við Múrin – kaaosta vuorten katveessa

við Múrin yleisöä

við Múrin yleisöä

við Múrin festivaali starttasi aurinkoisessa säässä 1,5 tuntia aikataulusta myöhässä. Kaoottisen tunnelman saattoi helposti aistia festivaalitoimistossa, jossa odotimme vajaan tunnin perusinfoa festivaalien järjestelyistä ja pressipasseja. Tämän jälkeen festivaalit vietiin onnistuneesti läpi, vaikka vähemmän tärkeitä toimintoja rakennettiin vielä myöhään torstai-iltana.

Missasimme lähes kokonaisuudessaan ensimmäisenä esiintyneen 3st bändin, mutta Guðrið Hansdóttirin lämminhenkinen esiintyminen vielä varsin pienelle yleisölle oli mukavan leppoisaa seurattavaa.
Neidin tuore albumi The Sky is Opening ja keikka toivat mieleen kotimaisen Astrid Swanin, hieman populaaristemmassa muodossa.

Pikkulavan seuraava yhtye Oniontree toi puolestaan mieleen uransa alkutaipaleen Disco Ensemblen. Bändin esiintymistä laimensi Linkin Park ja Bloodhound Gang koverointi.

Päälavan seuraavan artistin Heiðrikin musiikki kuulosti mielenkiintoiselta sekoitukselta elektronista ja akustista musiikkia yhdistettynä kansanperinteestä poimittuihin vaikutteisiin. Jotain tärkeätä bändin musiikkista vielä puuttui, sillä pahimmallaan kappaleet kuulostavan köyhän miehen Nordmanilta.

Viimeisenä soitettu Jefferson Airplane standardi White Rabbit taipui hienosti ison bändin käsittelyssä, mutta valitettavasti kappale jätettiin (ilmeisesti aikataulun myöhästymisen takia) puoliväliin.

Moby the Pink Pilot puolestaan tarjoilu puolituntisen jamittelupohjalta lähtevää avaruushippirokkia, jonka päällimmäinen vaikuttaja on varmasti Muse.

Edellisellä kappaleella laulaa basisti Niels Jákup í Jógvansstovu, mutta suurimman osan kappaleista tulkiksi remumaisesti rumpali Fróði Hansen. Kunhan bändin oma ilme ja biisit kehittyvät, voi tästä ryhmästä helposti kehittyä Färsaarten paras perinteinen rock-kopla.

Seuraavaksi päälavalla oli ensimmäistä kertaa kunnon kuhina, kun lauteille marssi Färsaarten vanhin, tiukin ja vihaisin punkbändi 200. Trion soittotatsista ja tiukkuudesta tuli mieleen Sweatmaster.

Valitettavasti poliittisesti virittyneet punk-viisut ja kitaristi/laulaja Niels A. Galánin runsaat välispiikit jäivät sanomaltaan epäselviksi fäärenkielen takia. Silti 200 vaikuttaa aivan hillittömän kovalta keikkabändiltä, jonka suora punkrockjyystö toimii kuin junan vessa vaikkapa Semifinaalin lauteilla.

Pikkulavan kestävyyttä testasi seuraavaksi SIC, jonka live-energia pieksi mennen tullen kaikki päivän esiintyvät. 2008 Tuskaa edeltävään Suomen keikkaan verrattuna bändi on kehittynyt huomattavasti. Uudet brutaalimmat ja entistä monipuolisemmat kappaleet nostivat SICin keikan päivän parhaaksi vedoksi. Knoppitietona mainittakoon, että videolla kuuluva Chained and Restrained on kirjoitettu Färsaarten pääkaupungin Tórshavnin 100-vuotisjuhlan kunniaksi kaupungin setien toiveena.

Reilun 50:nen keikan Euroopan-kiertue ja tiukka treenaaminen ovat nostaneet bändin Färsaarten kuumimmaksi vientitoivoksi metallimusiikin saralla. Ilmeisesti aikataulukirin vuoksi SIC-keikka päättyi kesken Roots Bloody Roots koverin, kun miksaaja kylmän viileästi veti lavalta sähköt poikki. Yleisö yhtyi mieluusti kitaristi Eddien fuck-huutoihin miksaajalle.

Monille paikallisille illan odotetuin artisti oli rap-metallin ja alapää-sanoitusten mestari MC-Hárin paluukeikka. Yhtyeen lavakukkoilu ja anarkistinen ote toivat mieleen Sleepy Sleeperssin kohkailun. Kovimman huutolaulun sai aikaiseksi Andalig Samvera, jonka sanoitus lienee oodi spermalle. Keikan loppupuolella bändi kutsui lavalla koko SIC-miehistön. Videolta voi havaita SIC-hemmojen osallistumisen kuutamokeikkaan:

Illan ainoan ulkomaalaisen esiintyjän DJ Trentemøllerin rikkonaiset biitit yhdistettynä megahittisampleihin eivät lämmittäneet allekirjoittanutta, mutta suurimmalle osalle yleisöä koko päivän odotus palkittiin. Pimenevässä ja kylmenevässä illassa yleisön tanssijalka liikkui uljaasti korkealta vuoreen rinteeltä seurattuna. Äärimmäisen kovasta lipunhinnasta huolimatta vajaa 4000 ihmistä jorasi herkeämättä tanskalais-DJ:n tahtiin.

Suurin osa kansasta jäi telttailemaan Kirkjubøurin pyhälle kirkkomaalle. Allerkirjoittanut palasi yön pikkutunteita takaisin Tórshavnin hellään huomaan. Lauantaina lauteilla mm. harvoin kotimaassaan esiintyvä viikinkimetallin maestro Týr. Lisää videoita kaikista esiintyjistä YouTubesta.  Enemmän kuvia keikoista ja yleisesti festivaaleilta virallisten festariraporttien yhteydessä.

Mahdollisesti jotain samankaltaista