The Haunted – 2000-luvun Slayer

Oli kylmänkalsea ja sateinen Tuska-perjantai. Edessäni seisoo The Haunted yhtyeen tatuoitu ja omalla tavallaan järkälemäisen pelottava, mutta loppujen lopuksi leppoisaksi paljastuva nokkamies Marco Aro. Mies yllättikin englanninkieliseen haastatteluun valmistautuneen allekirjoittaneen puhumalla melkoisen sujuvaa savoa. Paljastuu, että mies on asunut Suomessa viisivuotiaaksi saakka, jolloin hän perheineen muutti Ruotsiin. Marco kehuskeleekin, että Suomella on aina erityinen paikka hänen sydämessään.

Kuitenkin pitemmittä puheitta siirryimme kuitenkin itse haastatteluun, sillä aikamme oli rajoitettu. Heti alkuun olikin luonnollisesti pakko tiedustella festarifiiliksiä.

– Aika vitun hyvät fiilikset! Tää oli meidän paras keikka Suomessa koskaan! Meillä oli hyvä päivä tänään, yleisö oli todella innoissaan ja niin oli bändikin. Tämä oli meille ensimmäinen Tuska-festivaali ja tullaan kyllä tulevaisuudessa uudestaan, jos meidät vaan tänne päästetään, Marco kehaisee.

One Kill Wonder

Yleisö oli todellakin hyvin mukana keikalla ja bändi oli elämänsä vedossa. Täydellinen yhdistelmä. Festariaiheesta siirryimme ilman sen kummempia aasinsiltoja jo jonkin aikaa sitten julkaistuun One Kill Wonder -levyyn ja Herra Aron omiin tuntoihin ja kommentteihin lätyn nauhoitus-sessioista.

– Nyt kypsyttää! Ollaan tehty jo melkein 150 keikkaa tuon levyn tiimoilta ja biisit alkavat pikkuhiljaa käydä tylsiksi, naurahtaa Marco.

– Mutta tosissaan, levystä tuli todellakin juuri sellainen, kuin mitä me itse haluttiin. Me haluttiin siihen sellainen live-fiilis ja me saatiin se. Jengi todellakin diggaa siitä, Marco iloitsee.

– Me nauhoitettiin ja miksattiin levy viidessä viikossa Fredman Studioilla Göteborgissa. Äänitykset menivat mukavasti, eikä minkäänlaisia ongelmia ilmennyt, kertoo Marco.

Aron kannattaakin iloita, sillä levy on todellakin silkkaa tappoa introsta viimeisen biisin viimeisiin tahteihin saakka. One Kill Wonder onkin saanut poikkeuksetta ainostaan positiivista palautetta.

– Superhyvää! naurahtaa Marco yksiselitteisesti.

– Ei olla saatu minkäänlaista negatiivista palautetta!

One Hit Wonder

Tarina levyn nimen sisällä askarrutti minua, joten asian taustoja pitikin luonnollisesti tiedustella Herra Arolta.

– Alunperin nimi tuli siitä, että meitä pidettiin aikoinaan niinsanottuna yhden hitin ihmeenä. One Hit Wonder, kuten jotkut tahot asian ilmaisivat. Myöhemmin nimi sai uuden ironisen merkityksen, kun tämä Washingtonin sarjamurhaaja iski ja amerikkalaiset lehdet, televisio ja radio repostelivat aiheella isoin otsikoin, joissa tämä One Kill Wonder -termi sitten myös esiintyi, tarinoi Marco.

Kiertueella Jenkkilässä

The Haunted oli keväällä suurehkolla Amerikan kiertueella, jolla oli mukana pari muutakin orkesteria, mm. Cataclysm. Onkin siis aika antaa Marcon tarinoida kiertueen kulusta ja saadusta vastaanotosta.

– Kiertue meni ihan vitun hyvin. Me triplattiin meidän fanimäärä siellä. Los Angeles, San Francisco ja Kanada olivat loppuunmyytyjä. Yleensä ihmisiä oli kuitenkin paikalla 350-400 kappaletta. Oli hienoa, että yleisö siellä todellakin tunsi meidän biisit. On uskomattoman hienoa olla lavalla, kun ihmiset laulaa mukana sun omia sanoituksia. Se on hauskaa, kertoo Marco vilpittömän iloisena.

-Kuitenkin kaikista hienointa kiertueessa oli se, että kaikki meidän vanhat sankarit, Kerry King ja Testamentin äijät, on meidän kavereita nyt. Se on uskomatonta, kertoo Aro.

Kanadasta puheenollen: tuossa metsänvartijoiden luvatussa maassahan vaikuttaa myös toinenkin The Haunted -niminen orkesteri. Marco kertookin, että heillä on ollut pienoisia ongelmia kyseisen yhtyeen kanssa.

– Joo, se on joku semmoinen bändi 60-luvulta. Ne koittaa koko ajan haastaa meitä oikeuteen ja väittävät, että heillä on maailmanlaajuiset oikeudet nimeen! Sehän maksaa pari miljoonaa saatana, joten en oikein jaksa uskoa siihen. Ollaan sanottu niille, että tulisivat meidän luokse juttelemaan aiheesta kasvotusten, mutta eipä sieltä oo kuulunu mitään sitten sen jälkeen.

2000-luvun Slayer

Orkestaria on tituulerattu monissa yhteyksissä uuden vuosituhannen Slayeriksi. Herra Aro on erittäin otettu näistä vertauksista, mutta ei ole kuitenkaan itse täysin samaa mieltä aiheesta.

– Voisihan meitä verrata huonompiinkin bändeihin, naurahtaa Marco.

– Se on aika hauskaa, sillä Slayerhän on ollut meidän kaikkien lempibändi jo pitkään. Ja vaikka kaikki sanovat, että me ollaan ihan kuin Slayer, niin minä olen aiheesta eri mieltä. Itse asiassa me ei olla mun mielestä edes lähellä.

Thrash-metallin nykytila

Nyt, kun The Haunted on yksi thrash-taivaan kirkkaimmista tähdistä, niin täytyykin tiedustella Marcon mielipiteitä tähtitaivaan muista yrittäjistä.

– Scene on mielestäni erittäin hyvässä kunnossa, kun alkaa tulemaan paljon uusia thrash-bändejä. Mutta mua vituttaa se, kun kaikki vanhat ja jo kuopatut bändit kasataan uudestaan. Ne vie tilaa uusilta tulevilta ja lahjakkailta bändeiltä. Kuvittele nyt joitain vanhoja nelikymppisiä äijiä heilumassa lavalla vetämässä vanhoja hittejään. Se on mun mielestä aika surkeata.

Näihin sateisiin tunnelmiin päättyi tämänkertainen haastattelumme. LMSN kiittää Aron Marcoa mielenkiintoisesta haastattelusta.

Haastattelu julkaistu : 2003-09-18
Kirjoittaja : Toni Peltola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua