Myrkkykieli

Oululainen rock-yhtye Myrkkykieli syntyi keväällä 2002 yhteistuumissa Antti Tarumaan (kitara) ja Matti Kuokkasen (laulu) toimesta, kun miehillä oli palava tarve kasata bändi ympärilleen soittamaan omia pöytälaatikkoon kerääntyneitä biisejään. Bassoon löytyi samana syksynä Rami ”Ronos” Angeria ja rumpuihin muun muassa huumorikokoonpanossa Professori Heikkerössä paukutteleva Janne Kiiveri.

Ensimmäiset keikat Myrkkykieli teki syksyllä 2003 ja debyyttipromo Kahleet nauhoitettiin kesällä 2004, jonka jälkeen bändi keikkaili enenevissä määrin ja toisen promonsa Kiron julkaisu tapahtui kuluvan vuoden alussa. Bändin kappale Kuivunutta verta löytyy myös Noisen kokoelma-CD vol. 2:lta.

Bändi soittaa suomenkielistä rockia lievillä punk-vaikutteilla. Raskaampaa heville tyypillistä säröäkin on etenkin ensimmäisellä Kahleet-promolla. Myrkkykieli ei ole tyylillisesti ihan sitä tavallisinta näin oululaisittain ajateltuna. Kaupungissa on paljon luonnollisempaa soittaa metallia kuin rockia. Mites teidän tyyli muovautui tämmöiseksi vai oliko alusta asti selvää, että ”nyt perustetaan nimenomaan rokkibändi”?

Matti: Kyllä se oli ihan alusta asti selvää, kun Antin kanssa alettiin sorvata biisejä. Mentiin täysin kappaleiden ehdoilla, eikä mietitty liikaa, että onko tämä nyt metallia vai rokkia. Lähdettiin tekemään sellaista musiikkia mitä on tullut itse paljon kuunneltua. Tarkoituksena oli löytää jonkinlainen oma ilme bändin musiikkiin. Suomen kieli taas oli luonnollinen valinta, koska allekirjoittaneelta ei tuo runosuoni englanniksi liikoja pulpahtele.

Kirolla soundi on jo paljon rokimpi kuin Kahleet-promolla. Oliko vaikeaa kitkeä metallisempi soundimaailma pois?

Matti: Metallisessa soinnissa näkyy osittain myös tuottajamme Mika Kuokkasen (Afterworld, Professori Heikkerö) kädenjälki. Soundimaailmaa on pyritty laajentamaan Marco Sneckin (Poisonblack, Kalmah) promoille soittamilla koskettimilla. Ensimmäisen promon biiseissä metallivaikutteet ovat tosiaan hieman enemmän pinnassa kuin tällä uudemmalla. Ehkä se johtuu myös siitä, että uuden promon biisit ovat kokonaisilmeeltään rauhallisempia ja tasapainoisempia kuin ensimmäisellä ja eri sävyt sopivat niihin luontevammin.

Ronos: Metallisessa soundissahan sinänsä ei ole mitään vikaa. Jokainen nauhoitussessio on oma maailmansa kaikkine sen hetkisine vaikutteineen. Toiset biisit vain tarvitsevat raskaamman soundimaailman kuin toiset.

Matti: Paremmin hevihommista tunnettu velipoika on tuottajanamme painottanut erityisesti sitä, että jokaisen biisin kohdalla täytyy löytää biisille ominaisin juttu. Mikan näkemys musiikista on laaja, koska hän on työskennellyt monenlaisen musiikin parissa.

Jo Kahleet-promon aikaan bändillä oli parikymmentä biisiä, joista promolle päätyi vain kolme. Mikä noiden loppujen kappaleiden taso ja kohtalo on?

Matti: Noiden kahdenkymmenen teoksen joukossa oli monenkattava kirjo biisejä. Osaa on soitettu keikoilla, osa on jo kuopattu lopullisesti, mutta osa odottaa vielä julkaisuaan. Esimerkiksi Kilometrit-biisiä suunniteltiin alun perin Kahleet-promolle, mutta se päätyi lopulta vasta Kirolle. Mukana oli myös muutama hempeä balladi, jotka varmaan jossain vaiheessa tullaan tekemäänkin. Suurin osa oli punkimpaa osastoa, joka bändin ominaissoinnin löytyessä on jätetty suosiolla taka-alalle.

Miksi Kiro on parempi kuin Kahleet?

Matti: Mielestäni toisen promon biisit ovat selkeästi nostaneet omaleimaisuusastettamme. Biisit ovat kypsempiä teoksia. Kokonaisuudessaan kakkospromo on eheämpi kokonaisuus verrattuna ensimmäiseen, jossa pyrittiin esittelemään bändin biisikirjon kaikki laidat.

Ette mainitse esikuvia bändillenne, vaan annatte kuulijan itse tehdä johtopäätöksensä. Onko palautteissa tullut mitään vertailuja mihinkään bändeihin?

Matti: Vertailuja on tullut aika laidasta laitaan. Yleisimmät on ehkä Apulanta ja Yö. Sitten on mainittu Klamydiaa, Uniklubia, CMX:ää, Kotiteollisuutta, Popedaa ja Don Huonoja. Nykyään ”tuntemattomammista” nimistä on mainittu muun muassa Nuket ja Nollaseiska. Viimeisimmän promon arvosteluissa yhtäläisyyksiä oli löydetty myös Verenpisaran musiikkiin. Vedä noista sitten joku kokonaiskuva. Ilmeisesti vertailijat ovat yhtä pihalla yhtyeen lopullisesta tyylistä kuin me itsekin. Paras kuvaus lienee raskasta suomenkielistä rockia.

Nuorelle signaamattomalle yhtyeelle palaute on todella tärkeää ja motivoivaa. Minkälaista palautetta Myrkkykieli on saanut osakseen?

Matti: Pääosin on tullut hyvin positiivista palautetta netti- ja lehtiarvosteluissa sekä kuulijoilta. Sitten yhessä nettiradiossa oli ihan vastikään yksi arvostelu, jossa olimme kategoriassa ”paskaa”. Olemme kuitenkin paljon mieluummin paskaa, kuin esimerkiksi kategoriaa ”kusta” tai ”terästä”. Paska on myös uusiutuva luonnonvara, joka sisältää hyvin paljon energiaa ja sitä meissä kaikissa riittää. Biisit ovat saaneet myös hyvin soittoa eri nettiradioissa.

Ronos: Rakentava palaute on kyllä kultaaki arvokkaampaa. Peruskommentit tyyliin ”ihan hyvä” tuskin ovat auttaneet yhtään bändiä eteenpäin.

Myrkkykieli on keikkaillut pääasiassa Oulun seudulla. Miten bändi on otettu vastaan yleisön toimesta?

Matti: Palaute on ollut hyvin positiivista. Bändin visuaalinen ilme on kehittynyt paljon ensimmäisistä keikoista, erityisesti bassotaiteilijamme Ronos kantaa tästä seikasta päänvaivaa, että lavalla pitää olla rokkitähden elkeet ja niinhän se onkin. Keikoillamme soolokitarassa vieraileva konkari Ile Järvenpää kiteytti asian hyvin, että ”lavalle mennessä ei kannata pyydellä anteeksi, vaan sinne on mentävä joka kerta turpaanvetoasenteella”.

Onko ollut suunnitelmissa lähteä kotikontuja kauemmaksikin esiintymään?

Matti: Ehdottomasti. Se on luonnollisesti seuraava askel bändin suunnitelmissa ja vielä kun saataisiin ensimmäinen pitkäsoitto ulos ja nimeä vähän tunnetummaksi, niin toivottavasti keikkaa tulisi muuallekin kuin Ouluun ja ympäristöön. Eli ei muuta kuin keikkatarjouksia tähän suuntaan etelämpääkin.

Ronos: Pitää ensin vaan hommata semmonen potentiaalinen keikkabussi, joka syttyisi tuleen esimerkiksi keskellä Helsinkiä Mannerheimintien liikennevaloissa.

Sillähän sitä nimeä ainakin saisi. Bändi on ottanut osaa muutamiin bändikilpailuihin ja menestynyt niissä hyvin.

Matti: Valtakunnallisen Rock-kisan finaaliin selvittiin lähettämällä nauha esikarsintaan. Ei voitettu, mutta jonkinlainen jälki jätettiin, kun oltiin 2006 samassa tapahtumassa kilpailun ulkopuolisena esiintyvänä yhtyeenä. Olimme myös Universal Musicin ja Mikseri.netin järjestämässä Greatest Bits 2005 -biisikisassa, jossa kilpailtiin kappaleella Joku kuulee. Biisi valittiin useiden satojen pop/rock-kipaleiden joukosta kisan kaksintaisteluosioon, jossa taisteltiin tekstiviestiäänestyksessä selviämisestä varsinaiseen finaaliin ja kokoelmalevylle. Vastustajabändillä oli isommat viikkorahat ja rikkaammat vanhemmat, joten hävittiin tekstiviestiäänestys niukasti, mutta saatiin jonkin verran uuden bändin kaipaamaa julkisuutta.

Paljonko olette promotoineet levyjänne esimerkiksi levy-yhtiöihin? Minkälaista palautetta sieltä suunnasta on tullut?

Matti: Molemmat promot on laitettu kierrokseen meidän tyylistä musiikkia julkaiseville levy-yhtiöille. Ensimmäisen promon jälkeen eräästä levy-yhtiöstä jo ottivatkin yhteyttä ja olivat erittäin kiinnostuneita, mutta sopimukseen asti homma ei vielä siltä osin edennyt. Toinen promo tuoreempana tapauksena on vielä kierroksella ja varmaankin vielä kuulematta monessa paikassa.

Minkälaisia ovat bändin tavoitteet loppuvuodelle 2006 ja siitä eteenpäin?

Matti: Pitkäsoiton kappaleet alkavat olla valmiina, joten nauhoitukset pitäisi saada alkuun ennen tämän vuoden loppua. Toivottavasti siitä mahdollisimman pian, ehkä aikaisintaan ensi vuoden keväällä käsissä on julkaisuvalmista tavaraa. Keikkaa olisi myös tarkoitus tehdä enenmmän kuin tähän asti. Ehkä jonkun tunnetumman bändin lämppärinä voitaisiin tulevaisuudessa lähteä tekemään itseämme tunnetummaksi.

Kerropa loppuun hieman enemmän tästä levytysprojektista.

Matti: Tarkoitus on tehdä valmis master-nauha ja muutenkin mahdollisimman valmis paketti, jota sitten tarjotaan levy-yhtiöille. Jos mikään lafka ei ole kiinnostunut julkaisemaan sitä, julkaisemme sen itse ja hankimme jakelusopimuksen levylle. Lopullisia aikatauluja ei nauhoitusten ja julkaisun suhteen ole lyöty lukkoon. Kappaleet levyä varten ovat jo pientä hiontaa vaille kasassa.

Nyt meillä on kuitenkin loistava tilaisuus työstää levy ilman painostavia aikatauluja Antti Mannisen uudessa studiossa. Levyn tulee tuottamaan edelleen Mika Kuokkanen. Mukaan levylle on tulossa seitsemän vanhan promobiisin lisäksi kuusi uutta kappaletta. Uudet biisit ovat ainakin omaan korvaan hieman räväkämpiä kuin edellisellä promolla. Mukaan on pyritty hakemaan pieniä yllätyselementtejä ja hieman omaperäisempiä sovitusratkaisuja. Samalla vanhoja biisejä on sovitettu jonkin verran uusiksi.

Haastattelu julkaistu : 2006-09-29
Kirjoittaja : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 15.7.2009 ja vanhin 11.5.2004. Yhteensä arkistosta löytyy 162 haastattelua. Bubbling UG oli Noisen osio, jossa nostettiin esille sillä hetkellä pinnan alla kyteviä bändejä.