Opeth – Teemoja kirouksien takaa

Opeth saatiin viimeinkin Suomeen. Koko vuoden jatkunut ja nyt jatkuvasti siirtynyt odottelu on viimein palkittu. Pääsin jututtamaan orkesterin hyväntuulista, mutta flunssaisen oloista primus motoria Mikael Åkerfeldtia Jyväskylän Lutakon tiloissa muutamaa tuntia ennen illan spektaakkelia. Jutunaiheinamme olivat niin vasta päättynyt Amerikan kiertue ja Damnation-levy kuin myös peruutettu Tuska-esiintyminen.

Debyytti Suomen kamaralla

Ennen haastattelua Opeth ehti keikkailemaan niin Helsingissä kuin Tampereellakin. Luonnollisesti aivan ensimmäisenä täytyi mieheltä tiedustella, että kuinka Suomen debyytti sujui ja millaisen vastaanoton yleisö antoi.

– Molemmat keikat olivat hyviä! Meidän suorituksemme ei ollut paras mahdollinen, mutta yleisö oli täysillä mukana touhussa. Helsingin keikka oli loppuunmyyty, mikä oli hienoa. Tampereellakin ihmisiä riitti mukavasti. Eli olen erittäinen tyytyväinen ja onnellinen saamastamme vastaanotosta. Yllätyinkin jopa, kertoo Mikael.

Keikat olivatkin olleet kuulemani mukaan täyttä tavaraa alusta loppuun. Harmikseni en henkilökohtaisesti päässyt todistamaan noita keikkoja. Ennen kotimaatamme yhtye oli kiertämässä Amerikan mannerta. Kiertueen keikat koostuivat yksinomaan orkesterin kevyemmästä materiaalista, lähinnä Damnation-levyn biiseistä, maustettuna muutamalla vanhalla vähän harvemmin kuullulla biisillä, kuten Face of Melindalla. Kuinka kiertue sujui, Mikael?

– Erittäin hyvin, taas kerran. Olimme kiertueella Porcupine Treen kanssa, joka on meidän tuottajamme Steven Wilsonin yhtye ja myös yksi meidän henkilökohtaisista suosikkibändeistämme. Keikoilla oli paljon ihmisiä ja soitimme mielestämme hyvin. Homma oli kaiken kaikkiaan menestys, kuten muutkin tähänastiset Amerikan-kiertueemme. Yhdysvallat on meidän isoin markkina-alueemme ja siksi palaamme sinne aina uudelleen, sillä levy-yhtiömme näkee, että me tuotamme hyvin rahaa kiertämällä Jenkeissä, selittää Mikael.

Koska bändi mitä ilmeisemmin viettää suurimman osan vuodestaan tien päällä, niin väistämättäkin mielessä herää kysymys, että tapahtuuko kiertueella koskaan mitään erikoisempaa. Toisin sanoen, hölmöileekö bändi? Mitään Mötley Crüen tasoista tarinaa herra Åkerfeldtillä ei kuitenkaan ole kerrottavanaan, vaikka rocktähden elämää on hitusen päästykin maistamaan.

– Henkilökohtaisesti pidän hyvin matalaa profiilia kiertueilla. En juo kovinkaan paljon alkoholia ja viinahan se yleensä on kaikenlaisten kommelluksien pääpiruna. Martinit (Rumpali Lopez ja basisti Mendez) ovat meistä villeimmät, heillä on varmasti paljon kiinnostavampia juttuja kerrottavanaan. Kerrottakoon kuitenkin tälläinen tarina: Olimme kiertueella Irlannissa Madder Mortemin kanssa. Lopez ja Mendez olivat melko kovassa humalassa ja kietoivat päällensä vessapaperia pukeutuen ninjoiksi, minkä jälkeen he yksinkertaisesti romuttivat yhden hotellihuoneistamme Madder Mortemin heppujen kanssa. Tämän jälkeen he hakivat käytävältä kaksi palosammutinta ja kuorruttivat niillä huoneen täysin. Minusta se oli hauskaa, mutta hotellin johto ei jostain kumman syystä pitänyt asiaa hauskana, naurahtaa Micke.

Damnation

Damnation on keveytensä takia hyvin erilainen muihin Opeth-julkaisuihin verrattuna. Tästä johtuen lätty onkin saanut hyvin ristiriitaisia arvioita, pääosin kuitenkin positiivisia sellaisia. Fanienkin reaktiot ovat liikkuneet ylistyksestä suoriin syytöksiin takinkääntämisestä, vaikka tutut Opeth-tunnelmat ovat yhä tallella. Idean takana ollut Mikael kertoo omista tunnoistaan Damnationista ja saadusta palautteesta.

– Aika hyvää! Kun levy julkaistiin, osa faneista, varsinkin nuoremmista, olivat ihan “mitä helvettiä tämä paska on?” -asenteella liikkeessä, jonka minä kyllä hyvin ymmärrän, sillä eihän kaikilla voi olla samanlainen musiikkimaku kuin meillä. Toivon silti, että he kuuntelisivat levyä vielä ja muuttaisivat mielensä ajan kanssa. Kaiken kaikkiaan palaute on kuitenkin ollut positiivista. Se on myynyt parhaiten kaikista meidän levyistämme ja se on jopa päässyt listoille joissain maissa.

– Damnation oli minulle tapa päästä lähemmäksi omia vaikutteitani, jotka ovat 60- ja 70-luvun musiikkimaailmassa, joten se kuulostaa siltä, miltä minun oma levykokoelmani kuulostaa. Damnation on kuitenkin ainutlaatuinen albumi, jonka todella halusin tehdä. Me emme kuitenkaan tule tulevaisuudessa tekemään mitään vastaavaa uudestaan, sillä minä haluan pitää Damnationin erityisenä ja ainutkertaisena asiana.

Vaikka Opethin repertuaarissa on pari teemalevyä, niin Damnationilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista teemaa. Asiasta ja levyn sanoituksista tarkemmin Mikaelin sanoin.

– Levyllä ei ole konseptia. Osa biiseistä on kirjoitettu lähinnä hetken mielijohteesta, kun taas joillain biiseillä on suurempi tarkoitus, kuten Weaknessillä, joka kertoo isoäitini kuolemasta. Hän nukkui pois levyn nauhoitusten aikana. Kaikki kappaleet perustuvat löyhästi johonkin, jota en osaa tarkemmin selittää. Kuten esimerkiksi Windowpane. Biisi ei sinällään kerro mistään elämää suuremmasta, vaan kappale kertoo siitä, että minä istun eräässä tukholmalaisessa klubissa ja ikkunan takana on henkilö, joka tuijottaa minua herkeämättä. Kappale kertoo siis tämän kuvitteellisen henkilön melko sairasta ja kieroutunutta tarinaa. Se ei oikein tarkoita mitään, kuuntelija ei mitä luultavammin koe minkäänlaista ahaa-elämystä sen kappaleen loputtua, tarinoi Mikael.

Tuska

Orkesteri joutui peruuttamaan heinäkuisen esiintymisensä Tuska-festivaaleilla. Moni otti asian hyvin raskaasti, allekirjoittanut mukaanluettuna. Bändi sai asiasta osakseen hyvin paljon negatiivista palautetta, jopa tappouhkauksiakin. Täytyikin siis kuulla bändin kanta asiaan ja miltä rankankin palautteen saaminen tuntui.

– Minä en ottanut tappouhkauksia todesta, sillä eihän kukaan sellaista mielestäni tosissaan sano. Eihän se tietenkään ole hyvä asia. Yllätyimme kuitenkin todella siitä, että saimme niinkin paljon palautetta. Mutta tavallaan negatiivisen palautteen saaminen oli hyvä asia, sillä siitä näimme, että meillä todellakin on faneja Suomessa. Olisin kuitenkin ollut aika pettynyt ja surullinen, jos emme olisi saaneet asian suhteen minkäänlaista vastakaikua. Täytyy kuitenkin vielä mainita, että mielestäni sellaisten julkisten tappouhkausten esittäminen on lapsellista ja epäkypsää touhua. Tunnustan, että saimme paikoitellen niistä aika hyvät naurut. Nyt olemme kuitenkin täällä hyvittääksemme peruutuksemme faneillemme, kertoilee Mikael.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Opethilta on tulossa marraskuussa live-DVD, joka on kuvattu Lontoossa seitsemän kameran voimin. Herra Åkerfeldt, mitä levy tulee sisältämään?

– DVD:llä on kaksi keikkaa, toinen kevyempi ja toinen sitten vastaavasti raskaampi. Tunnin settejä molemmat. Levy-yhtiökiemuroista johtuen saatoimme soittaa vain Music For Nationsille tehtyjä biisejä, eli Blackwater Parkista eteenpäin. Soitimme toki Demon of the Fallin encorena, mutta sitä ei kuvattu. Soitimme keikalla Masters Apprenticen, jonka olemme tähän mennessä soittaneet vain kolme kertaa. Raskaammalla keikalla mukana on myös Deliverance, The Drapery Falls, Leper Affinity ja A Fair Judgement. Kevyt setti taasen koostuu lähes kokonaan soitetusta Damnationista sekä Harvestista. Saatamme myös julkaista keikan live-CD:nä, mutta asiasta ei ole vielä keskusteltu yhtiön kanssa. Katsellaan mitä tapahtuu.

Mikaelhan tunnetaan todella kovana Morbid Angel -fanina. Haastattelun lopuksi heräsikin mielenkiinto siihen, että onko herralla kaapissaan minkäänlaisia musikaalisia luurankoja?

– Tottakai on! (naurua) Pidän todella paljon vanhasta kunnon hevirokista, kuten Whitesnakesta ja Wingeristä. Varsinkin Whitesnakesta, olen todellinen fani! Olen yrittänyy käännyttää joitain meidän omia fanejakin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Minulla on myös joitain levyjä, joita ei pitäisi kertoa koko kansalle, varsinkaan kun soittaa death metal -orkesterissa (naurua). En kuitenkaan häpeä mitään. Ai niin, pidän myös Scorpionsista!

Näiden sanojen jälkeen päästin miehen valmistautumaan illan koitokseen. LetsMakeSomeNoise kiittää haastattelusta.

Haastattelu julkaistu : 2003-10-20
Kirjoittaja : Toni Peltola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua