Dust Eater Dogs

Turkulainen Dust Eater Dogs luokittelee itse musiikkinsa Stoner-HC:ksi. Suomen kamaralla melko paljonkin keikkaillut yhtye on suurelle yleisölle vielä melko tuntematon, mutta se ei tunnu poikia haittaavan. Annetaan vokalisti Benny Majabackan kertoa mikä yhtye on oikein miehiään.

Lyhyt historiikki, miten kaikki alkoi?

– No me kolme veljestä (Majabacka) aloitettiin soittelemaan bändissä vuonna –87. Josta myöhemmin muodostui parin muun kaverin kanssa Chainflesh- yhtye vuonna –94. Sen päätyttyä hieman myöhemmin muodostui sitten DED, johon kitaristiksi tuuraamaan löydettiin Harri, joka oli tuuraajana viis vuotta ja nyt on sitten korvattu uudella vakituisella basistilla Cristerillä.

Mitä tuotoksia bändiltä on tämän kuuden vuoden aikana ilmestynyt?

– CD EP Thunderleg ilmestyi vuonna 97. Se oli alun perin tarkoitettu promoksi, mutta päätettiin sitten julkaista se sitten laajemmin. Sitten vuonna 98 Motor pitkäsoitto, jonka julkaisi Day Glo Records. Sen jälkeen paska King kong fist sinkku vuonna 99. Ja sitten uusin Oil pitkäsoitto ilmestyi tänä vuonna. Siitä piti alun perin tulla levyllinen covereita, mutta sitten inspiraatio hommaan loppui ja levylle tuli vain yksi cover.

Keskimmäinen levy ilmestyi levy-yhtiöllä. Miten saitte diilin?

– Yksi tuttu suositteli meitä ensimmäisen EP:n kautta yhtiölle ja sieltä tuli parille keikalle kuuntelemaan levy-yhtiön edustajia ja juttelemaan samalla. Meitä yritettiin saada samalla kiertueelle Ruotsiin, mutta kouluhommat esti sen sillon ja sitten se homma kuihtui siihen.

Kuinka paljon tätä Motor -levyä on myyty?

– Sen tuhat kappaletta, jota sitä painettiin silloin. Enempää ei ole otettu, mutta sitä ollaan kyllä kyselty aika paljon. Ollaan varmaan jossain vaiheessa ottamassa siitä uus painos, tai yritetään saada joku ottamaan.

Miksi uutta levyä ei sitten tehty enää yhtiöllä?

– Ongelmana oli se että ei voitu oikein panostaa hommaan riittävästi. Ja meillä on tapana säädellä hommia ja tehdä kaikki oman pään mukaan rauhallisella tahdilla. Itse asiassa Day Glo julkaisee tän uudenkin levyn, mutta me ollaan se itsenäisesti nauhoitettu.

Kun vertaa uutta ja vanhaa materiaalia, niin niiden välillä on tosi suuri ero. HC:sta on menty Rock´n rolliin. Mistä moinen kehitys?

– Motorin biisithän on tosi vanhoja, tehty joskus 96-98. Neometalliaalto oli sillon kaikkein pahimmillaan päällä meillä. Tykättiin sellasesta musasta. Pitemmän päälle sitten kyllästyttiin ja ruvettiin soittamaan rokkia. Ja Hardcore piiritkin alkoi ihan tosissaan kyllästyttää. Kaikki bändit oli jollain lailla asenteellisia, poliittisesti tai muuten, mutta ketään ei oikeesti kiinnostanu se homma. Niitä kiinnosti vaan se että rokataan perseet ruvelle.

Puhutaanpa vielä uudesta levystä. Se on tavallaan omakustanne. Mistä rahat saatiin sen tekoon?

– Kalleimmat kulut meni onneks julkaisijalle, Day Glo:lle. Me matksettiin oikeestaan vaan studiokulut ja nekin saatiin halvalla kun mää olin töissä sellasessa mediayrityksessä ja sain palkan studiona. Joten rahaa ei mennyt kun levyn äänittäjään. Ne mitä sille meni, niin on kerääntyny keikoista ja muista.

Kuten tuossa jo tuli mainittua, niin uusi levy Oil on rokkia, mutta seasta löytyy myös ihan folkkia ja kantria. Mistäs tässä tuulee?

– No luurankoja kaapissa… Me ollaan nimittäin kantripoikia perimmiltään. Meidän isäpappa on vanha kantrimies ja ollaan kuunneltu sitä ja paljon ja tykätään siitä. Haluttiin vaan tehdä sinne kantri ja rokkilevyllehän se sopii hyvin. On meillä sitten erikseen kantriprojekti.

Miksi DED on sitten suomessa niin kovin tuntematon yhtye? Olette kuitenkin olleet soittamassa Jyrkissäkin pari kertaa, jos se nyt jotain tunnettavuuteen merkkaa?

– Kyllä se on oma moka. Ei oo ollut kunnianhimoa riittävästi. Meille riittää pienet piirit. Toisaalta taas kun ei ole isoa yhtiötä taustalla, niin on vaikeaa saada huomiota. Tää juttu on ollut kuitenkin vain harrastus ja tarkoituksena on ollut tehdä hyviä levyjä ja olla pienen yleisön bändi. Ei me kyllä kaivatakaan isoa lafkaa.

Entäs ulkomaat sitten?

– Ei mitään massiivista. Ollaan oltu Ruotsissa ja Norjassa pari kertaa soittamassa. Euroopan keikkoja on myös tarjottu, mutta ei ole ollut aikaa siihen. Kaikki on ollu koulussa siihen aikaan kun niiden olis pitäny toteutua. Ehkä joskus, jos kaikilla on aikaa. Mää en oikein tykkää edes kiertämisestä, ei kiinnosta istua pakettiautossa. Tehokas manageri on tuossa jutussa tosi tärkee. Meillä on hyvä sellane, mutta mitä se vaan ehdottaa, niin me aina hylätään. Meillä on tosi hyvä Crew, valomiehet ja kaikki, tosi ammattimaista touhua sillei.

Mitäs kuuluu keikkarintamalle?

– Tänä kesänä ja syksynä on tosi paljon keikkaa, ihan hienojakin juttuja, festareita yms. Painetaan nyt tämä vuosi kovalla tahdilla jotta saadan taas nimeä vähän ihmisten huulille. Esim. Welldone tahtoi ottaa meidät myyntiin, mutta emme tarvitse heitä, koska keikkaa tulee muutenkin jo enemmän kuin ehdimme soittaa.

Mitä tapahtuu tulevaisuudessa Dust eater dogsille?

– No, tällä hetkellä meillä on tosi aktiivinen manageri joka yrittää saada meitä pinnalle. Olen saletti että joko olemme vuoden päästä kaikkien huulilla tai sitten jätämme homman vielä enemmän harrastuksen puolelle.

– Meillä on matsku valmiina uutta levyä varten, studio on buukattu loka/marraskuuhun jolloin tehdään uusi levy. Tyylillisesti se on risteytys vanhasta groovesta ja sitten Oilin rokista. Tällä kertaa on todellakin tulossa rankempi levy kuin aikaisemmat, vähän ekan ep:n suuntaan mutta enemmän metallia ja enemmän hc:ta, funkyt jää aika pitkälti pois. Etsimme nyt tälle levylle kustantajaa. Muutamia diilejä on jo tarjottu, mietitään nyt sitten mikä olisi parasta.

– Ei muuta kuin hiki haisemaan ja karkeloimaan lähimmälle keikalle.

Haastattelu julkaistu : 2002-06-10
Kirjoittaja : Tuomas Rajala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 25.8.2009 ja vanhin 12.1.2002. Yhteensä arkistosta löytyy 556 haastattelua