VENE
Noise.fi:n sähköpostilokeroon tupsahti vahingossa oululaisen indienoisepunk-yhtye VENEen ilmeisesti Merenkulkulaitokselle tai jollekin muulle merenkulkuviranoimaiselle osoitettu vastauskaavake. Päätimme piruuttamme julkaista sen täällä.
Perustiedot alusrekisteriä varten
1. Malli ja rakennusvuosi?
Lassi: Tää on soijasta rakennettu luomuvene ilman korkkia. Vuoden 2003
lopulla perustettiin Mikon ja mun “terapiaprojektiksi”.
Mikko: Puuta ja rautaa, lakkapinta, ei mikään alumiinipaatti.
Anttoni: Mä en oo tätä ollu rakentamassa, mutta täytyhän sitä välillä
korjata.
2. Kotisatama?
Lassi: Pohjoisen harmaa helmi eli Oulu.
3. Miehistön koko ja keski-ikä?
Lassi: Kolme aktiivista urpoa ja yksi osa-aikainen jäbä. Keski-ikä on aika
tarkalleen 19,5.
Mikko: Tää osa-aikainen jäbä on vanhus.
4. Miehistönjäsenten nimet ja vastuualueet?
Mikko – rummut
Lassi – Kitara ja konsonantit (tai vowels, ihan miten vaan)
Anttoni – Basso
Tuomas – Konsonantit (tai vowels, ihan miten vaan)
5. Kuvailkaa aluksen toimintaperiaatteita
Lassi: En ymmärtänyt kysymystä.
Mikko: Miehistö on aika omapäistä sakkia, ja kapteenista huutoäänestetään
about 3 kertaa viikossa. Toimintaperiaatteena on pitää homma hauskana, ja
airot omissa käsissä. Tehdään sellaista musaa kuin tulee, ei haluta
lokeroitua tai skeneillä.
Anttoni: Seilataan maailman meriä ja tehdään mitä tykätään. Ja tosiaankin,
ulkopuoliset vapaamatkustajat ja johtajiksi pyrkijät lankulle välittömästi,
sitä ongelmaa tosin tuskin tulee koskaan.
Aluksen tarkastuksessa ilmeni seuraavaa:
1. Konehuoneesta kantautuu kummaa melua. Mistä on kyse?
Lassi: Liian siisti ja tavallinen rock-soundi tympii. Kunnon metelöinti vie
“sanoman” parhaiten perille, ja näin kitaristina on helpompi maskeerata
kämmejä järjettömän särömassan alle. Metelöiminen tuntuu meistä hyvälle!
Mikko: VENEen rummut on eräänlainen kolina-alttari – ne ei koskaan pysy
kasassa.
Anttoni: Särö on ystävä.
2. Lastiruumasta löytyi epäilyttävä oloinen tuote nimeltä Hakanisti. Kertokaa siitä tarkemmin.
Lassi: Pari rupista demoa se vaati, mut nyt ollaan sitten tässä. Hakanisti
on meidän debyyttialbumi. Kestonsa puolesta jotkut ovat sanoneet EP:ksi,
mutta meistä se on mieluummin ihan pelkkä levy. Päivässä nauhoitettiin ja
miksattiin, masteroinnin hoiti jälkikäteen Helsingissä muuan Tommi. Kymmenen
biisiä, kymmenen minuuttia, ei turhaa hipsuttelua. Itte olen varsin
tyytyväinen.
Mikko: Kyllähän tuo lätty jytää kivasti, ei valittamista. Levy syntyi
tosiaan kertarykäyksestä ja tajusin vasta noin viikon päästä, että millainen
se on. Luomisprosessi oli varsin spontaani.. tosin kyllähän ideoita on aina,
mutta musta se fiilis tulee aina parhaiten meillä ihan vaan rennosti
rämistellen ja spontaanisti kolistellen.
Anttoni: Oli tosi mukava väsätä, se on myös eka VENE-tuotos, jolla itse olen
mukana.
3. Se tuntuisi olevan jaettu kymmeneen lyhyeen osaan. Yhden nimi on “Ei esineitä vaan viinaa”. Mitä tämä tarkoittaa?
Lassi: Kyllähän sen pitäisi sanoituksesta suoraan selvitä, mutta väännetään
rautalankaa: kyseessä voisi olla esim. klassisen teennäinen “mitä annan
tyttöystävälle joulu-/synttäri-/nimipäivälahjaksi?” -skenaario. Koska
kukkapuskien ostaminen on introvertille vihaiselle miehelle liian vaikeaa,
sama huudahtaa “pitäkää tunkkinne!” ja vaikka juoda viinaa.
Sijaistoimintomeininkiä. Kyseessä ei ole syvällistä mystiikkaa, juttu vain
tuntui mukavan absurdilta biisiä tehdessä.
Mikko: Petankkikuula persiiseen -biisi.
Anttoni: Eiköhän se itse puhu puolestaan
4. Ei kai miehistö vaan humalassa ole?
Lassi: Ehkä ollaan, ehkä ei, who cares? Ei viina ole mikään uskonto eikä
Bukowskia olla luettu yhtään.
Mikko: Rommia naukkaillaan silloin tällöin perus-suomalaiseen tapaan. Ehkä otin, ehkä en. Älkää nyt hyvät ihmiset käsittäkö näitä juttuja väärin. Niinku Lassi sano joskus: “Jos Rytmihäiriö on tappomusaa, VENE ei missään
tapauksessa ole ryyppymusaa”. Minä varmaan hyppäisin katolta, jos humalassa
tota levyä kuulisin.
Anttoni: Läppäähän noi ryyppyjutut aina on ollu. En mä ainakaan halua, että
meidät mielletään joksikin ryyppypändiksi.
5. Lokikirjan mukaan viimeisin pysähdyspaikka on “45-Special”. Mitä teitte siellä?
Lassi: 3.5 vedettiin nykyisen kokoonpanon debyyttikeikka 45-Specialissa kera espanjalaisen Leadershit-yhtyeen. Ihan lystiä oli ja luin joltain
foorumilta, että yleisölläkin oli ihan kivaa.
Mikko: Hyvä keikka, ihmisillä oli ilmeisesti mukavaa, mikä on mukavaa.
Espanjan poijjaat oli erityisen mukavia sällejä, olis hauskaa niien kans
joskus soitella uuestaanki.
Anttoni: Oli hauska meininki, jäi hyvät fiilikset.
Suunniteltu reitti
1. Mihin matkaatte ja minkälaisia aktiviteetteja kaavailette seuraavaksi?
Lassi: Toukokuu käytetään uuden matskun treenaamiseen, koska kesän alkuun
ollaan buukattu studioaikaa Helsingistä. Siellä ois tarkoitus nauhoittaa
seuraava levy, joka julkaistaan joskus lähempänä syksyä. Ellei mitään
järisyttävää tapahdu, levynteko on allekirjoittaneen elämässä tällä hetkellä
se kaikista tärkein juttu. Pitäisi myös soitella noita keikkoja enemmän.
Loistavan Kotoisat sävyt -orkesterin kanssa olemme alustavasti kaavailleet
jotain lyhyehköä rundia pohjoiseen.
Mikko: Etelän lämpöön levyä tekemään, toivottavasti hommat rullaa. Me ei
olla orkesteri, joka suunnittelee asioita pitkällä aikavälillä tai jotenkin
erityisen tarkasti. Keikkaa toki mielellään soittaisi.
Anttoni: Oon Mikon kanssa ihan samaa mieltä tosta, että jutut on mukavampi
tehdä liikaa suunnittelematta. Mutta joo, kesäkuussa uutta levyä ja
toivottavasti sen jälkeen keikkaa. Koulut saatiin purkkiin, joten nyt on
kaikilla aikaa satsata musahommiin sivarin ohella.
2. Kertokaa matkanne luonteesta.
Lassi: Samoilla eväillä jatketaan kuin ennenkin. Mitään varsinaista
levytyssopimusta me emme ole hakemassa vaan pyöritämme mieluummin tätä
hommaa itse. Tietystihän se mieltä lämmittäisi, jos joku indielafka haluaisi
meidän levymme julkaista, mutta jos ei kelpaa, julkaistaan ite. Perkele.
Mikko: Matkan luonteeseen kuuluu ainakin 10x enemmän säätämistä kuin
Hakanisti-tuotokseen. Ja olisihan se pirun hieno tulla julkaistuksi jonkun
kivan pienen indiemerkin kautta. Lätty tulee joka tapauksessa ulos jotenkin. Mitään paineita tai odotuksia ei ole.
Anttoni: Pikkulafkan diili ois jees, mutta jatketaan toki ilmankin. Kyllä me
öljytyt seilorit pärjätään.
3. Mikä on lopullinen päämääränne?
Lassi: Musta olisi helvetin hienoa, jos kaikki hyvät tyypit tietäisi meidän
bändin. Ei saa ajaa karille. Joku Itä-Euroopan kiertue voisi olla myös
lystiä.
Mikko: Kuolema – tervetuloa.
Anttoni: Soittaa ja kuunnella musiikkia josta tykätään, saada keikkaa ja
kuuntelijoita. Eikait siinä muuta.
Haastattelu julkaistu : 2006-05-24
Kirjoittaja : Tom Sundberg
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 15.7.2009 ja vanhin 11.5.2004. Yhteensä arkistosta löytyy 162 haastattelua. Bubbling UG oli Noisen osio, jossa nostettiin esille sillä hetkellä pinnan alla kyteviä bändejä.