Chromatic Dark

Laadukkaita metalliyhtyeitä nousee Oulun musiikkikentästä silloin tällöin. Yksi viimeisimmistä on erittäin lupaava melodista death metalia hieman In Flames–Arch Enemy -henkisesti laukova Chromatic Dark. Tässä on yhtye, josta takuulla kuullaan vielä suuremmissakin kuvioissa.

Haastatteluun otti osaa koko ryhmä basisti Jukka Marjoniemeä lukuun ottamatta, eli vastailijana toimi Jussi Niemelä (vokaalit), Janne Lunnas (kitara), Mikko Häkälä (kitara) ja Otto Simola (rummut).

Miten ja missä olosuhteissa Chromatic Dark syntyi?

Otto: Chromatic Dark on syntynyt tai ainakin kehittynyt oikeastaan vuosien varrella, mutta varsinainen alku taisi olla loppusyksystä 2003, kun aloin soittamaan Jussin ja Mikko Knuutilan kanssa.

Janne: Mikko (Knuutila) keksi bändin nimen, mutta se lyötiin lukkoon vasta hieman sen jälkeen kun minä liityin bändiin kesällä 2004. Värkkäilin sitten logon meille, joten silloin viimeistään oli pakko “lukita” tuo nimi.

Mikä on bändin perusidea?

Otto: Soittaa metallimusiikkia hieman tavanomaisesta poikkeavilla mausteilla. Lisäksi hommat tehdään hyvin, eikä väännetä väkisin. Soittamisen tulee olla hauskaa.

Mikko: Bändille on ominaista sekä soittajaa että kuulijaa haastavat riffit ja melodiat.

Ensimmäinen demo nimeltään Obsidious saatiin ilmoille 2006. Mitkä olivat sen heikkoudet ja vahvuudet?

Otto: Heikkoutenahan voisi pitää demon soundeja, mutta vastavuoroisesti vahvuutena ovat ehdottomasti hyvät biisit. Lisäksi Obsidious on hyvä kuva sen ajan bändistä. Ensimmäinen demo on myös nollabudjettiin nähden mielestäni vieläkin oikein hyvä, mutta toisaalta siitä kuuluu nyt korvaan liiallinen tietokoneella säätäminen tuotantopuolella.

Janne: Minustakin kappalemateriaali on edelleen vahvaa. Kappaleet kuulostavat huomattavasti paremmilta kun soitamme niitä livenä.

Juuri ilmestyi toinen demo Hateballads, joka poikkeaa debyyttiäänitteestä tasoltaan melkeinpä kuin yö ja päivä. Mikä on oma näkemys asiasta ja ylipäätään miten näet ykkös- ja kakkosdemojen erot?

Janne: Mielestäni Hateballads 2008:lta voi kuulla sen, että olemme nyt huomattavasti enemmän yhtenäinen ryhmä, joka sovittaa yhdessä kappaleet. Kappalemateriaali on myös monipuolisempaa sekä haastavampaa. Eli kappaleet ovat tiukempia ja sovitettu huomattavasti huolellisemmin. Olemme myös kehittyneet aimo harppauksen soittajina.

Chromatic Darkin on sanottu kuulostavan muun muassa Göteborg-metallilta, eritoten linjalla Arch Enemy, Dark Tranquillity ja In Flames -vaikutteineen, mutta ei teidän musa minusta kyllä aivan kitkattomasti tähänkään muotiin uppoa.

Otto: Ei pitäisi upotakaan muotteihin. Luonnollisesti ne vaikutteet kuuluvat, mutta erilaisten soittajien tuomat tyylit ja vaikutteet ovat Chromatic Darkin omalaatuista antia.

Mikko: Bändimme musiikki yhdistelee vaikutteita monesta suunnasta ja pyrkii luomaan näitä hyväksikäyttäen oman tyylin, Chromatic Darkin. Ideaali tilanne olisi se, että musiikkiamme ei pystyisi suorilta asettamaan mihinkään tiettyyn kategoriaan.

Onko Chromatic Darkin miehistöllä aiempia ja nykyisiä muita projekteja?

Mikko: Soitin vakavissani Centennial-nimisessä melometallibändissä 2005 – 2007. Sitten oli etsikkoaika, jota kesti reilun vuoden, kunnes löysin Chromatic Darkin tämän vuoden alussa.

Janne: Tämähän on ensimmäinen bändi, jossa minä ja Jussi on koskaan vaikutettu. Juke ja Otto on soittaneet joissain koulubändeissä yms. Jukella on lisäksi omia “sooloprojekteja” kaiken aikaa meneillä.

Otto: Tällä hetkellä treenaamme sen verran paljon, että muille vakaville projekteille ei jäisi edes aikaa.

Mikä on tähän mennessä bändin korkein saavutus?

Janne: Tähän voisi mielestäni mainita kolme asiaa, jotka ovat kaikki tapahtuneet tämän vuoden aikana. Saimme Hateballads 2008 -julkaisun valmiiksi, vaikka prosessi oli monestakin syystä todella raskas. Mikko Knuutila päätti demon julkaisun kynnyksellä lopettaa bändihommat, mutta tilalle löytyi sopiva uusi kitaristi, Mikko Häkälä. Saavutuksemme sai huipennuksen onnistuneella Hevimestan toukokuisella keikalla uudella kokoonpanolla.

Hateballads äänitettiin kahdessa paikassa, Minortone Studiolla ja treenikselle. Mites tää onnistui?

Janne: Kahden paikan käyttäminen onnistui melko saumattomasti. Meidän oli budjettisyistä tehtävä homma tällä tavalla. Rumpuja, bassoa ja laulua nauhoitettiin Minortonella yhteensä kaksi päivää, kun taas kitaroiden nauhoitus treenikämpällä vei aikaa pari viikkoa. Itse en voisi noita kitaraosuuksiani nauhoittaa millään parissa päivässä, sillä meidän kitaraosastolla on aina oltu perfektionisteja, etenkin nauhoitusten suhteen. Ehkä pitäisi opetella soittamaan sitä torrakkoa!

Otto: No, nykytekniikallahan voi soittimia nauhoittaa vaikka hotellin vessassa ja kitarat oli ainoa, jonka osasimme itse kelvollisesti nauhoittaa.

Bändi käytti Hateballadsilla ulkopuolista kosketinsoittajaa. Onko ollut suunnitelmissa kosketinsoittajan vakinaistaminen rivistöön?

Janne: Meillä on ollut bändissä kaksi vakinaista kosketinsoittajaa ja molemmat heistä ovat ilmeisesti kyllästyneet siihen, että ei ole riittävästi ja mielekästä soitettavaa. Taustanauhat livenä toiminevat meidän tapauksessamme parhaiten. Uusi kitaristimme Mikko on lisäksi kosketinsoittaja, joten hän varmasti osaa säveltää myös tulevien kappaleidemme kosketinosuudet, joita varmasti jatkossakin jonkin verran laitamme levyille. Myös Hateballads 2008:lla hienoa työtä tehneen Sampo Heikkisen palveluksia olisi jatkossakin mukava levyillä käyttää – Sampolla on uskomattoman upea soundi- ja synansovitustaju!

Otto: Livesoittamista ajatellen bändi tosiaan elelee tällä hetkellä tyytyväisenä taustanauhasynan kanssa parissa biisissä. Toiset soittajatkin ovat ilmeisesti tyytyväisiä, kun rumpali pysyy klikin ansiosta ainakin välillä biiseissä tahdissa, heh!

Soititte ainakin tuossa toukokuussa Oulun Hevimestan keikalla In Flames -coverin. Hyvältä näytti muutenkin meininki. Onko nimenomaan kyseinen biisi Chromatic Darkin eräänlainen käyntikortti, jota vilauttaa joka keikalla vai tullaanko kuulemaan muitakin lainabiisejä?

Otto: Covereita soitellaan ihan fiiliksen mukaan ja niiden kanssa pyrimme olemaan monipuolisia, koska se tukee meitä soittajina parhaiten. In Flamesilla on toki paljon hyviä ralleja, joten siltä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kuulla muitakin biisejä.

Jussi: Tällä hetkellä on keskitytty lähinnä uuden oman materiaalin tekoon, niin ei ole oikeastaan soiteltu kuin meille jo ennalta tuttuja covereita, joihin myös kyseinen Episode 666 kuuluu.

Mikko: Tullaan kuulemaan muitakin covereita ja muiltakin bändeiltä. Pyrimme kuitenkin pitämään lainabiisit minimissä, sillä kyse on Chromatic Darkin keikasta. Olkoon coverbändit erikseen.

Miten Chromatic Dark suhtautuu ylipäätään keikkailuun?

Janne: Meillä on nyt sellainen kokoonpano, jossa joka jamppa janoaa livesoittamista kuin… jätetään sanomatta. Eli live on koko homman suola!

Otto: Esiintyminen yleisölle on tärkeä osa bändihommaa ja siksi olen iloinen, että Chromatic Dark pääsee viimein täysipainoisesti panostamaan keikkailuun.

Onkos teilläkin tavoitteena saada levytyssopimus ja sitä kautta nousta ”oikeiden” bändien joukkoon?

Otto: “Oikeaksi” bändiksi voi nousta myös vaikuttavalla live-esiintymisellä, mutta kyllähän se toki olisi mukavaa, jos joku ulkopuolinen vähän tarjoilisi esimerkiksi studioaikaa ja muutakin kuin lämmintä kättä.

Janne: Levytyssopimuksen kanssa emme ole pitäneet kiirettä, sillä emme ole kokeneet, että kaikki palaset olisivat riittävän kohdillaan. Esimerkkinä tästä on nuo ongelmat saada vakinainen kosketinsoittaja bändiin. Tätäkään ongelmaa ei enää ole. Olemme myös kokeneet, että pitää saada lisää keikkoja alle ennen levytyssopimuksen metsästämistä. Uskoisin että seuraavaa demoa tai omakustannetta aletaan jo lähettää jopa levy-yhtiöihin!

Katsotaan lopuksi kristallipalloon, mitä siellä näkyy lähitulevaisuudessa tai hieman kauempanakin?

Mikko: Työstämme parhaillaan uusia kappaleita, jotka ovat jo aika hyvällä mallilla. Hiomme ne kesän ja syksyn aikana ensin keikkakuntoon ja sitten nauhoitamme ne.

Janne: Toivottavasti runsaasti keikkailua ja kauhia läjä uutta, entistäkin parempaa kappalemateriaalia. Ja tietty meille sopivasti räätälöity levytyssopimuskin kuulostaisi mukavalta!

Haastattelu julkaistu : 2008-06-26
Kirjoittaja : Petri Klemetti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 15.7.2009 ja vanhin 11.5.2004. Yhteensä arkistosta löytyy 162 haastattelua. Bubbling UG oli Noisen osio, jossa nostettiin esille sillä hetkellä pinnan alla kyteviä bändejä.