Try It Again Sam

Rokki ja musiikki yleensä on kiperä taiteenlaji ja harvalla ryhmällä on tarpeeksi rahkeita pistää iso pyörä pyörimään ja toteuttaa näkemystään ilman tahatonta komiikkaa tai väkinäistä yrittämistä. Try It Again Sam on kuitenkin onnistunut nousemaan harmaan räminäsuon keskeltä ja tämän pienen, suomalaisen rock-kartalle nousseen pilkkeen johdosta halusin hieman kysellä miehiltä lisää poppoon meiningistä.

Kuka on Try It Again Sam ja mistä ja miksi se on ilmestynyt Suomen kartalle?

– Try It Again Sam on Lassi, Kimmo, Lauri, Antti ja Allu. Se tiivistyi eräässä hikisessä luolassa, koska oli lauluja, jotka ihmisten piti soittaa.

Kuinka kauan yhtye on ollut kasassa?

– Liian kauan… Ekat treenintapaiset oli jonkun kotona kesällä 2001. Nykyisellä porukalla ollaan soitettu puolisen vuotta. Allu tuli syksyllä 2004 ja Lauri viime kesänä, eli 2006.

Kuka on tuo salaperäinen yksi jätkä, joka perusti bändin ja sen jälkeen ”hylkäsi” sen? Ja keitä ovat nämä manttelin perineet muusikot?

– Sehän oli Sam. Perusti bändin ja lähti merille, kun koki, että tarpeellinen työ oli tullut tehtyä. Se on nykyään Samantha ja opettaa ala-asteen toista luokkaa New Englandissa. Samanthalle terveisiä.

Mistä Try It Again Samin musiikki lähtee? Mitä teemoja käsittelette ja mikä on ideologia yhtyeen takana, mikäli sellaista löytyy.

– Musiikkihan alkaa hiljaisuudesta. Lassi ja Kimmo tekevät pohjia, joita sitten yhdessä muokataan Try It Again Sam –biiseiksi. Me tehdään meille itsellemme mieleistä musiikkia miettimättä sen kummemmin miltä yhtyeen pitäisi soundata. Me suositaan uusien biisien levittämistä ja soittamista keikoilla, ja biisit sitten pikku hiljaa kristallisoituvat siihen oikeaan muotoonsa. Työstetään ja muokataan. Siihen toi nimikin viittaa – aina voi miettiä, että voisko tän tehdä jotenkin eri tavalla. Kimmon sanoitukset käsittelevät aika paljon ihmisten välistä kommunikaatiota ja sen vaikeutta. Ennakko-odotuksia ja sitä, miten ne eivät toteudu. Ihmisten eri rooleja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Ja sit tietty pillua ja viinaa.

Osallistutteko kaikki biisien tekoon vai onko yhtyeessä kenties diktaattori?

– Kenenkään ideoita ei pidetä tärkeämpänä tai oikeampana kuin muiden, vaan yhdessä sumplitaan. Se on toisaalta aika hidas tapa, eli diktaattori ei ehkä olisi pahitteeksi! Tää on kuitenkin meille se toimivin työtapa – hiljaa hyvä tulee, pikkuhiljaa paras.

Huomasin, että laulajan äänenkäyttö ja maneerit tuovat paikka paikoin mieleen vahvasti Chris Cornelin. Vaikuttajista en miekkosta löytänyt, mutta onko huomio täysin tuulesta temmattu?

– Joo, Kimmonkin kielikuvat perustuvat epäjärkevyyteen… Kimmo on kuunnellut Soundgardenia paljonkin, muut eivät juurikaan. On ton Cornellin joku maininnut aiemminkin. Ja paljon muutakin on sanottu. Ykskin jässi sanoi meidän setin jälkeen, että Kimmo kuulosti ihan hampaattomalta mustalta mieheltä! Vaikutteissa on sellaisia bändejä ja artisteja, joita kaikki diggaa. Varsinkin Lauri muuten aivan rakastaa Radioheadia.

Olette esillä Mikseri.netissä. Minkälaisia konkreettisia julkaisuja teillä on takana?

– Joo, kaksi demoa ollaan tehty, joista jälkimmäistä myydään keikoilla kädestä käteen.

Mikä on meininki keikkarintamalla? Oletteko kova yhtye kiertämään maita ja mantuja, vai tyydyttyykö soitonnälkä nauhoittaessa?

– Aikaisemmin ollaan odoteltu, että vuori tulis Muhammedin luokse, nyt ollaan aktivoiduttu keikanmetskaamissaralla. Keväällä tehdään seuraava demo, hyvää settiä tulossa. Sitä sitten kiikutetaan eri baareihin. Ulkopaikkakunnatkin pitäis ottaa haltuun, vielä ei olla soitettu kuin kaksi keikkaa Helsingin ulkopuolella, molemmat olivat tosi hyviä kokemuksia. Toiselta löytyi basistikin.

Millä koette, että erotutte Suomen muusta tarjonnasta? Rokkia soittaa kuitenkin lähes joka toinen, joten joku salainen ase on ilmeisesti syytä olla takataskussa.

– Mitä sä yrität sanoa? Me hämmennetään ihmisiä turhilla c-osilla. Ollaan monipuolisempia kuin lähes joka toinen bändi. Joku saattaisi sanoa sitä linjattomuudeksikin, mutta me luotetaan siihen, että kyllä se paljon puhuttu oma juttu sieltä läpi tulee, kun nämä viisi jässiä yhdessä musisoivat. Ja me suositaan häröjä ratkaisuja, diggaillaan sellasesta että yht’äkkiä tapahtuukin jotain ihan killiä. Esimerkiks Jimin If 6 Was 9 –biisihän on koko ajan jotain ihme ökellystä ja siellä keskellä on kaikkee ihan käsittämätöntä huilutilutusta ja puheenmongerrusta, ja koko ajan vaan tosi kova meininki ja svengi päällä.

Mitä tulevaisuus pitää sisällään? Onko levy-yhtiön haku käynnissä vai onko omakustanteena toimiminen tällä hetkellä enemmän ajankohtaista?

Tosiaan keväällä nauhoitetaan uusia biisejä, ja sitten taas demoa keikoilla ihmisten kouraan. Vähitellen mennään eteenpäin ja tuodaan meidän musaa esille. Ja totta kai mekin sinne Wembleylle mennään heti, kun joku pyytää. Soitetaan muuten Korjaamolla perjantaina 9.3. Sinne kaikki!

Haastattelu julkaistu : 2007-02-23
Kirjoittaja : Olli Ripatti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 15.7.2009 ja vanhin 11.5.2004. Yhteensä arkistosta löytyy 162 haastattelua. Bubbling UG oli Noisen osio, jossa nostettiin esille sillä hetkellä pinnan alla kyteviä bändejä.