Placebo vaikutti ja vakuutti

Kuva: Xeniya Balsara

Kuva: Xeniya Balsara

15.11.2009 Helsinki, Jäähalli

Placebo on uransa huipulla – ei välttämättä kaupallisesti mitattuna, mutta taiteellisesti kyllä. Kesällä julkaistu kuudes albumi Battle for the Sun on epätasaisista levyistä kärsineen brittibändin tähän mennessä paras albumikokonaisuus.

Edellisiltäkin levyiltä on toki aina löytynyt hyvät hetkensä, ja Helsingin Jäähallissa Placebo osoitti, että sen tuotannosta saa koottua tasokkaan keikkasetin. Lavalla triosta kuusihenkiseksi kasvatetun yhtyeen ohjelmisto painottui kahteen uusimpaan levyyn, Battle for the Suniin sekä vuoden 2006 Medsiin. Yleisö oli melko nuorta; nuorimmat paikalla olleet olivat varmasti syntyneet vasta Placebon perustamisen aikoihin. Siksi olikin yllättävää, että illan vanhin kappale Every You Every Me vuodelta 1998 herätti varsinaisen keikkasetin biiseistä ehkä suurimman kohahduksen väkijoukossa.

Placebo aloitti todella vahvasti. Keikan ensimmäinen puolisko tarjosi hienoja kappaleita toinen toisensa perään ja esitteli toimivan, perusasioissa pitäytyvän rockyhtyeen. Intensiteetti pääsi valitettavasti laskemaan, kun puolivälissä seurasi niin kutsuttu akustinen osuus. Placebo on mukana Music Televisionin ihmiskaupan vastaisessa kampanjassa, ja sen tiimoilta kambodžalaisen buddhalaistemppelin edessä esiintyessään yhtye oli esittänyt kappaleistaan rauhallisempia versiointeja. Because I Want Youta ja Twenty Yearsia varten laulaja-kitaristi Brian Molko sai kaulaansa akustisen kitaran ja basisti-kitaristi Stefan Olsdalin eteen kannettiin koskettimet. Näiden versioiden tarkoitus tuntui kuitenkin olevan ihan hukassa, kun yhtyeen uusi amerikkalaisrumpali Steve Forrest alkoi paiskoa settiään kuin pahoja henkiä karkottaakseen ja muutkin taustamuusikot kasvattivat äänivallia omilla osuuksillaan. Olisiko kannattanut jättää Molko ja Olsdal lavalle kahdestaan soittamaan oikeasti riisutut sovitukset kappaleista?

Vaikka virallisesti Placebo näyttäytyy kolmikkona, riisuttua triosoittoa ei tällä keikalla kuultu. Pääosissa nähtiin toki bändin alkuperäisjäsenet, yllättävän vähäeleinen laulaja-kitaristi Molko ja näyttävään hopeapukuun sonnustautunut Olsdal, joka pyöri ympäri lavaa ja vaihteli basson, kitaran ja koskettimien välillä. Myös tuoreella rumpalilla Steve Forrestilla oli iso rooli hänen piiskatessaan rummustoaan nuoruuden vimmalla. Kolme taustamuusikkoa soittivat muun muassa koskettimia, bassoa, kitaraa ja viulua. Tämä takasi täyteläiset sovitukset kaikkine nyansseineen myös keikalla. Joidenkin kappaleiden sovituksia oli kuitenkin muutettu levyversioista. Battle for the Sunin heikointa antia olevasta Julienistakin saatiin reippaammalla soitannalla hitusen toimivampi.

Pääosin uuden levyn kappaleet osoittautuivat vahvoiksi lavalla myös sellaisinaan. Battle for the Sunin kolmestatoista biisistä kuultiin yhdeksän. Muun muassa nimikkokappale Battle for the Sun, Breathe Underwater, The Never-Ending Why ja Bright Lights nousevat selvästi Placebon tuotosten parhaimmistoon. Varsinaisen setin loppupuolelle mahtui pari tylsempää vetoa, mutta encoreissa Placebo onnistui taas nostattamaan tunnelmaa.

Yksinkertaisen toimivat valot ja viisi screeniä, joista kaksi oli sijoitettu lavan kattoon, tekivät illasta tunnelmallisen. Komeat visuaaliset puitteet sopivat hyvin Placebon musiikkiin, jossa on energisyyden ohella myös paljon kauneutta. Tilavaksi rakennetulla lavalla nähtiin asiastaan innostunut bändi soittamassa, eikä tässä tarvittu mitään ihmeellisyyksiä, kuten Musen suuruudenhulluja tornirakennelmia.

Monella 15 vuotta toimineella ja kuusi studioalbumia julkaisseella yhtyeellä on edessään enää pelkkää alamäkeä. Placebo sen sijaan näyttää petraavan suoritustaan, ja tuntuu vasta löytäneen musiikkinsa kultasuoneen. Melko täyden hallin yleisö sai vastinetta rahoilleen. Hieman lyhyempänä ja ytimekkäämpänä keikka olisi ollut ehkä vieläkin parempi. Nyt kuulluista 22:sta kappaleesta olisi ollut varaa karsia jokunen poiskin – tai vaihtaa pari heikointa parempiin. Jäihän Placebon repertuaarista kuulematta sellaisetkin loistopalat kuin Nancy Boy ja Slave to the Wage.

Kuva: Xeniya Balsara

Kuva: Xeniya Balsara

Placebo, Helsinki, Jäähalli 15.11.2009

1. For What It’s Worth
2. Ashtray Heart
3. Battle for the Sun
4. Soulmates
5. Speak in Tongues
6. Follow the Cops Back Home
7. Every You Every Me
8. Special Needs
9. Breathe Underwater
10. Because I Want You
11. Twenty Years
12. Julien
13. The Never-Ending Why
14. Blind
15. Devil in the Details
16. Meds
17. Song to Say Goodbye
—-
18. Bright Lights
19. Special K
20. The Bitter End
—-
22. Infra-red
23. Taste in Men

Mahdollisesti jotain samankaltaista