Spookbox: Spook Box – Rosoista rockin roisketta suoraan treenikseltä

omakustanne, 2012

Harva bändi avaa uraansa julkaisemalla treenikämpillä äänitetyn live-kiekon. Moinen temppu vaatii ns. munaa, jota tällä kuopiolaisella nelihenkisellä garagerock-remmillä näyttää piisaavan yllin kyllin. Saatteessa yhtye ilmoittaa haistattavansa pitkät kaikille hienosteluille ja genrerajoille, eikä ryhmä kuuleman mukaan välitä onko lopputulos kaupallista tai epäkaupallista.

Tällainen dogma-ajattelu on toki tavallaan ihailtavaa, mutta kolikon toinen puoli on se että Spook Box kuulostaa juuri kasatulta bändiltä, joka vasta etsii keskinäistä kemiaansa sekä sitä ominta juttuaan. Herrain rock on kieltämättä kyllä rouheaa ja rosoista, mutta viidentoista kappaleen nipusta olisi hyvin voinut heivata heppoisimman kolmanneksen mäkeen. Ensinnäkin materiaali on epätasaista ja toisekseen albumi on selvästi aineksiinsa nähden ylipitkä.

Jotkin kappaleista osoittavat että ryhmästä löytyy kyllä potentiaalia, joka voi hyvinkin johtaa vielä johonkin kauniiseen (ja kauniimmalta kuulostavaan). Esimerkiksi slovarin sukuinen Pathetic Song sekä heti edellisen perään soiva Moment saattaisivat puhjeta oikeassa studiossa oikean tuottajan valvovan silmän alla vielä kukkaan.

Tyylillisesti Spookbox pysyy melodisessa rockissaan lähellä autotallia ja vaikka kappaleiden pinnat ovat karkeita, voi joistain biiseistä kuulla silti jopa poprockin kaikuja. Wish I Couldin sydänverta vuota valitus ja soundeiltaan kummasti grungehtava Walk With Me ovat tästä mainioita esimerkkejä. Vokalisti/kitaristi DeeAan laulussa on tunnetta ja voimaa, mutta etenkin grunge-vaihteen naksahtaessa silmään yritykseen hiipii sellaista eddieveddermaista puristusta, joka ei vain tunnu luonnolliselta.

3/5

Mahdollisesti jotain samankaltaista