Pronssinen Pokaali : Vastatuulensoutajat – …Eikä kukaan odottanut niiltä yhtään mitään

(C7 Records/Pronssinen Pokaali 2013)

Elämme aikoja, jolloin lähes kaikki 1990-luvun kotimaisen, rämisevän vaihtoehtorockin uranuurtajista suuriksi suomalaisen rockin mammuteiksi kasvaneista yhtyeistä kamppailee levyltä levylle yhä epätoivoisemmalta näyttävää taistelua isoa itsensä toistamisen peikkoa vastaan. Yksi ei aikanaan päässyt niinkään pitkälle.  Se yksi vaikeni ja on ollut hiljaa 13 vuotta, minkä jälkeen se aukaisi kitansa yllättäen, juuri kenenkään asettamatta sille pohjimmiltaan mitään odotuksia tai kiinnostusta.

Kyseessä on parhaiten Lappeenrantahevin (Kotiteollisuuden, Mokoman ja Monsteriserin) jäsenistön laukaisualustana tunnettu Pronssinen Pokaali, mikä hajosi ja painui unholaan vuoden 2000 Maa Hehkuu-albumin jälkeen. Paluualbumin syntytarinaa värittää entistä mielenkiintoisemmaksi myöskin se seikka, että yhtye tuotti albumin omakustanteena ja mille se joutui etsimään julkaisijalevy-yhtiötä 1,5 vuotta, ennen kuin tärppäsi.

Ensikuulemalta usean vuoden työn myötä valmistunut paluulevy, järjestyksessään neljäs PP-albumi Vastatuulensoutajat ei jätä kuulijaa kylmäksi, vaikka albumin avautuminen jääkin vielä tässä vaiheessa puolitiehen. Upea, häikäilemättömätöntä radiohittipotentiaalia sisältävä Kalpea Kuu ja kaikkien kuluvana vuonna julkaistavien albumien ehdottomasti upein päätösbiisi Kohti Avaraa ovat sulaa kultaa jo ensikuulemalta.

Useiden kuuntelukertojen jälkeen Vastatuulensoutajien ovelasti rakennetut ja piilotetut, todella vahvaa, monisyistä tunnelatausta ja aistikkuutta sisällään pitävät koukut alkavat takertua syvälle alitajuntaan. Näistä biiseistä mainittakoon Ajan Viitta, OnnenpekkaKotiteollisuuden maneereita röyhkeästi lainaileva Taivaan alla, Taivuimme, HIM-slovareita muistuttava Hiomaton, kaoottisesti rokkaava Keskellä pudotusta ja synkeän raskas videobiisi Vastatuuleen soutajat. Yhtyeen soitto henkii intoa, tuoretta energiaa, mutta myös vakautta ollen silti hyvin ennalta-arvaamatonta kuunneltavaa.

Vastatuulensoutajien henki sykkii edelleen vahvasti 90-luvun monenkirjavalle vaihtoehtorockin perinnölle. Yhtyeen sointi on Jyri Riikosen vengoista kosketinsovituksista huolimatta entistä kitaravetoisempaa sisältäen hienosti varioivaa vimmaisuutta kontrastina rauhallisuudelle, minkä välillä yhtye osaa pelata ja varioida uuden albumiensa kappaleiden perusteella hienosti. 1990-luvun albumeihinsa verrattuna PP:n kädenjälki on ammattitaitoisempaa, ja edelleen yhtyeen valttikortti on sen huikea melodia- ja dynamiikan taju, millaista kotimaisen vaihtoehtoisen rockin kentälle on kaivattu jo vuosikausia.

Jos yhtyeen musiikkia vertailee sen lähimpinä oleviin vertailukohteisiin, Vastatuulensoutajat-albumin tunnelmista tulee allekirjoittaneelle lähimpänä mieleen Ismo Alangon 90-luvun Jäätyneitä lauluja ja Irti -albumien komeat ja tumman ironiset tunnelmat. Biisirakenteiden suhteen Vastatuulensoutajat-levyn kaltaista albumikokonaisuuden kantavuutta ja ilmavuutta ei tosin Ismo Alanko, CMX eikä Kotiteollisuuskaan ole onnistunut tarjoilemaan omilla levyillään enää pitkiin aikoihin. Vaikka Vastatuulensoutajat on luku sinänsä, Hallanvaara ja Aion ovat hyviä vertailukohteita kyseiselle tekeleelle sen osoittautuessa olevan albumikokonaisuutena todella väkevä.

Eritoten merkillepantavan ihailtavaa on yhden kotimaan aliarvostetuimman sanoittajan, Tomi Siveniuksen kyvykkyys käsitellä teksteissään mustaakin mustempia asioita, ajatuksia ja mielen sopukoita jokseenkin valoisasti omintakeista symboliikkaansa hyödyntäen. Vokalisti-kitaristi Siveniuksen autistisen lakooniseen sävyyn sivustaseuraajan roolia, ajan hengestä vieraantuneisuutta, oman tiensä kulkemista ja arjen turhuuksista vähät välittämistä huokuvat lyriikat alkavat myös upota hiljalleen ja todella syvälle sydämeen.

Kuuntelukertojen myötä Siveniuksen tekstit alkavat hahmottua hienoiksi. Nyt 11. kuuntelukerralla allekirjoittanut on jo vakuuttunut, että ne ovat kerrassaan nerokkaita. Näistä esimerkkeinä OnnenpekkaTaivaan allaTaivuimmeElo loputonKeskellä pudotusta ja Kohti avaraa. Luonteeltaan miehen tekstien sävyt ovat selkeästi keventyneet ja niistä löytyy elämänkokemuksen mukanaan tuomia valonpilkahduksia verraten esimerkiksi yhtyeen debyytin (1997) ja Maa Hehkuu- albumien sanoitusten sävyihin. Miehen ilmaisusta ja olemuksesta tulee mieleen hirtehishumoristinen karjalaisesversio Joy Divisionin Ian Curtisista kaikkine ristiriitaisuuksineen.

Vaikka video- ja singlebiiseiksi albumilta olisi voitu valita jokin tarttuvampikin kappale, on PP onnistunut tekemään paluualbumistaan kerrassaan upean kokonaisuuden, millä se kaiken lisäksi on onnistunut päivittämään ilmaisunsa kiitettävästi. Lappeenrantahevin kantaäiti onnistuu tarjoilemaan voimakkaampaa, suorempaa, tarttuvampaa rock-musiikkia, minkä lisäksi sen sanoma tarjoilee syvempiä ja koskettavampia merkityksiä kuin mitä sen kokeneet aikalaisensa ja sen musiikillisesti raskaammat kolleegansa.

Haastatellessani Pronssisen Pokaalin 1990-luvun kitaristia, Kotiteollisuuden Jouni Hynystä erään KT:n Kainuun keikan yhteydessä vuonna 2004, esitin hänelle kysymyksen : “Palaako Pronssinen Pokaali vielä joskus”. Tuolloin sain mieheltä osakseni harkitsevan, vakaan pään heristyksen ja pitkään syvälle silmiini kohdistuvan, totisuutta heijastavan katseen sekä vastauksen: “En usko.” Vuonna 2007 kyseinen vanhempi Hynysen veljeksistä oli sitten jo itsekin mukana Pokaalin paluukiertueella ja päätyi soittaman Vastatuulensoutajien kahdella, albumisessioiden ensimmäiseksi nauhoitetulla kappaleella Taivuimme ja Kiila.

Kuitenkin yhtye seisoo nyt omilla jaloillaan ylväästi ilman nimimiehiäänkin. Kun asetan Vastatuulensoutajat soittimeeni tämän 12. kerran, on se vaan uskottava: Pronssinen Pokaali on palannut vähintään nuoruuden päiviensä veroisena.  Kyseessä on yksi vahvimmista lappeenrantalaisäänitteistä koskaan, mihin kastiin kuuluu ehdottomasti myöskin yhtyeen omaa nimeä kantava debyyttialbumi. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

5/5

Pronssinen Pokaali livenä!

ke 03.04.2013 HELSINKI Tavastia
to 04.04.2013 TAMPERE Yo-Talo
To 25.04.2013 OULU 45 Special
Pe 26.04.2013 PORI Monttu
To 30.05.2013 KUOPIO Henry´s Pub
Pe 07.06.2013 JYVÄSKYLÄ Pub Katse
La 08.06.2013 JOUTSENO Penny Night

Mahdollisesti jotain samankaltaista