta harteillaan. Paljon hommia siis yhdelle miehelle, jonka tehtäviin kuuluu myös bändissä soittaminen.

– Kaiken pitää olla hyvin organisoitua. Tai ainakin siihen pyritään. Björn Barnekow Bad Taste Recordsista ja Tobbe Lorentz, joka on meidän Euroopan keikkamyyjä, ovat auttaneet todella paljon asioiden hoidossa. Me olemme jollain tapaa se johtava tiimi Danko Jonesin taustalla. Pidämme tasaisin väliajoin kunnon palavereja, joissa suunnittelemme tulevaisuutta. He ovat todella kokeneita omissa hommissaan ja ovat hyviä ystäviämme. Teemme itse käytännössä kaiken itse ja ehkä vielä vähän enemmänkin, selventää JC.

– Kaikki on aina ollut yhteistyön tulosta. Danko Jones on hyvin tasapuolinen bändi. Kaikki mitä tästä saamme pistetään tasan. Ei se vieläkään kovin paljon kyllä ole. Itse toimin siis mm. bändin managerina enkä siitä ota mitään ekstraa. Jokainen tekee jotain bändin hyväksi, joten ei ole millään tapaa järkevää jakaa tulosta erikokoisiin osiin.

Ruotsiin karkuun kanadalaista musiikkiteollisuutta

Danko Jones on hieman yllättäen ruotsalaisen Bad Taste Recordsin listoilla. Bändin päätyminen Ruotsiin johtui täysin levy-yhtiöpomon Björn Barnekowin rohkeudesta.

– Kanadalaisen bändin Trigger Happyn vokalisti antoi videomme Björnille. Hän ilmeisesti piti videosta kovasti, koska halusi tuoda meidät esiintymään Eurooppaan näkemättä meitä kertaakaan livenä sitä ennen. Sellainen omistuminen asialle on todella merkittävää. Ei hän tiennyt meistä juuri mitään. Mehän olisimme voineet olla hulluja narkkarialkoholisteja. Hänen omistuneisuutensa oli hyvin merkittävässä roolissa siihen, miksi päädyimme Bad Taste Recordsille. Siitä homma lähti liikkeelle ja tässä olemme toisen albumimme julkaisseina. Homma sujuu todella hyvin tällä hetkellä, kertoo JC.

Yksi syy Kanadasta ”karkaamiseen” on myös se, että bändi ei ole kovinkaan tyytyväinen sikäläisen musiikkiteollisuuden tilaan.

– Tuttu sanonta ”here today, gone tomorrow” pätee todella hyvin Kanadan musiikkimaailmaan. Euroopassa on tilanne paljon parempi. Täällä ihmiset kuuntelevat bändejä sen musiikin takia, eikä vain imagon. Kanadalainen No Means No on kertonut siitä, että aina kun he tulevat Eurooppaan, niin täällä on enemmän ihmisiä keikoilla ja ne vanhemmat fanit ovat edelleen mukana. Täällä ihmiset diggaavat enemmän itse musiikista ja jättävät sen hypetyksen sikseen. Se on täysin eri asenne kuin Kanadassa. Kanadassa seurataan aivan liikaa Yhdysvaltojen markkinoita ja yritetään löytää samanlaisia bändejä. Ihmiset ovat intohimoisempia Euroopan puolella. Bändi on joko hyvä tai huono. Sillä seikalla ei ole väliä onko se jotain trendiä vai ei, kertoo JC.

– Joka kerta kun tulemme uudelleen Eurooppaan niin homma toimii paremmin. Keikoilla on enemmän porukkaa jne. Aikaisemmin kiersimme käytönnössä keskenämme, nyt meillä on oma crew mukana, mikä helpottaa paljon. Joka kerta tulo tälle puolelle Atlanttia on vain mukavampaa.

Metallista rockia valkoisissa valoissa

Danko Jones kiersi syksyllä Eurooppaa Sepulturan ja Flaming Sideburnsin kanssa Jägermeister Tourin merkeissä. Hieman yllättäen miesten taustoista paljastuu metallidiggailu.

– Sepultura oli loistava. Olen ollut suuri Sepultura-fani pitkään ja oli hienoa soittaa heidän kanssa. Mukana oli vielä lisäksi japanilainen Electric Eel Shock. Metallia, rockia ja me siinä välissä jonkinlaisena sekoituksena kumpaakin, summaa JC.

– Danko Jonesilla on juuret metallissa ja hardcoressa. Minä ja herra Danko olemme kuunnelleet kaikenlaista metallia pienestä pitäen. Skandinavia on mielenkiintoinen paikka juuri siksi, että täällä on paljon isoja metallibändejä. Juuri sellaista mitä kuuntelemme mielellämme.

Bändi tuntuu keikkailevan loppumattomassa putkessa, joten luulisi välillä jopa kyllästyvän hommaan. JC on kuitenkin täysin eri mieltä.

– Silloin harvoin, kun ehtii käymään kotona niin heti alkaa miettiä, koska pääsisi takaisin rundaamaan. Kotona ei ole mitään tekemistä. Nytkin, kun jouduimme jättämään kolme iltaa väliin Dankon sairastumisen takia, odotan soittamaan pääsemistä todella innolla. Lisäenergiaa on siis vieläkin tarjolla, hehkuttaa JC.

Bändi on totuttu näkemään lavalla täysin valkoisten valojen loisteessa. Harkittu liike on kieltämättä hyvin perusteltua.

– Meitä ihmiset ovat kuitenkin tulleet katsomaan, joten emme halua piiloutua valojen joukkoon. Jos haluaa nähdä valoshow’ta, niin kannattaa mennä katsomaan ilotulitusta. Samalla tietenkin tuo asettaa myös lisää paineita soitolle, koska olet oikeasti alasti lavalla etkä voi piiloutua. Pikku lisäpaine on aina hyvästä, kuvaa JC.

Väitteen, että uudella levyllä naiset ovat jääneet syrjemmälle, JC tyrmää.

– Kyllähän naiset mukana on edelleen, vaikka biiseissä Living In The City ja Dance. On totta, että mukana on paljon vihaisempaakin menoa. Rock on sitä ja nyt se hieman enemmän esillä myös meillä. Yksinkertaista ja tyylikästä musiikkia, jota kuunnellakseen ei tarvitse olla aivokirurgi.

Uutta videota tulossa ja loputonta kiertoa

Bändiltä on tulossa seuraavaksi ulos single biisistä Dance, jolla naiset palaavat jälleen etulinjaan. Biisiin on ehditty myös kuvata video.

– Kävimme kuvaamassa videon tuossa kiertueen välipäivänä. Kuvasimme sen yhdessä päivässä Tukholmassa ja ohjaajana toimi Kalle Haglund. Se oli hauskaa ja tulos on varmaan sen mukainen, tiivistää JC.

Kiertue myös jatkuu edelleen ja luvassa on tulevaisuudessa myös lisää Suomen vierailuja. Vaikka bändi paljon keikkaileekin, niin ihan niin pitkälle ei ole vielä menty, että lavalla oltaisi oikeasti hikoiltu verta.

– Ei nyt sentään. Enemmän se tarkoittaa sitä, että olemme pistäneet tähän bändiin kaiken mahdollisen mitä pystymme.

Eli luvassa ei seuraavalla levyllä ole kuitenkaan verellä leikittelevää blackmetallia.

– Eihän sitä koskaan tiedä, mutta jos niin tapahtuu, niin silloin meidän pitää tulla takaisin Skandinaviaan, naurahtaa JC.

Siinä tuokio Danko Jones –basistin elämästä ja tsekatkaa ihmeessä yksi tämän hetken kuumimmista rockeläimistä. Joko levyltä tai jos vain mahdollista niin keikalta, koska nämä elukat osaavat heilua.

Haastattelu julkaistu : 2004-02-03
Kirjoittaja : Tero Kallio

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua