Kotoisat Sävyt
Lapista kuuluu muutakin meteliä rokin juurilta kuin Moses Hazyn karvanaamojen mesoamista. Hieman nuoremman polven hipisti rokkaava Kotoisat Sävyt ammentaa voiman musiikkiinsa 70-luvun rokista. Kaukana ei välillä olla kotimaisesta versiosta Hellacoptersia ja lavalla meininki ei häviä Wolfmotherin intensiiviselle tavalle tulkita ja kommentoida rokin historiaa.
Ranualta kotoisin oleva noin parikymppisten jamppojen pumppu julkaisi debyytti-EP:nsä heinäkuussa. Toinen kitaristi Mikko Heikkinen istuu myös vasta ensimmäisen pitkäsoittonsa julkaisseen punk-yhtye Veneen rumpupallilla. Satuin ensimmäistä kertaa elämässäni Tornioon. Siellä paikallisessa elokuvateatteribaarissa helsinkiläistä Shake-yhtyettä lämppäsi tämä nuorten retkujen rajusti rokkaava ryhmä. Jututin mandoliinikrapulaista laulaja-kitaristi Antti Karjalaista.
Hyvin naamioitu ryyppyreissu
Antti kertoo musiikin olleen hänelle jo pienestä luonnollinen asia. Ensimmäinen vahva instrumenttimuisto onkin vähemmän yllättäen kitara.
Pentuna pelasin hetken aikaa lätkää, mutta en osannu ees luistella.Se jäi sitten siihen. Ukolta löysin akustisen kitaran, jolla se oli ite tehny biisejä. Siitä se vaan irtos sitte luonnollisesti, muistelee Antti.
Kotoisten Sävyjen päätyminen vanhahtavaan rokkiin tyylilajina juontaa jamppojen tykästymisestä tuon ajan musiikinteon henkeen.
– Meihin vaikutti myös Rooster, Ruotomieli ja Suvanto. Aateltiin, että onpa kovia orkestereita. Pienestä pitäen olen ”joutunut” myös kuuntelemaan urkupelisti isäni Pink Floydit ja Zeppelinit, kertoo Antti.
Yhtye voitti myös Kohti Rollorokkia -bändikisan ja esiintyi itse festareilla. Antti kertoo kaksipäiväisen ja kahdenkymmenen bändin tapahtuman olleen hirviätä lärväystä. Se oli meille vaan hyvin naamioitu ryyppyreissu, vitsailee Antti.
Perinnetietoisuus ei itseisarvo
Kotoisat Sävyt demottavat lähiviikkoina uusia biisejä ja heittävät joulukuussa vielä jokusen keikan. Vuoden alusta on sitten tarkoitus keikkailla isommin ja julkaista pitkäsoitto joko itse tai jonkun kustantamana. Tunnusteluja levy-yhtiön kanssa on jo ollut. Biisit on periaatteessa valmiina. Yhtenäisen albumikokonaisuuden saavuttamiseksi yhtye vielä tulee tekemään muutamia viisuja. Antin mielestä yhtye tulee tulevaisuudessa ehkä siirtymään progressiivisempaan suuntaan tai sitten huomavatkin olevansa kantribändi.
Livenä bändi liikkuu vauhdikkaimmissa tunnelmissa kuin levyllä. Elävänä yhteyksiä voi tosiaan vetää Wolfmotheriin ja Hellacoptersiin, mutta EP:llä meininki on hieman rauhallisenpaa. Hetkittäin mieleen voi tulla myös Tehosekoittimen viimeisimmät tuotokset.
– Musiikkiin ei haeta pakolla perinnetietoisuutta, vaan tehdään homma niin, miten se itestä kuulostaa parhaalta. Vaikka onhan meihin vaikuttaneet Hellacopters, The Who ja Juice Leskinen, Antti selvittää.
Yhtyeen omaperäinen nimi juontaa poikien kotipaikkakunnalta Ranualta. Siellä yhtyeen aivoriihen tuloksena piti keksiä nimi, joka on yhtä aikaa surkea ja loistava ja uniikki. Antin mielestä huono nimi onkin hyvästä.
Pehmeitä Sohvia ja hometta nurkissa
Levytyssopimuksen jälkeen Antti toivoo, että levy myisi hyvin ja porukkaa tulisi keikoille. Samaan aikaan hän kuitenkin pelkää sitä, että yhtye myisi helvetisti ja tekisi jäähallikeikkaa.
– Seiskaanhan kaikki pyrkii. Keikkailu on loppujen lopuksi kivointa. Nauhoitussessiot ovat kuitenkin vielä hakusessa. Livenä meillä on raju energia, jota vielä välttämättä osata siirtää levylle. Se on kuitenkin niin eri maailma, joka on meille vielä hieman outo. Me ollaankin enemmän live-bändi, virnuilee Antti.
Suurimmasta osasta kappaleista on Antti vastuussa. Myös Mikko tekee niistä osansa. Viime aikoina biisit on syntyneet paljolti myös jammailupohjalta. Tekstit yhtyeellä ovat Antin mielestä pohjalaista rujoa vihaa ja rehellisyyttä. Sanoitukset ovat tarinatyyppisiä omasta ja muiden lappilaisten tyyppien elämästä. Antti mainitsee osan sanoituksista olevan myös käänteisiä rock-lauluja. Hieman kuin käännössanotuksia, muttei kuitenkaan…
Vielä jutun kääntyessä takaisin yhtyeen nimeen. Antti kuvailee millainen sisustus Kotoisten Sävyjen kodissa olisi.
– Sisustus olisi tietenkin kotoisa ja paljon erilaisia sävyjä. Suurimmaksi osaksi kuitenkin oranssia ja vaalean vihreää. Paljon pehmeitä sohvia ja hometta nurkissa. No, tietenkin hyvä sauna ja baaritiski. Keskelle tietenkin sydämeksi soittokämppä, Antti fiilistelee.
Haastattelu julkaistu : 2006-12-08
Kirjoittaja : Sami Sankilampi
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein haastattelu on julkaistu 15.7.2009 ja vanhin 11.5.2004. Yhteensä arkistosta löytyy 162 haastattelua. Bubbling UG oli Noisen osio, jossa nostettiin esille sillä hetkellä pinnan alla kyteviä bändejä.