Rakettimies Elton John laulaa rakkaudesta

10.10.2009 Helsinki, Hartwall Areena

091012_eltonjohn08Reilut neljä vuosikymmentä musiikkia tehnyt Reginald Kenneth Dwight, tutummin Sir Elton John, toi Las Vegasin kimalletta varten kasaamansa shown Suomeen vuoden viiveellä. Edellisellä kerralla esiintyminen kun peruuntui viime metreillä. Kattavasta kappalerepertuaarista on tälle kiertueelle valittu melkeinpä ne suurimmat, tosin
sillä erotuksella, että karsintaa oli tehty sieltä rokimmasta päästä.

Isolla lavalla oli oikeastaan kolme elementtiä, joita käytettiin visuaalisesta ohjauksesta vastaavan David LaChapellen laatiman käsikirjoituksen mukaan. Mies ja piano, taustayhtye sekä visuaalisuus. Näillä teemoilla iltaa toteutettiin ja luonnollisesti suurimmassa roolissa oli Sir itse. Kahden tunnin kokonaisuus oli teemallisesti rakkauden, joten rauhallista yleisöä viihdytettiin pariskuntia syleilevillä, haikeillakin, balladeilla. Vaikka Elton on eläkeiän nurkilla, niin kyllä miehen ääni edelleenkin toimii ja sormet  liikkuvat pianon koskettimilla mallikkaasti, vaikkei hän revittelyihin asti missään vaiheessa yltynyt.

Taustayhtyeen hoitaessa oman osansa kelvollisesti, tarjosi kolmas elementti monille ihmettelyn aihetta,  ja jopa lievää punastelua. Koko lavan levyinen screen tarjosi LaChapelle ohjaamaa kuvamateriaalia jokaiseen kappaleeseen liittyen, eikä rinnoilta ja lieviltä pikkutuhmuuksilta vältytty. Osa videomateriaalista syvensi kulloisenkin kappaleen sanoituksia, kun taas osa oli pinnallisempaa. Joka tapauksessa kokonaisuutta ajatellen varsin kelvollinen ratkaisu, sillä näinkin isoon tilaan pelkkä mies ja piano on yksistään aika kevyt kalustus. Visuaalisuuden toinen puoli oli ilmalla täytettävät  jättimäiset tissit, verkkosukkiin verhotut naisen sääret ja luonnollisesti fallossymboolit. Banaani kirsikoiden kera ja rakettia muistuttava huulipunapuikko tarjosivat taiteilijalle niin ominaista pikkutuhmaa flirttailua miehisen ulokkeen suhteen.

Vaikka materiaali oli pääosin hillittyä ja rauhallista, niin ei sen parissa kuitenkaan pitkästymään ehtinyt. Elton Johnin
karisma ja sielukkaan pohdiskeleva tulkinta vetävät puoleensa vastustamattomasti. Tosin mikäli materiaali olisi entuudestaan tyystin tuntematonta, saattaisi se tuntua alkuosan ballaadien kohdalla varsin tasapaksulta. Believe, Daniel, Nikita ja Candle in the Wind luonnollisesti tulivat muutaman muun suuren ballaadin ohessa. Rakkauden jälkeen oli sitten hauskanpidon vuoro. Alkutahdit lyötiin Pinball Wizardin kera. I’m Still Standing tarjosi reilun annoksen symboliikkaa ja räväkkyyttä jättimäisten banaaniensa kera. Lopun rutistuksen aikana eturivissä tanssahdellut fani päätti käydä tervehtimässä illan isäntää, mutta kuokkavieras kiidätettiin lavalta kuitenkin pois ennen varsinaista tapaamista.

Lavalle kuitenkin pääsi muutama kymmenen kuulijaa, sillä Saturday Night’s Alright (for Fighting) vedettiin lauantain bilehengessä kollektiivisesti fanien tanssiessa pianon ympärillä. Riehaantumisen jälkeen oli aika palata alkujuurille, kun ilta päättyi herkkään Your Songiin. Vaikka ilta oli kaikin puolin melko rauhallinen, niin rakkauden tematiikan ympärillä ajoittain kuohui, eikä kyyneliltäkään varmasti esityken aikana vältytty. Vanha herrasmies ei luonnollisesti ole ihan parhaiden vuosiensa vedossa, mutta materiaali sitä vastoin on. Karismalla on musiikissa yleisesti tunnustettua suurempi vaikutus, joten illan esitys olisi jäänyt todella valjuksi ilman Sir Elton Johnin, pienen suuren miehen karismaa.

Mahdollisesti jotain samankaltaista

  • Ei löytynyt mitään samankaltaista