Sera Cahoone: Deer Creek Canyon – Amerikkalaisia tarinoita koti-ikävästä ja luonnosta

(Sub Pop Records, 2012)

Coloradossa syntynyt ja sieltä reilu parikymppisenä länsirannikolle muuttanut Sera Cahoone on ehtinyt olla monessa mukana. Rumpalina aloittanut ja siitä hiljalleen laulaja-lauluntekijäksi muuttunut Cahoone onkin tehnyt yhteistyötä mm. Band of Horsesin, Carissa’s Wierdin ja Patrick Parkin kanssa.

Vuonna 2005 Cahonee julkaisi esikoisalbuminsa omakustanteena ja levy sai rapakon takana indie-radioasemat innostumaan neidon lo-fi indie/country rockista. Vuoden 2008 pitkäsoitolle Only as the Day Is Long yhteistyökumppaniksi oli jo löytynyt Sub Pop Records ja samoilla voimilla on julkaistu nyt Cahoonen kolmas pitkäsoitto

Deer Creek Canyon on selkeä paluu Cahoonen lapsuuden maisemiin ja artisti potee nähtävästi melkoista koti-ikävää jylhän luonnon pariin, mikä on tuotu aina albumin kanteen saakka. Aiempiin levyihin verrattuna Cahoone on myös selvästi karsinut ja yksinkertaistanut työskentelytapojaan, eikä yhteistyö äänittäjä/miksaaja Thom Monahanin kanssa ole tehnyt ainakaan huonoa kokonaisuudelle.

Kappaleet ovat lähes luonnosmaisia tutkielmia yksinkertaisista asioista, tunteista, sydänsuruista ja tavallisista ihmisistä sekä heidän arkiasioistaan. Simppeli indie-rock saa runsaasti akustista kuorrutusta kun mm banjo ja viulu luovat melodioille kaihoa. Kirkas ja kuulas laulu on nostettu eteen, mutta Cahoonen koruton ilmaisutyyli tuntuu hetkittäin hävittävän sanat taustalle, mikä ei taatusti ollut alkuperäinen tarkoitus.

Cahoonen kolmas albumi on hieno kunnianosoitus kotiseudulle, mutta silti sitä vaivaa lievä päämäärättömyys. Tarinoiden henkilöt ovat usein tienristeyksissä, mutta selkeitä valintoja ei juuri tehdä. Samaa voi sanoa myös itse musiikista, joka tahtoo soljua toistuvasti ohitse ellei kappaleita todella asetu kuuntelemaan. Deer Creek Canyon on kaunis ja helppo kokonaisuus – ehkä jopa liiankin helppo.

3/5

Mahdollisesti jotain samankaltaista