Vaaraton, mutta vireä – Sielun Veljet Pakkahuoneella

Alanko ja Orma pitivät vauhtia yllä. Kuvat: Olli Koikkalainen

Alanko ja Orma pitivät vauhtia yllä. Kuvat: Olli Koikkalainen

Tampere, Pakkahuone 3.12.2011

Nukkuva hirviö on herätetty. Se on fakta, suhtautui Sielun Veljien paluuseen miten hyvänsä. Mainiosti sujunut Ilosaarirock-keikka poiki jatkoa, mitä ei voi pitää suurena yllätyksenä. Pienoiskiertue oli jo ehtinyt pysähtyä puolenkymmenellä paikkakunnalla, ja lauantai-iltana yhtyettä odotti loppuunmyyty Tampereen Pakkahuone.

Kuulijoiden ikähaitari liikkui odotetun suurissa lukemissa; siinä missä vanhempi ikäpolvi saattoi verestää vanhoja muistojaan, oli monelle nuoremmalle kyseessä ensikohtaaminen kulttimainetta nauttivan yhtyeen kanssa. Kenties juuri ikähaitarin leveydestä ja keikkapaikan kolkkoudesta johtuen ilta ei saavuttanut hurmosmaista luonnetta.

Ikä on tehnyt tehtävänsä myös Sielun Veljille. Siinä missä Ismo Alankoa eivät vuodet tunnu juuri purevan, näyttävät muut muusikot enemmän keski-ikäistyneiltä. Energiaa silti riitti, siitä pitivät huolen eritoten kitaristikaksikko Alanko ja Jukka Orma rytmiryhmän keskittyessä enemmän vain instrumentteihinsa.

Siekkarit tarjoili myös näyttävän valoshow'n.

Välispiikit tyystin väliin jättänyt yhtye luotti musiikkinsa voimaan. Kun takataskussa on nippu suomirockin (jos termiä tässä yhteydessä sopii käyttää) kaanoniin kuuluvia kappaleita ja soundit hivelevät korvia, on vaikea epäonnistua. Edes avausbiisien tekniset ongelmat eivät menoa suuremmin haitanneet.

Vaikka lavalla soitti kulttimainetta nauttiva yhtye, kääntyi huomio bändin ja sen karismaattisen keulahahmon sijaan ennen kaikkea itse kappaleisiin. Kun keskinkertaisena avauksena kuultu, yhtyeen ainoa uusi biisi, Nukkuva hirviö, oli saatu alta pois, alkoivat varsinaiset juhlat.

Kaksituntiseksi venynyt ilta tarjosi tasaisesti kappaleita yhtyeen uran varrelta. Ilosaaressa hieman yllättäen keikan käynnistänyt Lapset kuultiin tällä kertaa encorena. Sitä ennen yleisöä hemmoteltiin niin Satamalla, Tiskirätillä, Emil Zatopekilla kuin Volvot ulvoo kuun savuun -biisilläkin. Pisimmän korren taisi silti vetää maaninen Karjalan kunnailla, vaiko sittenkin Tuulelta vastauksen saan.

Sielun Veljet vuosimallia 2011 on täysiverinen rockyhtye. Kappaleiden vyöryessä vastaan panemattomalla voimalla ei tullut edes mieleen kaivata Punahilkkaa tai mitään muutakaan eksentristä toimintaa. Pakkahuoneella tuskin nähtiin

yhtyettä hurjimmillaan, mutta laulujen tehoa ei voi kiistää. Pienoiskiertue saattaa vesittää osan yhtyeen legendaarisesta maineesta – vaan se tuskin herroja liikuttaa.

Settilista:

Affe

Affe Forsman.

Nukkuva hirviö
Satama
Aina nälkä
Tuulelta vastauksen saan
Kanoottilaulu
Pieni pää
Karjalan kunnailla
Laulu
Kevät
Tiskirätti
Kuka teki huorin
Pohjois-Amerikka
Volvot ulvoo kuun savuun
Säkenöivä voima
Ihminen
Satujen julma taikayö
Kansallispäivä
Elintaso
Emil Zatopek
Ikävä
On mulla unelma

Lapset
Peltirumpu
Huda huda

Rakkaudesta