Tirehtöörit

Kotimaiset skakuviot ovat olleet perinteisesti englanniksi musiikkia tekevien yhtyeiden käsissä. Oululainen Blaster Master on takonut englanninkielisiä skarytmejä suomalaisten päihin jo vuosia, ja The Valkyrians on pitänyt kotimaisen skan lippua korkealla pääkaupunkiseudulla. Viime aikoina skata on ruvettu tekemään myös suomenkielellä, ja vaikka suomeksi skata soittavat yhtyeet ovat vielä kohtalaisen tuoreita tapauksia, ovat ne onnistuneet saamaan jonkin verran huomiota osakseen.

Helsinkiläinen seitsenhenkinen Tirehtöörit on tehnyt skata suomenkielellä jo muutaman vuoden, ja arvostusta on alkanut pikku hiljaa sadella. Poppoo osallistui taannoin Ääni ja Vimma –kilpailuun, jossa yhtye ei sijoittunut aivan kärkikastiin, mutta herätti yleisön huomion lavakarismallaan.

Yhtyeen pasuunansoittajan Yrjön mukaan kilpailu oli positiivinen kokemus Tirehtööreille.

– Meille jäi todella hyvä maku suuhun Ääni ja Vimma -kilpailusta. Saimme todella paljon hyvää palautetta niin yleisöltä kun muiltakin bändeiltä. Näkyvyyttä ja uusia kuulijoita tuli ihan eri lailla kuin puurtamalla peruskeikkoja. Tuollainen kisaaminen musiikissa on sinänsä vähän tyhmää, mutta itse pidän konseptia hyvänä bändien kannalta, Yrjö toteaa

Yrjön innostus skahan alkoi jo vuosia sitten. Kuten monet muutkin skan ystävät, myös Yrjö päätyi skan pariin punkin kautta: hänen stereoissaan pauhasivat skavaikutteita avoimesti ammentavien punk-yhtyeiden levyt.

– Minulle bändit kuten Suicide Machines, Rancid, Might Mighty Bosstones ja Goldfinger olivat ensimmäisiä skahan viittaavia tuttavuuksia. Tietenkin tunsin myös The Specialsin musiikin jo vanhastaan. Suomalaiset poppoot kuten The Blaster Master, tamperelainen Voimaryhmä ja The Valkyrians olivat myös suuria innoittajia. The Skatalites ja muu vanhempi kama alkoi viehättämään myöhemmin.

Yhtyeen laulaja Lauri kertoo päätyneensä skan pariin niinikään punkin parista, mutta varsinainen innostus skata kohtaan syntyi vuosituhannen vaihteessa The Skatalitesin Helsingin keikan myötä. The Skatalitesin vaikutteet näkyvät Laurin mukaan edelleenkin Tirehtöörien musiikissa.

– Tirehtöörien biiseihin on tullut vaikutteita The Skatalitesin lisäksi muun muassa J. Karjalaisen ja Hepcatin musiikista, Lauri arvioi.

Tirehtöörien viime aikoina saama huomio ei ole syntynyt aivan tyhjästä. Porukka on treenannut ahkerasti jo kolmen vuoden ajan. Soittajat löytyivät yhtyeeseen omasta lähipiiristä yllättävän helposti.

– Keväällä 2002 basisti-laulaja Lauri oli väsännyt muutaman skabiisin ja tuumasin, että pakkohan tästä on bändi saada aikaan. Kaverimme Pekka oli jo alun pitäen selkeä valinta saksofoniin, mutta tuumasimme, ettei yksi puhallin riitä. Silloin aloin soittamaan pasuunaa. Myöhemmin kysyin kavereitani Eliasta (kitara) ja Anttia (rummut) kokoonpanoon, ja molemmat lähtivät kärppänä mukaan, Yrjö kertaa Tirehtöörien syntyvaiheita.

Tirehtöörien nimeen ei Yrjön mukaan liity mitään suurempaa mystiikkaa, eikä sillä tehdä pilaa ylisuuriin merkkivaatteisiin ja baseball-lippiksiin pukeutuneista hiphoppareista, joita kutsutaan pilkkamielessä samalla nimellä.

– Olisi hauskaa sepittää joku mehukas kertomus bändin nimestä, mutta täytyy tunnustaa, että se on syntynyt ilman suurempaa draamaa. Se sopii kyllä sinänsä poppooseen, kun tällaisia tirehtöörejä ollaan kaikki, ja sopassa on yleensä enemmän keittäjiä kun porkkanoita, Yrjö tuumailee.

Tirehtöörien kappaleet olivat alun perin instrumentaaliralleja, mutta jossain vaiheessa syntyi tarve kirjoittaa niihin tekstejä. Yhtyeen laulajan Laurin mukaan suomeksi laulaminen ei ollut tietoinen valinta, vaan suomenkieli tuli luonnostaan mukaan.

– Sanoja kirjoittaessa tuntui siltä, että suomenkieli soljui vähän paremmin kuin esimerkiksi englanti tai tanska! Minun sanoitukseni kertovat suurimmaksi osaksi omista kokemuksistani. Oma elämä ei kuitenkaan aina ole tarpeeksi jännää, joten mukaan on lisätty myös jonkun verran keksittyä, kappaleen teemaan sopivaa tarinaa. Joissakin kohdissa pohditaan vanhoja sananlaskuja, ja samalla kehitellään myös uusia, Lauri kertoo.

Tirehtöörien kappaleet syntyvät pääasiassa laulajan Laurin aloitteesta, mutta koko porukalla on näppinsä pelissä lopputuloksen suhteen.

– Tähän asti biisit ovat kehittyneet siten, että joku meistä, yleensä minä, tekee raakaakin raaemman luonnoksen kappaleesta ja soittaa sen muille. Myös Pekka (saksofonisti) ja Antti (kitaristi) ovat avautuneet sävellyspuolella. Näitä raakileita soitellaan harjoituksissa ja hiotaan kappaleita pyöriviksi, Lauri tarkentaa.

Skayhtyeet ovat usein jäsenmäärältään suuria, mikä aiheuttaa ongelmia harjoitus- ja keikka-aikataulujen suhteen. Seitsenhenkinen Tirehtöörit on paininut samojen tilanteiden kanssa: porukka joutui Ääni ja vimma -finaalissa nousemaan lavalle vajaalla miehityksellä.

– Armeijakuviot ja helsinkiläisten muuttuminen turkulaisiksi ovat haitanneet hommaa näihin päiviin saakka, mutta tulevaisuus näyttää paremmalta. Kaikki asuvat nykyään Helsingissä ja ovat kiinnostuneita viemään hommaa eteenpäin. Kyllä noita treenejä joutuu aina sumplimaan ja keikkojakin on jäänyt joskus väliin, koska vajaalla poppoolla emme esiinny. Tuo Ääni & Vimma oli poikkeus tähän, koska se oli ainutlaatuinen tilaisuus emmekä voineet tietää etukäteen, että finaaliin asti mennään. Ja sehän oli enemmän tuollainen tutustuttaminen tähän hommaan kuin oikea keikka, tervetuloa vaan kattomaan meidän oikeaa showta!

Tirehtöörit harjoittelevat Kaapelitehtaalla, jonka kellarissa sijaitsevan treenikämpän he jakavat kahden muun yhtyeen kanssa. Vaikka ahkeraa treenausta ja pari demoa onkin jo takana, eivät Tirehtöörit ole kunnostautuneet kovinkaan ahkerina keikkailijoina.

– Me ollaan vielä toistaiseksi keikkailtu aika vähän, mutta näppituntumalta voi sanoa, että keikkoja tulee olemaan ihan kivasti tulevaisuudessa. Järjestäjät eivät missään nimessä ainakaan vierasta meidän musaa. Palaute on ollut aina tosi positiivista, ja uusia keikkatarjouksia on poikinut soitettujen keikkojen jälkeen. Nyt pitäisi vain saada Tirehtöörien nimi leviämään, Yrjö mietiskelee.

Skalle näyttää riittävän kysyntää Suomessa. Keikoilla riittää yleisöä, mutta millainen väki kuuntelee skata? Onko asialleen omistautuneita kuulijoita jo sen verran, että voidaan puhua skaskenestä?

– Siellä näkyy aika monipuolista porukkaa, ikähaitari on laaja. Yleisö vaihtelee jonkin verran bändin mukaan, sen verran nämä kotimaiset skayhtyeet eroavat toisistaan. Ainakin Valkyriansin keikoilla näkyvimpänä ja aktiivisimpana ryhmänä ovat skinheadit, mutta myös punkkareita ja rastoja heiluu mukana. Mikä hienointa, kaikki tulevat paikalle hyvässä hengessä. Suurin osa yleisöstä on kuitenkin ihan pari-kolmekymppistä perustallaajaa. Meidän keikoillamme suurin osa on opiskelijoita, koska olemme itse opiskelijoita ja olemme soittaneet useasti opiskelijabileissä.

– Mitä tuohon skaskeneen tulee, niin onhan sitä olemassa jonkinmoinen skene, mutta ei se ole ainakaan minun näkemykseni mukaan hirveän tiivis. Aktiivista porukkaa löytyy, bändien lisäksi esimerkiksi Finska-nettisivun väki ja keikkayleisö täällä Helsingissä ansaitsevat maininnan. Luulen, että pitkät etäisyydet kaupunkien välillä tekevät kuvioille osittain hallaa, ei ole sellaista yhtä skan kehtoa. Esimerkiksi Helsingissä meno on ollut aika pitkälti Valkyriansin varassa. Tosin tähän on kyllä mainittava, että skahenkistä nuorta porukkaa alkaa olla tosi paljon. Soitimme taannoin yhden nuorisotalokeikan ja siellä oli ihan mahtava yleisö. Uskon, että skasta on tulossa aika iso juttu vielä lähivuosina, Yrjö kertoo.

Tirehtöörien Toimesta tuumaan –demo ilmestyi parahiksi juuri ennen Ääni ja Vimma –kilpailua, ja levyä on voinut ostaa yhtyeen keikoilta ja tilata bändin nettisivuilta. Nyt julkaistu demo on järjestyksessä yhtyeen toinen. Tällä kertaa biisit nauhoitettiin studiossa, kun ensimmäinen koostui treenikämpällä nauhoitetuista raidoista.

– Uusi demo on äänitetty viime tammikuussa kaverini Juhan toimesta Peg Leg Studiossa. Nauhoitimme ensidemomme kotikonstein, kunnon välineiden puutteessa purkitimme yhden soittimen kerrallaan. Tällä kertaa lähdimme hakemaan parempaa soundia ja sulavampaa yhteensoittoa, joten päätimme turvautua ulkopuoliseen apuun, Lauri valottaa demon syntyprosessia.

Demosta saatu palaute on ollut positiivista, ja se kannustaa Tirehtöörejä jatkamaan entistä kovemmalla motivaatiolla. Pientä kiinnostusta on sadellut myös levy-yhtiöiden suunnalta, vaikka sopimusta ei ole aktiivisesti tavoiteltukaan.

– Palaute on ollut melko positiivista ja usein iloisen yllättynyttä. Yleensä ihmiset sanovat, että he eivät ole aikaisemmin kuulleet mitään vastaavaa. Palautetta olemme saaneet paljon enemmän kuin uskalsimme alun perin edes odottaa. Tosin monet ovat todenneet keikan jälkeen, että teidän musiikki kuulostaa paremmalta livenä. Minun mielestäni skamusiikki on parhaimmillaan livenä, joten Tirehtöörien on tarkoituskin kuulostaa paremmalta keikalla kuin levyllä. Toimesta tuumaan -demoa ei ole vielä aktiivisesti lähetelty levypuljuihin, mutta olemme jo keskustelleet yhteistyöstä yhden levy-yhtiön kanssa, tosin hyvin alustavassa hengessä, Yrjö kertoo lopuksi.

Haastattelu julkaistu : 2005-06-06
Kirjoittaja : Panu Hietaneva

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 15.7.2009 ja vanhin 11.5.2004. Yhteensä arkistosta löytyy 162 haastattelua. Bubbling UG oli Noisen osio, jossa nostettiin esille sillä hetkellä pinnan alla kyteviä bändejä.