Kanvas
Helsinkiläinen rockpumppu Kanvas on saanut alkunsa vuoden 2000 tienoilla. Laulaja ja rumpali saivat päähänpiston ja halusivat alkaa soittaa rokkia. Kaveripiiristä kaivettiin bändiin alkuun yhteensä kuusi jäsentä, mutta se karsiutui nopeasti nykyiseen neljään jäseneen.
– Ei se historia nyt niin mielenkiintoinen ole, että se ketään kiinnostaisi. Nyt ollaan tässä. Näillä korteilla pelataan ja tällä kokoonpanolla mennään. Piste, kuittaa bändin kitaristi Tikka.
Bändin jäsenet ovat aikaisemmin ehtineet rämpytellä, paukutella, hoilotella ja sun muuta sellaista, useammassakin eri kokoonpanossa, jäsenestä riippuen. Vokalisti Kafu on ollut mukana Della Casa –nimisessä funkrock-bändissä. Kitaristi Tikka on soitellut, mahdollisesti joillekin Noisen lukijoillekin tutussa, metallipumppu Conditionredissä eli nykyisessä CR:ssä. Rumpali Jykällä on kokemusta monissa projekteissa vuodesta 1995 lähtien ja basisti Ahis on ollut mukana kymmenisen vuotta sitten Puskutraktors-yhtyeessä.
– Bändi on perustettu soittamaan keikkoja. Sitä vartenhan rock`n`roll on olemassa. Keikkoja, keikkoja ja lisää keikkoja. Silleen sitä oppii soittamaankin. Ja tekemään biisejä. Se on jotenkin niin rehelllistä meininkiä. Joko sä rokkaat tai sitten olet vain paska. Ja paskan livebändin kattominen on aivan totaalisen perseestä. Ei siinä paljon soolokitaristin tilililut-pelasta, jos koko bändi seisoo lavan perällä paskat housussa.
Musiikillisia vaikutteita ei Kanvas edes yritä peitellä, vaan Tikkakin luettelee kiltisti oman versionsa siitä, mistä bändissä nimeltä Kanvas on kyse.
– Omaa musiikkiahan on aina niin vaikeaa pistää mihinkään lokeroon, mutta grunge-vaikutteet kuuluvat soitosta silti varmasti läpi. Myös perinteinen 70-luvun riffittely on aina ollut soitossa läsnä. Ei silti niin retroa, ettei 2000-luku kuuluisi soitossa. Muse ja Queens of The Stone Age on oikeesti ihan kivoja bändejä. Jotain omaahan sitä aina yrittää kuitenkin luoda. Vaikutteet kuulu läpi ja niin saakin olla. Lujaa tullaan ja päin ajetaan. Semmosella meiningillä sitä ollaan viimeaikoina edetty. Omien biisien sävellys ja oman luominen on tietenkin se toinen puoli joka tekee tästä hommasta mielenkiintoista.
Kanvas on ehtinyt noin neljässä vuodessa työstää neljä demoa ja uusi levy on jo näköpiirissä. Viimeisin päivänvalon nähnyt levy oli keväällä julkaistu All Alone –single.
– Ihan kiva levy…hehee!!! Se koko sinkun tekoprosessi oli helvetin nasta. Kaverin kautta saatiin Suho (toim. huom. aka Suho Superstar, joka on vaikuttanut mm. Jimsonweedissä) innostumaan parista biisistä ja se istutettiin sitten tuottajan pallille. Suholla oli aika vahva näkemys siitä, millaista soundia se siihen levylle haluaa. Ja se oli helvetin hyvä homma. Ei tarvinnut itse keskittyä kun siihen soittamiseen. Täähän oli Kanvakselle ensimmäinen kerta kun palkataan ulkopuolinen tyyppi tuottamaan. Sinkun tiimoilta siitä jäi hyvä fiilis. Ei tarvinnut miettiä niin paljon ja se sopii ainakin mulle. Biisit on nauhalla semmosia joiksi ne suunniteltiinkin. Rock!
– Tuleville nauhotuksille pyritään varmaan hakemaan vielä isompaa soundia. Semmosta ”seinät kaatuu” –menoa. Uusia biisejä on syntynyt tämän jälkeen taas aikalailla ja niistä neljä käytiin demottamassa ystävämme pyörittämässä Studio Dauntlesissa. Kunhan miksaukset saadaan valmiiksi, löytävät nekin biisit varmasti nopeasti tiensä verkkoon.
Uutta materiaalia on siis jo tulossa, mutta Kanvas ei aio jäädä laakereille lepäilemään, vaan savuisat klubit kiehtovat aina vain enemmän.
– No levydiili ois kiva ylläri. Se me hommataan. Ja soitetaan niitä keikkoja. Kokoajan on hirvee draivi eteenpäin. Pakko vaan päästä mahdollisimman moneen paikkaan näyttämään kuinka kovia me oikeesti ollaan. Me se jo tiedetään. Nyt pitää vaan saada se muillekin selväksi. Uusia biisejä syntyy kokoajan lisää ja oma musiikillinen linja on jo varsin selkeä meille kaikille. Uusien biisien kohdalla alkaa olla itse asiassa ”runsauden pulaa” , eli joudumme raa`alla kädellä karsimaan kaiken vähänkin keskinkertaiselta kuulostavan materiaalin pois. Tämä aiheuttaa aina tietenkin pientä kahnausta treenikämpillä. Kukaan kun ei tietenkään haluaisi myöntää keksineensä paskaa riffiä tai melodian pätkää…
Haastattelu julkaistu : 2004-11-29
Kirjoittaja : Tero Kallio
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 15.7.2009 ja vanhin 11.5.2004. Yhteensä arkistosta löytyy 162 haastattelua. Bubbling UG oli Noisen osio, jossa nostettiin esille sillä hetkellä pinnan alla kyteviä bändejä.