Lunar Path
Porvoolainen Lunar Path on tehnyt kaksi demoa, joista uusin on nimeltään Calling ja tasoltaan erinomainen. Jos yhtye voi olla jo demotasolla valmis, niin Lunar Path on sellainen. Sekä komeat että kauniit sävelet kulkevat käsi kädessä, eikä pakettia ainakaan heikennä kaunisääninen laulaja Janica. Utelin yhtyeeltä muutamaa asiaa, joihin kitaristi Jonas avuliaasti vastasi.
Kerro alkajaisiksi ihan vapain sanoin, mistä Lunar Path “ideologisesti” ja musiikillisesti muodostuu?
– Energiasta ja tunteista, laidasta laitaan. Hyvästä, huonosta ja vielä jostain siltä väliltä. Periaattessa biisit ja lyriikat kuvaa sen tekijän sielunmaailmaa.
– Jokaisella biisillä on oma tarina tai ajatus, joka on ollut niin vahva, että on ollut pakottava tarve jakaa se mahdollisimman suurelle yleisölle biisin muodossa.
Naisvokalistilla varustettuja yhtyeitä on viime aikoina tullut kiitettävästi esiin metallimaailmassa. Kuinka Lunar Path kokee eroavansa naisvokalistin kanssa toimittaessa tilanteesta jossa keulilla olisikin mies?
– Bändin sisällä sukupuolella ei ole mitään väliä, Janica osallistuu roudaukseen ja muihin hommiin siinä missä muutkin. Janica on nättinä ja miettii vaatetustaan enemmän, kun me muut korkeintaan pyyhimme kuivuneet kurkkusalaatit kauluksesta.
– Yleisesti ottaen, naislaulajat jakavat mielipiteitä radikaalisti, etenkin metallipiireissä. Mitä suppeampi maku tai tyyli, sitä vahvemmat ennakkoluulot. Usein huomaa että kommenttien tai kritiikin juuret juontuvat enemmän tai vähemmän siitä, että bändin soundia ja identtiteettiä päätellään promokuvasta eikä levyä ole sen takia jaksettu kuunnella hirveän tarkasti, saati objektiivisesti.
– Vaikka asenteet ovat vahvasti muuttumassa tämän hetkisen metallin nousukauden takia, niin vieläkin, jostain kumman syystä nainen hevibändissä on joko outo juttu tai ohimenevä trendi monille.
– En suoraan sanoen ole varma vaikuttaisko se paljoakaan musiikkiimme jos meillä olisi mieslaulaja. Samat biisit meillä kuitenkin olisi. Ehkä musiikki olisi vähän rosoisempaa tai “äijempää”, riippuen tietysi laulajan äänestä/tyylistä, mutta ei sekään välttämättä johdu siitä onko mies vai nainen. Moni naislaulaja, no pun intended, voisi pestä lattian mieslaulajilla äijyyden saralla.
Vaikuttaako feminiininen aspekti materiaalin tai sanoitusten kulkuun ja ideointiin?
– Vaikuttaa siinä mielessä, että ei tuntuisi luontevalta laittaa Janicaa laulamaan perseen rapsuttamisesta, kaljan juomisesta ja naisten kaatamisesta, mutta siitä tuskin muutenkaan laulettaisi. Jonkinlainen tyylitaju on kuitenkin tärkeä pitää mielessä. Tarina on tärkeämpi kun sen kertoja, mutta samalla tulkinnan ja koko esityksen pitää antaa uskottavuutta sanoihin.
Lunar Path on tehnyt kaksi levytystä joilla molemmilla on tienattu varsin positiivista palautetta. Tuo on varmasti rohkaisevaa jatkoa ajatellen?
– Pitää paikkansa. Suunta on koko ajan ollut pelkästään ylöspäin, ja positiivinen palaute on paras polttoaine bändille, joka yrittää saada ilmaa siipiensä alle. Jos jatkuvasti tuntuis siltä, että soittaa seinille ja demot eksyy avaruuteen, niin bändihän kuolisi pystyyn.
– Parannusehdotukset ja kritiikki ovat myös tärkeitä bändin kehitykseen, mutta yleisön kannustus ja hyvät arvostelut ovat niitä asioita mitkä antavat demobändille voimaa kahlata läpi ja kurottaa valoa kohti musiikkimaailman viemärissä.
Mitkä ovat suurimmat musiikilliset erot vuoden 2007 demon ja Callingin välillä?
– Ensimmäinen demo oli hyvin varhaisessa vaiheessa kasattu. Paikallinen bändiskaba oli juuri voitettu ja oli pakko saada jotain materiaalia levitykseen. Bändin yhteinen identiteetti oli vielä hakusessa, ja kaikilla oli omia, toisistaan hyvin suuresti eroavia näkemyksiä, jo pelkästään soundeista.
– Calling-demoa tehtäessä yritimme sitten kitkeä pois kaikki ekasta demosta löydetyt heikot lenkit. Biisit ehtivät kypsyä paljon enemmän keikoilla ja treenikämpällä. Jo esituontantovaiheessa oli enemmän aikaa kokeiluihin ja tärkempään suunnitteluun, joka kasvatti luottamusta siihen mitä oltiin tekemässä. Tämä, ja kasvava luottamus omaan bändiin johti siihen että uskallettiin seurata omaa visiotamme, mikä oli jo esituontannossa melko selkeästi muodostunut.
– Musikaalisia muutoksia Calling-demossa tapahtui niin laulussa, sanoituksissa, orkestraatio-osuuksissa, kuin soundeissakin. Bändin yhteinen tyyli vakiintui ja kallistui enemmän metallin puolelle. Janican ääni ja itseluottamus laulajana oli kehittynyt ekasta demosta ja tämä taas kannusti meitä hiomaan sanoituksia enemmän. Yleisesti ottaen tiedettiin paremmin miltä meidän pitäisi kuullostaa. Turhat periaatekysymykset ja dogmat jätettiin pois studiossa ja panostettiin enemmän kokonaisuuskuvaan, tavoitteena mahdollisimman hyvä lopputulos.
– Kun työnalla oleva levy ilmestyy, kehitys edellisestä tulee olemaan samaa suuruusluokkaa kuin ensimmäisen demon ja Callingin välissä.
Mikä on yhtyeen live-kunto tällä hetkellä?
– Todella kova! Oli keikka mikä hyvänsä, oli olo tai kunto mikä tahansa, oli yleisöä paljon tai vähän, Lunar Path soittaa aina sata lasissa!
Oletteko niitä yhtyeitä, jotka ovat mieluiten lavalla kuin studiossa?
– Ehdottomasti lavalla!! Keikoissa on se haaste, että saako epäilevän tai muuten vaan laimean yleisön mukaan ja viimeistään setin loppuvaiheessa jokaisen käden ylös ja kaikki pitkätukat heilumaan. Siinä kun onnistuu, niin siitä keikasta jää mahtava, addiktoiva fiilis.
– Keikan aikana saa myös olla se teatraalinen showmies-rokkistara-kusipää, joten koko lavashowlla on tavallaan terapeuttinen vaikutus. Parempi päästää höyryt ulos lavalla soittaessa, kun vetää kiljua ja potkia mummoja kadulla.
Kotiseutu on tullut teille tutuksi myös soittaen, mutta mitä muuta Porvoo tarjoaa vaikkapa mahdollisena inspiraationlähteenä.
– Lyriikat heijastelevat yleensä omaa tai tuttujen elämää, ja me olemme kaikki elänneet suurimman osan tähänastisesta elämästämme Porvoossa. Siinä mielessä voidaan sanoa että kappaleet ovat osittain syntyneet kyseisestä kaupungista ja sen ihmisistä, sekä hyvässä että pahassa.
Olette varsin kattavasti nettimaailmassa verkostoitunut yhtye. Onko esimerkiksi Facebookin kautta tullut kommenttia tai jopa uusia ideanpoikasia?
– Irc-gallerian, Facebookin ja MySpacen kautta ollaan saatu paljon uusia faneja, ja monet ovat löytäneet meidät näiden sivustojen kautta. Moni keikka- ja varsinkin haastattelupyyntö on tullut juuri MySpacen kautta.
– Sen verran halpaa promootiota tämä on, että se pieni vaiva minkä päivittämisestä ja ylläpidosta joutuu maksamaan, ei tunnu juuri missään. Ja itseasiassa, monet näistä sivuista ovat fanien perustamia, esimerkiksi Last.fm, Kuvake.net ja Irc-gallerian yhteisö.
Syksyllä uutisoitte neljän kappaleen EP:n työstämisestä, joten syytä tiedustella sen tilannetta tällä hetkellä?
– Kirjoitushetkellä demosta puuttuu enää laulut. Noro-virus ja talviflunssat sotkivat aika paljon meidän nauhoitusaikatauluja, mutta hyvää vauhtia ollaan kuitenkin saamassa levy valmiiksi. Toivon mukaan se on täysin valmis lopputalveen/alkukevääseen mennessä.
Mitä muuta vuosi 2009 tuo tullessaan yhtyeen kalenteriin? Onko esimerkiksi erinäisiä festivaaleja kiikarissa?
– Kunhan EP on valmis, niin lähdemme promotoimaan sitä täydellä raivolla. Tavoite olisi kasvattaa keikkamäärää, tuoda settiin lisää biisejä ja kehittää vielä parempi live-show. Meillä on biisivarastossa tällä hetkellä reilusti yli tunnin verran käyttämättömää materiaalia, mistä pikkuhiljaa poimimme parhaat biisit päältä keikkasettiin mukaan. Olemme myös miettineet jos kesän tai syksyn aikana astuttaisiin taas studioon, mutta sen näkee sitten.
– Meillä on myös neuvottelut isommasta kesäfestarikeikasta ulkomailla viittä vaille valmiina. Tilanne näyttää erittäin hyvältä ja vihreätä valoa jo vilautettukin, mutta kuten aina, raha-asiat raastavat.
Raha-asioista tuli mieleen, että nyt kun taloudellinen taantuma on jyräämässä erinäisiä aloja ja toimijoita, niin miten Lunar Pathin käy musiikillisessa mielessä kyseisenä aikana?
– Tie käy toki vaikeakulkuisemmaksi, mutta ei se varsinaisesti meidän työtahtiin tule vaikuttamaan. Olemme alusta asti olleet hyvin itsenäisiä ja ahkeria, musiikkivideot ovat ulkoisen tahon kautta toteutettuja, mutta kaikki muu ovat bändin sisällä tuotettuja ja omilla resurseilla, tai korkeintaan kavereiden avulla toteutettuja.
– Töitä on täten rutkasti, mutta ei ainakaan ihan heti tarvitse laskea housuja kinttuihin ja pyllistää levy-yhtiöiden edessä siinä toivossa että joku muu tekisi meistä toimivan bändin, saatikka sitten pelätä että lama-aika kukistaisi tuotantoamme.
– Jos on tarve kuunnella musiikkia, niin on tarve tehdä musiikkia, ja se yksinään pitää bändin niin vahvasti elossa ettei mikään piratismibuumi tai lama voisi sitä tukahduttaa. Meille musiikki ei ole työ, eikä harrastus, vaan elämä ja haluamme tehdä siitä mahdollisimman hyvän sellaisen.
Toiko Joulupukki sitä mitä sopi toivoa ja odottaa?
– Ainakin piiskaa ja sukat. Niin, ja noroviruksen.
Haastattelu julkaistu : 2009-02-12
Kirjoittaja : Jarno Leivo
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 15.7.2009 ja vanhin 11.5.2004. Yhteensä arkistosta löytyy 162 haastattelua. Bubbling UG oli Noisen osio, jossa nostettiin esille sillä hetkellä pinnan alla kyteviä bändejä.