The Shred

Helsinkiläinen The Shred on startannut syksyllä 2001. Tuolloin kitaristi Kalle ja laulaja-kitaristi Miika päättivät perustaa rockbändin. Lisäksi mukaan napattiin basisti Wili sekä rumpali Pekka, jotka olivat jo aikaisemmin tuttuja. Melko perinteinen perustamiskuvio siis. Vaikutteita on Shredkin imenyt lähes joka ilmansuunnasta, mutta luonnollisesti muutamia pääkohtia nousee aina esiin.

– Kaikki Shredin jäsenet kuuntelevat omilla tahoillaan mitä sattuu, mutta väistämättä biisinikkareiden, Kallen ja minun, vaikutteet tulevat voimakkaimmin esille. Itseni kohdalla musiikkiin eniten vaikuttaneet tapaukset ovat Claptonin Eki ja 90-luvun Ameriikan rock. Kallen suurimmat vaikutteet ovat Guns’n’Roses (ilman Slashia ei soittettaisi kitaraa), Led Zeppelin, In Flames ja CMX . Nykyisin enimmäkseen 70’s-heavyrock, jazz ja proge. Kalle lähestyy biisien rakentamista enemmän kitaristina riffipohjalta, summaa Miika.

Aivan pelkkiä rokkareita bändistä ei kuitenkaan löydy, vaan basistin top-listalta löytyy mm. Metallicaa, Sepulturaa sekä Amorphista. Lisäksi Wili myöntää norjalaisen hevin ”kasvattajakseen”. Myös rumpalilla on suhde raskaampaan musiikkiin, mutta hieman progressiivisemalla laidalla. Dream Theaterin vaikutusta on ollut, ettei saman kompin soittaminen neljää tahtia pidempään onnistu, vaan on kikkailtava jotain pientä joka väliin.

– Pääasiassa Shredin musiikki on kaikkien tekijöidensä fuusio. Monta eri lähestymistapaa kohtaa ja muotoutuu jonkin sortin “amerikkalaisen uuden hard rock –aallon inspiroimaa modernia rockia” (Juha Luomala, Noise.fi). Shredin musiikin lähtökohtana on mollivoittoisuus. Kuinka paljon voi laulaa auringonpaisteesta? Kaikki Shredin sävellykset on tehty tunteella, Shred ei ole “tekninen” orkesteri. Musiikista kumpuaa perisuomalainen melankolia, johon on sekoitettu Ameriikan rockia sekä vivahteita ”popahtavammista” sekä “metallisemmista” tyyleistä.

Shred on ehtinyt vääntää pari nauhaa ja kourallisen keikkoja.

– Viimeisin Deconstruction EP on saanut varsin hyvän vastaanoton. Nyt kun nauhoituksista on kulunut vuoden verran, on oma mielipide EP:stä on muuttunut pariin kertaan. Tuttuun tapaan nauhoituksissa kaikki tuntui menevän pieleen: basso rikki, studiolaitteet rikki 2 kk, miksaus yhdessä iltapäivässä, jne. Toisaalta EP:n sisältö on hyvä otos orkesterin sen hetkisistä taidoista, tarjonnasta ja fiiliksistä. Myöhemmin kun EP:tä on tarkastellut, niin on löytynyt monia asioita mitä tekisi nyt toisin.

– Keikkoja ei kovinkaan aktiivisesti haeta, mutta silloin kun keikka vedetään, niin panostetaan erityisesti soiton laatuun. Keikkapaikkojen perusteella kehitys on ollut huimaa. Tätä menoa ensi vuonna on vuorossa Wembley tai Maracana.

Uutta materiaalia on jo tulossa, kun viime kuun lopulla bändi kävi veivaamassa narulle pari uutta rallia. Luvassa on kuulemma rockimpaa ja menevämpää menoa.

Haastattelu julkaistu : 2004-11-26
Kirjoittaja : Tero Kallio

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 15.7.2009 ja vanhin 11.5.2004. Yhteensä arkistosta löytyy 162 haastattelua. Bubbling UG oli Noisen osio, jossa nostettiin esille sillä hetkellä pinnan alla kyteviä bändejä.