Massive Attack, Martina Topley-Bird, 16.10.2009, Helsingin Jäähalli
Massive Attackin jo pitkään lupaileman viidennen studioalbumin piti alun perin ilmestyä tänä syksynä. Albumin julkaisu siirtyi kuitenkin ensi vuoteen. Lokakuuksi saatiin kauppoihin vasta esimakua tulevasta Splitting the Atom -EP:n muodossa. Levynjulkaisukiertuetta tästä ei siis tullut, mutta Bristolin soundin kehittäjänä tunnettu ryhmä testasi lähes täyden Helsingin Jäähallin yleisön vastaanottavaisuutta peräti kahdeksalla uudella kappaleella.
Uusi tuotanto vaikutti edellistä vuonna 2003 ilmestynyttä 100th Window -albumia kepeämmältä, mutta ainakaan keikalla joukosta ei heti kohonnut yhtäkään ilmiselvää iskusävelmää. Uutena vierailevana laulusolistina tulevalla albumilla on todennäköisesti ainakin Damon Albarn. Levytyssessiossa on ollut mukana tällä kiertueella uusien kappaleiden naisäänenä kuultu pehmeä-ääninen Martina Topley-Bird, joka hoiti sooloartistin ominaisuudessa myös lämmittelijän paikan. Vain yhden taustamuusikon kanssa esiintynyt Topley-Bird versioi lämmittelyosuudessaan omaa tuotantoaan hyvinkin paljon levyversioista eroavin sovituksin.
Massive Attackin varsinaisen kaksikon Robert “3D” del Najan ja Grant Marshallin sekä Topley-Birdin ohella laulamassa kävivät kaikilla yhtyeen albumeilla esiintynyt reggaelaulaja Horace Andy ja Deborah Miller. Horace Andy oli mukana Angelissa, sekä uusissa kappaleissa Splitting the Atom ja 16 Seeter. Komeaääninen Deborah Miller kävi tulkitsemassa esikoisalbumi Blue Linesin kohokohdat Safe from Harmin ja encoreissa kuullun Unfinished Sympathyn, joka vasta sai vaisuhkon yleisön heräämään. Kahden rumpalin tukemana operoinut täysi livebändi esitti vanhoista kappaleista levyillä totutuista poikkeavia sovituksia. Teardropista kuultiin riisuttu versio, jossa pääosaa esittivät kitara ja Topley-Birdin laulu. Tosin kitarakuvion muuntelu sai kappaleen kuulostamaan paikoin jopa väärin soitetulta eikä versio näin ollut erityisen onnistunut. Kaiken kaikkiaan Massive Attack on parhaimmillaan raskassointisessa ja painostavassa mutta rytmillisesti kokeilevassa junttauksessaan, jonka täydentävät tummat laulumelodiat.
Massive Attackin musiikin hidastempoisuus, ilmeetön esiintyminen ja ennen kuulemattomien kappaleiden runsaus uhkasivat hetkittäin viedä lähes kaksituntisen keikan puuduttavan puolelle. Pääosin takavaloilla silhueteiksi jätetyn yhtyeen sijaan iloa silmälle tarjosivat screenin valot ja yksilönvapauden puolesta kantaa ottaneet, nopeasti vilisseet tekstitykset. Onneksi vanhoja suosikkikappaleita oli ripoteltu settiin loppua kohti enenevässä määrin. Vuoden 1998 Mezzanine oli vanhoista levyistä eniten esillä viiden kappaleen voimin. Tästä levystä on ilmeisesti sekä yhtyeen että yleisön mielestä muodostunut Massive Attackin uran ja soundin kulmakivi. Sen jälkeen raskaampaa linjaa ansiokkaasti jatkaneelta 100th Windowilta ja vuoden 1994 Protectionilta kuultiin vain yksi kappale kummaltakin. Jälkimmäiseltä löytyvä letkeä trip-hop-klassikko Karmacoma vei keikan kunniakkaasti päätökseen. Karmacoma, Jamaica aroma.
Comments
One response to “Massive Attack esitteli tulevaa levyään”
Olen täysin erimieltä keikan puuduttavuudesta. Se että, MAssive Attac uskaltautui tuomaan runsaan määrän uusia kappaleita esille oli rohkea teko ja enemmän ehkä laittoi ihmisiä keskittymään kappaleisiin, kuin se että tutut kappaleeyt jyllättäisiin perinteisellä tavalla läpi ja ihmiset huutaisivat makana minkä jaksaisivat… näin ei tarvitse aina tapahtua, vaikka se on tavallisimmin yksi tärkeä osa keikkakokemusta.. visuaalisuuden ja auditiivisuuden pohjalta mahtavan tyylikäs kokonaisuus joka ainakin eturivin ihmisille jäi varmasti mieleen yhtenä unohtamattomista keikoista.
Olen täysin erimieltä keikan puuduttavuudesta. Se että, MAssive Attac uskaltautui tuomaan runsaan määrän uusia kappaleita esille oli rohkea teko ja enemmän ehkä laittoi ihmisiä keskittymään kappaleisiin, kuin se että tutut kappaleeyt jyllättäisiin perinteisellä tavalla läpi ja ihmiset huutaisivat makana minkä jaksaisivat… näin ei tarvitse aina tapahtua, vaikka se on tavallisimmin yksi tärkeä osa keikkakokemusta.. visuaalisuuden ja auditiivisuuden pohjalta mahtavan tyylikäs kokonaisuus joka ainakin eturivin ihmisille jäi varmasti mieleen yhtenä unohtamattomista keikoista.