Voltage

Lähinnä Muumimaailmasta, unikeoista ja presidentin kesäasunnosta tunnettu Naantali saa tulevaisuudessa kuuluisuutta kenties myös laadukkaan musiikin kotina. Kaupungista ponnistaa nimittäin energistä rockia vääntävä Voltage, jonka laadukkaat demot ja esiintymiset bändiskaboissa ovat vakuuttaneet jo parin vuoden ajan. Vuosina 1988–90 syntyneen nelikon menneistä ja tulevista haasteista kertovat Juuso Vuorinen (JV, laulu), Riku Haapala (RH, basso), Nader Aflatuni (NA, kitara) ja Pedram Aflatuni (rummut).

Mitäs kaikkea Voltagen kesään 2007 on kuulunut?

– Kesä on mennyt erittäin hyvin, joskin liian nopeasti, töiden ja ahkeran treenauksen lomassa. Festareilla tuli käytyä muun muassa Ruisrockissa. Tänä kesänä olemme vihdoin päässeet itsekin soittamaan festareilla, mikä on ollut todella hienoa. (PA)

– Kesän sateiset säät eivät ole kovin suosineet rullalautailukulttuuriamme, mutta onneksi sekin aika on sitten käytetty treenaukseen. Kävin Roskilden mutakesteissä. Se oli erittäin opettava kokemus, niin musiikin kuin kahlaamisenkin saralla. (RH)

Teillä oli tosiaan kolme festarikeikkaakin (Stadirock, Tornio Festival ja Lappeenranta Festivals). Mitenkä päädyitte niille soittamaan ja millaisia kokemuksia ne olivat?

– Tornio Festival vei isojen festareiden neitsyytemme. Sinne meidät bongasi Vallu Walpio Nuori kulttuuri -katselmuksesta. Esiinnyimme eduksemme siellä ja pääsimme sitä kautta Lappeenrantaan. Oli uskomattoman hienoa esiintyä samalla lavalla niinkin suurten nimien kuin Zen Cafén ja Backyard Babiesin kanssa. (JV)

Mennäänpä sitten bändin historiaan: mistä, milloin ja miksi kaikki lähti liikkeelle?

– Homma lähti liikkeelle vuonna 2003, kun minä ja veljeni Pedram päätimme, että joku päivä valloitamme maailman musiikillamme. Sen toteutumista tosin vielä odotellaan… Mutta vauhti on kovaa ja kierrokset käy kuumina. Kokoonpanoon on matkan varrella tullut lisäyksenä toinen kitaristi ja toinen laulaja, mutta huomasimme kuitenkin toimivamme parhaiten alkuperäisenä nelikkona. (NA)

– Toimimme aluksi nimellä Ablaze, joka kuvasi senhetkistä palavaa haluamme tehdä musiikkia. Hetken päästä huomasimme sen liian käytetyksi ja aloimme keksiä uutta. (RH)

– Nykyisen nimemme Voltagen keksin joskus myöhäisenä iltana unenpöpperössä, ja otimme sen, koska se kuulosti hyvältä ja sillä oli meihin liittyvä merkitys. Voltage, eli jännite, syntyy välillemme, kun soitamme yhdessä. (PA)

Entäpä sitten itse pääasia eli musiikkinne, jota on kuvailtu muun muassa energiseksi ja hieman emo-henkiseksi rockiksi. Mitkä ovat kappaleidenne tärkeimmät elementit ja millä tavalla musiikkinne on muuttunut?

– Tähän asti musiikilliset muutokset ovat tulleet pitkälti selkärangasta. Nyt on aika hieman panostaa uudenlaisen matskun tekemiseen tietoisesti. Mitä tulee musiikkimme kuvaamiseen, sitä emme ole koskaan osanneet. Tärkeimmät elementit ovat energisyys ja mukaansa tempaava fiilis. (JV ja PA)

Lempiartistienne joukkoon mahtuu muun muassa sellaisia nimiä kuin Whitesnake, Scorpions ja Nirvana. Kuuluvatko nämä jotenkin musiikissanne? Entä millaista musiikkia kuuntelette muuten?

– Emme ole koskaan nostaneet mitään yksittäistä bändiä esikuviksemme. Vaikutteita olemme osittain ammentaneet 80-luvun vahvoilta tulkitsijoilta. Musiikkia taas kuuntelemme erittäin laajalta skaalalta, 60-luvulta tähän päivään ja reggaesta metallin. (kaikki)

Minkä verran teillä on materiaalia kasassa ja miten biisinne syntyvät?

– Valmiita biisejä on kymmenkunta, mutta uusia ideoita on läjäpäin. (PA)

– Tähän asti olemme tehneet lähes kaiken yhdessä, mutta jatkossa on tarkoitus kokeilla kaikennäköisiä eri tyylejä, eroottisia ja epäeroottisia. (RH)

– Lyriikat ovat pääasiassa minun käsialaani, kuitenkin koko bändin suodattamana. Ideat on ammennettu milloin mistäkin. Kaikki mitä kirjoitetaan, on kuitenkin täyttä asiaa. (JV)

– Kaikki lyriikat taas liittyvät tavalla tai toisella kokemuksiimme ja ajatuksiimme. (PA)

Teiltä on tullut kolme demoa ja yksi sinkku: millaista palautetta olette saaneet?

– Olemme saaneet hyvää ja rakentavaa palautetta, pääasiassa positiivista. Eniten on painotettu oman tyylimme hakemista, mikä on tälläkin hetkellä missiomme. Parhaina puolina on pidetty pääosin soitto- ja laulutaitojamme ja yhteensoittoa. Hyvää meininkiä on myös alleviivattu. (kaikki)

Nettisivuiltanne löytyy videokin First to Fly -biisistä. Mitä pidätte lopputuloksesta, mistä idea syntyi ja miksi lopputeksteissä kiitellään rajavartiolaitosta ja poliisia?

– Hyvä ystävämme Eero Suvanto tekee elokuvia harrastuksenaan, ja hän ehdotti projektia. Video on pyörinyt myös erinäisissä tilaisuuksissa, ja siitä on tullut yllättävän paljon hyvää palautetta. (JV)

– Päätimme luovina typeryksinä hetken mielijohteesta kuvauspaikaksi Naantalin jään ja siellä jäätymisen, mikä osoittautui hyvin haasteelliseksi. Lopputulokseen olemme olleet tyytyväisiä. (PA)

– Rajavartiolaitos ja poliisi tykkäsivät selkeästi toimistamme. Aikoivat ostaa uuden demonkin. (RH)

Mitkä ovat sitten olleet tähänastisen uranne kohokohtia?

– Tämän kesän festarikeikat, mistä olemme kaikki samaa mieltä. Ne on saatu ikään kuin palkinnoksi tehdystä duunista. Ja totta kai bändikisojen hyvät sijoitukset. (kaikki)

Olette tosiaan olleet Ääni ja Vimma –finaalissa vuosina 2006 ja 2007 ja menestystä on tullut myös muista kisoista. Millaisia kokemuksia nämä ovat olleet?

– Kaikki ovat kehittäneet meitä ihan helvetisti. Maine ja kunnia ovat olleet suurin voitto. (PA)

– Uusia kuulijoita olemme tietysti myös saaneet, kun olemme päässeet soittamaan muuallekin kuin Turun seudulle. (RH)

Kuinka paljon teillä on kaikkiaan keikkoja takana? Entä mitkä ovat parhaat ja paskimmat keikkamuistonne?

– Keikkoja on ollut noin 60, ja paikat ovat vaihdelleet koulun diskoista ja päiväkodin pihalta häiden kautta festarikeikkoihin. (PA)

Parhaita ovat tämän kesän festarikeikkojen ohella sellaiset keikat, joilla yleisö on heijastanut kaiken meidän lähettämämme energian takaisin, vaikka ne ovatkin olleet aika pienissä mestoissa. (JV)

– Esimerkiksi taannoinen Naantalin Tullin keikka oli ihan mahtava. Siellä huomasi ekaa kertaa, että ympäröivät paineet voi unohtaa ja keskittyä toteuttamaan itseään luonnollisesti. (RH)

– Oikeastaan tosi paskoja muistoja ei ole, koska aina ne ovat olleet enemmän tai vähemmän hyviä. Huonoin muisto tuli pari viikkoa sitten, kun Kirkkopuiston keikka peruttiin vain pari tuntia etukäteen huonon sään vuoksi. (JV)

Milloin on luvassa uutta materiaalia ja millaista se on edellisiin tuotoksiinne verrattuna?

– Olemme paraikaa kasaamassa studiota treenikämpälle, ja tarkoitus olisi äänitellä siellä pitkäsoiton verran. Ideoita löytyy pilvin pimein. Kysymys on vain siitä, milloin ne ehtivät narulle. (PA)

Oletteko lähetelleet materiaalianne levy-yhtiöille? Minkälaista palautetta on tullut?

– Onhan sitä tullut läheteltyä, tosin kohtuullisen vähän. (RH)

– Muutama on ollut kiinnostunut, ja skabojen yhteydessä on tullut muutamia uusia tuttavuuksia musiikkimaailmasta. Mutta ei vielä mitään mullistavaa. (JV)

Minkäslaisia tulevaisuuden suunnitelmia ja haaveita teillä on bändin suhteen? Ovatko ulkomaat kenties tavoitteena?

– Tarkoitus on alusta asti ollut pyrkiä maailman markkinoille. Ja haaveena on ollut, että jonain päivänä saisimme tästä leipämme ja saisimme soittaa suurille ihmismassoille. (PA)

– Olemme aina kyllä tienneet, ettei tie ole helppo ja että töitä on tehtävä. (RH)

Jos haluatte vielä sanoa loppuun jotain, niin sana on vapaa!

– Jännitteen puutteessa kuunnelkaa Voltagea! (kaikki)

Haastattelu julkaistu : 2007-08-09
Kirjoittaja : Olli Koikkalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 15.7.2009 ja vanhin 11.5.2004. Yhteensä arkistosta löytyy 162 haastattelua. Bubbling UG oli Noisen osio, jossa nostettiin esille sillä hetkellä pinnan alla kyteviä bändejä.