Cold Colours

– Vakiopaine-baari, Jyväskylä, helmikuu 2001. Viiden minuutin palaveri. Luovat tyhjäntaiteilijat löivät päänsä yhteen ja kas, meillä oli bändi.

Tältä pohjalta keskuuteemme on syntynyt alunperin jyväskyläläinen goottirockpunkbändi Cold Colours. Ensin coveroitiin The Curea ja myöhemmin mukaan tulivat yhtyeen omat musikaaliset tuotokset. Cold Colours on kolmihenkinen, kahden naisen ja yhden miehen luovuuskompleksi.

Mutta miksi Cold Colours oikein perustettiin?

Rumpalimies Samin sanojen mukaan siksi, että Suomessa ei kukaan muu tehnyt tuohon aikaan tämän tyyppistä musiikkia. Miehen lausumaa lieventää laulaja-basisti Sanna, joka täydentää, että ei ainakaan tehty tämän tyyppistä hyvää musiikkia. Ihmisten olisi havahduttava kuulemaan, mitä sitten kuulevatkaan. Kitaristi-vokalisti Jutta tarkastelee asiaa maanläheisemmin, ja toteaa bändin syntyneen perinteisestä pikkukyläsyndroomasta. Kun ei ole mitään tekemistä, elämä on tylsää ja kun kerran ollaan niin luovia, niin eikö perusteta “elämää suurempi angstibändi”.

Cold Coloursin jäsenillä on hyvin erilaiset musikaaliset taustat.

– Minä olen vanha pieni Suzuki-pianisti. Ensimmäisiä omia biisejä tein nelivuotiaana, kun lauleskelin niitä takapihalla mielikuvituskielellä esiintyen pihan pensaille ja metsän puille ja naapurin isot tytöt lukitsivat minut leikkimökkiin ja pakottivat lausumaan tekstit sana sanalta, jotta saisivat selville, laulanko englantia. Eivätpä saaneet mitään selville. Tai selvää. Ei taida kukaan saada edelleenkään. Traumat jäivät, kertoo Sanna.

Sanna, Noise.fi pahoittelee tapahtunutta.

Sami puolestaan kokee ponnistavansa epämusikaaliselta pohjalta.

– Taustalla on kaikenlaisia härväimiä rummuista puhallinsoittimiin, mutta parhaiten musikaalista taustaani kuvannee se, että kaverini mielestä lauluni jo ala-asteen musiikkikerhossa oli tuskaista kuultavaa. Sama jatkuu edelleen, nyt kutsun sitä taiteeksi.

Jutta antaa filosofisen mystisen kuvan musikaalisesta taustastaan.

– Musiikillinen taustani on sininen ja purppurainen ja kolme tähteä taivaalla. Kaksi kirkasta ja yksi ei juurikaan.

Yhtyeen tämän hetken musiikissa perinteisimpiä vaikuttajia ovat jo edellä mainittu The Cure ja sen lisäksi Bauhaus sekä Sioux ja muut vastaavat. Bändi kirjoittaa itse biisinsä ja Sanna ainakin pyrkii nykyään vaikuttumaan mistä tahansa hienosta musiikkiteoksesta. Tekijöillä ei ole niin väliä.

– Lapsena tuli kuunneltua kaikkea mahdollista klassisesta Broadway-musikaaleihin, dixieland-jatsiin ja 80-luvun radiosoittolistoihin. Paitsi onhan noissa vanhoissa bändeissä kyllä meininkiä, etenkin kun on tällainen myöhäisherännyt ja vasta hommannut ensimmäiset omat Dead Kennedysin, Killing Joken ja New Model Armyn levyt. Ei niitä tajunnut vielä silloin ala-asteiässä, kun Roxette, Kylie, Raptori ja Bätmän ja Ryydmän upposivat paremmin. Hih. Tai huh. Pikemminkin.

Cold Colours on nauhoittanut jo kolme demoa. Viimeisin ei tällä hetkellä enää bändiä itseään vakuuta, mutta ensi kerralla paremmin, he toivottelevat. Kotimaan keikkoja ja radiosoittoa on saavutettu, valloitus etenee hitaasti mutta varmasti. Kaikki yhtyeen jäsenet asuvat tällä hetkellä eri paikkakunnilla, joka varmasti vaikuttaa niin myönteisesti kuin kielteisestikin kaikkeen. Tulevaisuuteen Cold Colours odottaa lisää livesoittomahdollisuuksia ja uusia äänitteitäkin on varmasti luvassa.

Haastattelu julkaistu : 2005-01-12
Kirjoittaja : Kaisa Harju

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 15.7.2009 ja vanhin 11.5.2004. Yhteensä arkistosta löytyy 162 haastattelua. Bubbling UG oli Noisen osio, jossa nostettiin esille sillä hetkellä pinnan alla kyteviä bändejä.