Pori Jazz pitää riman korkealla

Lauantaina käynnistyvä, järjestyksessään 48. Pori Jazz tarjoaa tuttuun tapaan ylenpalttisen kattauksen rytmimusiikkia jazzista funkiin ja bluesista hiphoppiin. Reilun viikon rupeamaan mahtuu 126 konserttia, joista peräti 89 on maksuttomia. 

Pori Jazzin taiteelliseksi johtajaksi nimitettiin toukokuun alussa suurelle yleisölle kenties hieman tuntematon Mikkomatti Aro. Vasta kolmeakymppiä kolkuttelevan porilaislähtöisen Aron työhistoria on värikäs: mies on paiskinut hommia mainosalalla, toimittajana, dj:nä ja levykaupan omistajana. Aro tuumii, että kaikki aiempi toiminta on ikään kuin huomaamatta valmistanut häntä nykyiseen työhön. Musiikillinen sivistys juontaa juurensa teini-ikään, jolloin levyjen ostelu alkoi saada addiktion piirteitä.

”Kaikenlaista on tullut nuoresta pitäen kuunneltua, ja siitä on sikäli merkittävää hyötyä, että Pori Jazzin skaala on aika laaja niin yleisön ikähaarukan kuin musiikkimieltymystenkin puolesta. Tässä tehtävässä vaaditaan yhtä lailla populaarin kuin marginaalisemmankin musiikin tuntemusta”, Aro toteaa.

Aro on kuulunut Pori Jazzin taiteelliseen johtoryhmään syksystä 2011, ja toukokuussa työnkuva siis laajentui kokopäiväiseksi. Taiteellisella johtajalla on viime käden vastuu niin festivaalin ohjelmistosta kuin markkinoinnistakin, mutta yksinvaltiaaksi Aro ei itseään miellä. Ohjelman kasaamisessa tukena on edelleen työryhmä, johon kuuluvat Janne NieminenEsa Kuloniemi,  Karri ”Paleface” MiettinenJari Perkiömäki ja Markus Partanen. Jokin ohjelmatyössä saattaa kuitenkin muuttua Aron hypättyä puikkoihin.

”Nykyinen malli on uusi, joten osittain tulevaisuus on hämärän peitossa. Tulemme kuitenkin jatkossakin keskustelemaan eri mahdollisuuksista avoimesti ja eri näkökulmat huomioiden, ja yllättävän usein asioihin löytyy lopulta konsensus”, Aro sanoo.

Earth Wind & Fire saapui Poriin viimeksi 1997.Kuva: Pori Jazz/Kari Erkkilä

Earth Wind & Fire saapui Poriin viimeksi 1997.
Kuva: Pori Jazz/Kari Erkkilä

Riittävätkö tähdet? Entä missä luuraa jazz?

Pori Jazz kuuluu maamme vanhimpiin ja suurimpiin festivaaleihin, joten se saa vuodesta toiseen osakseen myös paljon arvostelua. Perinteisin napinan aihe on Kirjurinluodon suurkonserttien ohjelmisto, joka on jazzin sijasta painottunut suurta yleisöä miellyttäviin kevyen musiikin tähtiin.

Kun viime kesänä areenaa ei sitten imaistukaan täyteen Stingin, Santanan tai Elton Johnin kaltaisilla meganimillä, heräsi julkisuudessa heti epäilys festivaalin vetovoiman hiipumisesta. Tänä vuonna trendi tuntuu jatkuvan, sillä pääesiintyjät ovat ”vain” Earth, Wind & Firen, Bobby Womackin ja Vesa-Matti Loirin tasoa. Ei vieläkään sitä Claptonia!

Mikkomatti Aro huomauttaa, että Pori Jazzin historiaan on mahtunut monenlaisia ohjelmistoja, eikä johtopäätöksiä kannata tehdä kovin lyhyellä otannalla. Aro paaluttaa, että suuria staroja tullaan näkemään jazzeilla nyt ja jatkossa, vaikka näiden kalastelussa onkin hankaluutensa.

”Isojen nimien saaminen suomalaiselle festivaalille on huomattavasti työläämpää kuin iso yleisö ehkä kuvittelee. Kuvio ei todellakaan mene niin, että isoa rahatukkoa heilutellaan artistin nenän edessä ja sitten vain laitetaan keikkajulisteet painoon.”

Aron mukaan ratkaisevinta on ajoitus, eivät taloudelliset seikat, vaikka raha onkin keikkamyynnissä yhä suuremmassa roolissa.

”Heinäkuun puolivälin ja Porin-reissun täytyy lähtökohtaisesti sopia artistin suunnitelmiin seuraavalle vuodelle, ja aika usein keskustelut kariutuvat jo tässä vaiheessa. Saatavilla olevien artistien lista on siis joka vuosi huomattavasti lyhyempi kuin kiinnostavalta tuntuvien artistien lista.”

Bobby Womack edustaa festivaalin nimekästä soul-osastoa

Bobby Womack edustaa festivaalin nimekästä soul-osastoa

Festivaalitarjontaan vaikuttaa myös musiikkibisneksen yleinen tendenssi, joka on jo pitkään vienyt kaikkien tuntemista tähtiartisteista kohti eriytyneempiä, pienten niche-yleisöjen markkinoita.

”Selvää on, että megastarat ovat musiikkimaailmassa vähenemään päin, ja samaan aikaan iso osa megatähdistä on jo käynyt meillä tai muuten vain Suomessa. Siinä on haaste, joka Pori Jazzin kohdalla on ollut ilmeinen jo jonkin aikaa. Tulemme reagoimaan tähän useilla tavoilla, joista ilmeisimpiin kuuluu tämän vuoden laaja ja monipuolisesti laadukas ohjelmisto.”

Laadusta kertoo Aron mielestä se, että listoille on haalittu omissa tyylilajeissaan erittäin kovia tekijöitä: Earth, Wind & Firen ja Bobby Womackin lisäksi esimerkiksi The Animals -legenda Eric Burdon, nimestään huolimatta tiukkaa nykysoulia edustava John Legend, monilahjakas Steve Winwood ja hiphop-stara Kendrick Lamar. Tasokkuutta vaaditaan riippumatta siitä, minkä kokoisena nimi julisteisiin tulee, ja tasoa tuntuu myös löytyvän vuodesta toiseen.

Mutta mihin jää jazz, kun festivaalin pääesiintyjät edustavat kaikkea muuta: poppia, rockia, soulia, r&b:ta ja hiphopia? Onko tähän jokavuotiseen huoleen oikeastaan mitään aihetta?

”Jazzin määrä on tietysti se aihe, josta me saamme kritiikkiä aina. Valitettavasti muut keikkapaikkamme kuin Kirjurinluoto Arena tuppaavat jäämään tässä tarkastelussa vaille huomiota. Jazz soi runsaissa määrin ilmaislavoillamme, pienemmissä keikkapaikoissamme ja myös Kirjurinluodossa, jonka osalta odotan kovasti esimerkiksi Phronesis-yhtyeen keikkaa”, Mikkomatti Aro sanoo.

”Tahdon pitää huolen, että jazzillä on riittävä elintila ja asema festivaalillamme. Aivan helppo yhtälö se ei ole, kun taloutemme perustuu pääsylippujen myymiseen, mutta joitakin ideoita mielessä on pyörinyt.”

Brittiläis-skandinaavinen pianotrio Phronesis esiintyy Kirjurilla 18.7.

Brittiläis-skandinaavinen pianotrio Phronesis esiintyy Kirjurilla 18.7.

Jazzin parissa kasvanut

Mikkomatti Aro, onko Pori Jazzin taiteellinen johtajuus porilaiselle unelmapesti?

”Olen jossain todennutkin, että tämä on minulle ikään kuin unelmatyö, josta en ole osannut haaveilla. Rooliini liittyy totta kai paljon haasteita ja paineita, mutta samalla pääsen tekemään festivaalia, johon uskon ja joka on minulle henkilökohtaisesti tärkeä.”

Asettaako Jyrki Kankaan saappaisiin hyppääminen paineita?

”En varsinaisesti koe hyppääväni Jyrki Kankaan saappaisiin – enkä sen paremmin myöskään Tuomas Kallion saappaisiin. Paineita tulee monelta suunnalta, ja luonnollisesti niitä asettaa myös Pori Jazzin kunniakas historia. Meidän täytyy jatkossakin kyetä siihen uusiutumiseen ja elämyksellisyyteen, joka on tuonut Pori Jazzin tähän pisteeseen.”

Onko JK jo mentoroinut sinua?

”Pori on sen verran pieni kaupunki, että törmään Jyrkiin tuon tuosta. Tarvittaessa myös pyrkisin aktiivisesti näihin törmäämisiin, sillä haluan hyödyntää Jyrkin tietotaitoa ja kokemusta työssäni.”

Mitkä ovat varhaisimmat Pori Jazz -muistosi?

”Ne ajoittuvat jonnekin 90-luvun puoliväliin ja vanhalle Lokki-lavalle. Niistä vuosista lähtien olen katkeutumattomasti pyörinyt Kirjurinluodon konserteissa. Earth, Wind & Fire vuonna 1997 on yksi varhaisimmista keikoista, jotka muistan suhteellisen hyvin.”

Taiteellinen johtaja Aro odottaa jazzviikolta mm. Cody ChesnuTTin vetoa.

Taiteellinen johtaja Aro odottaa jazzviikolta mm. Cody ChesnuTTin vetoa.

Soitatko itse jotakin instrumenttia?

”Olen vähän rämpyttänyt bassoa ja laulanut, mutta siitä ei kannata tämän enempää puhua.”

Mihin tämän vuoden esiintyjäkiinnityksiin olet erityisen tyytyväinen? Minkä konsertin tahdot itse nähdä?

”Tahdon korostaa, että koko tiimimme tekee ohjelmaa yleisöllemme eikä itsellemme. Mutta tyytyväinen olen esimerkiksi perjantain ohjelmaputkeen, joka mahdollistaa John Legendin, Bobby Womackin, Lee Fields & The Expressioinsin ja Cody ChesnuTTin näkemisen peräkkäin. Eikä minua varsinaisesti harmita sekään, että näiden nimien jälkeen LP48!-teltan lavalle nousee vielä reggaepioneeri U-Roy.”

Festarijohtajan tärpit arkkityyppisille jazzkävijöille

“Jazzeilla ei kuule jazzia” -nillittäjä
Porin teatteri perjantaina 19.7. (Tim Hagan’s Quartet ja Jukka Perko Streamline Jazztet)

Jazzari, jolle Dave Douglas on liian mainstreamia
Teatterin Ultra Music Nights ohjelmakokonaisuus torstaista 18.7. lauantaihin 20.7. (mm. Slavin Eldh Lillinger, Pascal Niggenkemper Vision 7, Mopo)

Jazzmusiikin hiljattain löytänyt teini
Virta Jazz Street Stagella torstaina 18.7. klo 20

Vannoutunut blueshenkilö
Kirjurinluoto torstaina 18.7. (The Robert Cray Band, Bonnie Raitt ja Steve Winwood)

Helsinkiläinen hipsteri
LP48! perjantaina 19.7. (Lee Fields & The Expressions, Cody ChesnuTT ja U-Roy)

Porissa nähdään myös suitsutettu Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana

Porissa räpäyttää myös suitsutettu Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana. (Kuva: Ville Juurikkala)

Perusporilainen
Kirjurinluoto lauantaina 20.7. (The Cookers, Dave Douglas Quintet, Level 42, Eric Burdon & The Animals sekä Earth, Wind & Fire)

Ilmaiskonserteissa pysyttelijä
Jazz Street Stage keskiviikkona 17.7. klo 20 (Norrbotten Big Band with Outi Tarkiainen & Aili Ikonen)

Kaveriporukka, jolle tärkeintä on Kirjurin pikniktunnelma
Kirjurinluoto perjantaina 19.7. (Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana, Olly Murs, John Legend ja Bobby Womack)

Mahdollisesti jotain samankaltaista