TSOOL kiersi ja kaatoi puoli Suomea

tsoolebbott

Klubi Tampere, 11.12.2010

En ole koskaan ollut se kaikista suurin The Soundtrack Of Our Lives -fani, mitä nyt pari levyä on hyllyyni eksynyt. Tyrmäävien hittien sijasta olen nauttinut TSOOL-annokseni aina albumin mittaisena trippinä ja päivitettynä sukelluksena 60- ja 70-luvuille. Huhut kertoivat, että TSOOL kannattaa nähdä elävänä. Tämän vuoksi päätin ottaa selvää, mistä länsinaapurin yhtyeessä on oikein livenä kyse.

Samaan iltaan oli ahdettu toinenkin tasokas kattaus musiikkia: Pakkahuoneen puolella yleisöstä kilpailivat CMX sekä Herra Ylppö ja Ihmiset, joista jälkimmäisen pääjehu nähtiin haahuilevan myös TSOOLin puolella show’n loppuvaiheessa.

Keikka alkoi haikeissa merkeissä, kun nallekarhumainen Ebbot Lundberg saapui lavalle ja tulkitsi kosketinsoittajan säestämän Tonight-kappaleen. Pian loputkin yhtyeen jäsenet saapuivat lavalle ja ilmoille kajahtivat Believe I’ve Foundin ja Century Childin tarttuvat sävelet. Hiljattain kokoelmalevyn julkaissut orkesteri keskittyi soittamaan kokoomalle päätyneitä kappaleitaan. Kenties tämä auttoi hieman heikommin yhtyeen tuotantoa tuntevankin kelpoon keikkafiilikseen. Reaktioista päätellen suurin osa tosin taisi tosin olla hc-osastoa, sen verran varauksettoman kannatuksen yhtye sai osakseen.

tsoolkitaristiIlta eteni reippaassa tahdissa, Nevermore vaihtui Bigtimeksi, Second Life Replay ja Sister Surround nostattivat fiilistä ja pian olikin jo aika encoren. Herkkä Lifeline hiljensi tempoa, jota Passover hinasi taas tiukemmaksi. Jäähyväiset yhtye jätti Flipsiden myötä.

Yhtye esiintyi Tampereen lisäksi Turussa ja Helsingissä, jossa paikalla oli kuvaamassa ja kommentoimassa toimittajakollega Jarkko Veijalainen. Tampereen osalta valittamista ei löytynyt, ellei sellaiseksi halua laskea ailahtelevia soundeja ja kenties epärealistisia odotuksia vieläkin hurjemmasta menosta.

Tavastia Helsinki 13.12.2010

Helsingissä Tavastialla oli yllättävän väljää, mutta paikalle tulleet TSOOL-diggarit saivat rahoilleen vastinetta. Tampereen settilista toistettiin Helsingin keikalla lähes prikulleen ja hyvä niin, sillä keikka oli upea läpileikkaus yhtyeen urasta myötäilen tuoreen kokoelma-albumin sisältöä. Minä todistin neljättä kertaa Soundtrackin hehkuvaa live-energiaa Tavastian keikalla. Kerta toisensa jälkeen TSOOLin keikat ylittävät toisensa ja tälläkin kertaa takuuvarma kananlihamittari värähteli useasti illan mittaan. Kirkkaimpina pilkkuina tuikkivat raivokkaasti The Who -hengessä runnottu Bigtime ja suorastaan käsinkolteltavan hauras tulkinta Second Life Replaysta.

tsoolkosketinsYleisöstä bongatusta The Doors -paidasta tuli mieleeni vertaus Jim Morrisonin johtamaa 60-luvun tajunnanräjäyttäjää kohtaan. TSOOL ei ehkä ole yhtä merkittävä uudistaja, mutta sen keikoilla on samankaltaista musiikillista hurmiota. Rolling Stones ryöstelystä bändiä on turha syytellä, sillä patinoituneiden Rollareiden soitto on pelkkää paperia TSOOLin livegroovelle. Tämä yhtye ei ole kertaakaan pettänyt keikkaodotuksia ja vaikea on uskoa, että bändiltä kelvotonta suoritusta voi odottaa tulevaisuudessakaan. Jos ei maailmaan, niin ainakin Skandinavian kovin keikkabändi.

Minirundin kotimainen esitaistelija The Latebirds hoiti oman osuutensa varsin kiitettävästi ja paikoitellen kellon tarkasti soittanut bändi kuulosti lähes yhtä vakuuttavalta kuin illan pääakti. Vaikka soittopuoli oli millimetrin tarkkaa se kuulosti sopivan siulukkaalta. Keikkasetti painottui vahvasti tuoreimpaan studiolättyyn Last of the Good Ol’ Daysiin, joka tämän keikan osoittautuu ehdottomasti yhtyeen parhaimmaksi äänitteeksi.

Mahdollisesti jotain samankaltaista