Saatanan Marionetit: Satanick Destruction of Death (2011)

Aiemmin nipun pikkulevyjä julkaissut Saatanan Marionetit on saanut viimein debyyttialbuminsa valmiiksi. Tekijöiden kielet ovat nähtävästi olleet tukevasti poskissa (ja varmasti vähän muuallakin) aina alusta saakka, joten ryhmää ei kannata niputtaa samaan joukkoon totisimpien vuohibändien kanssa.

Yhtyeen nykyiset jäsenet Jatz, Jui, Nirz, Raato ja Tritotus Satan käyvät rohkeasti laventamaan metallin tantereita, kun albumin kolmetoista kappaletta katapultataan suurin piirtein sinne mustan pakanametallin suuntaan. Tarinoiden keskushenkilönä on tietenkin itse vanha vihtahousu, joka käy jopa saunassa kaiken kiireen keskellä. Tarjolla on siis yhtä ja toista, ja jotta paketti olisi täydellinen, löytyy seasta myös yksi joulubiisi, joka tosin on hiukan ristiriitainen kokemus. Yritys onkin kautta linjan kovaa, mutta herrain sihti ei ole kovinkaan kummoisessa kunnossa. Maisemaan ammutut biisit muodostavat kauniisti sanottuna epätasaisen riffi ja melodia röykkiön, josta on turha etsiä helmiä tai edes peikonkullan palasia.

Teknisesti ja etenkin soundillisesti jälki on rupista. Osa tästä on pistettävissä oletettavan pienen budjetin piikkiin, mutta viiden karskin metallikarjun yhteen takomassa paketissa on myös selviä valmistusvirheitä. Riffit ja melodiat eivät varsinaisesti tartu mieleen, vaikka biiseissä joitain mainioita ideoita löytyykin, eikä huojahteleva laulu ainakaan paranna tilannetta. Kärinät, murinat ja örinät taittuvat kyllä vokalistilta moitteetta, mutta puhtaiden vokaalien koittaessa alkaa pöpelikkö rytistä toistuvasti. Taustalla väijyvät koskettimet voisivat toisessa todellisuudessa olla vaaraa uhkuvia ja jännitteitä lisääviä, mutta tämäkin tavoite jää saavuttamatta lähes jokaisella raidalla.

Epäselväksi jää se kuinka paljon mukana on lopulta ollut huumoria, mutta studiossa olisi kannattanut ottaa asiat vakavasti – ainakin silloin kun niitä raitoja nauhoiteltiin.

2 / 5

Mahdollisesti jotain samankaltaista