Pinkin kesäinen karnevaali

Noin 18 000 ihmistä saapui keskiviikkoiltana Kaisaniemeen todistamaan räväkkää poprokkaria Pinkiä samalle lavalle, jolla Muse oli vain kaksi päivää aikaisemmin heittänyt mahtavan keikkansa. Lava oli nyt muuntunut valtavaksi karnevaalisetiksi, jonka silmiinpistävimmät koristeet olivat lavan kummallekin puolelle sijoitetut jättiläismäiset naisfiguurit sekä lavan yläpuolella nosturin varassa killuva mystinen laatikko.

Shown alkaessa se pamahti heti liikkeelle jytinällä Pinkin laskeutuessa tämän laatikon sisältä siivet selässään lavalle, Get The Party Started hitin tahdissa. Introa seurasivat biisit Funhouse ja Ave Mary A, sekä Who Knew, joka yllätti allekirjoittaneen täysin. Kyseinen biisi kun ei aikaisemmin ole todellakaan kuulunut suosikkeihini, mutta yllättäen nyt livenä se kuulosti niin hyvältä, että tunsin kylmiä väreitä koko kappaleen ajan. Yleisö oli innolla mukana alusta alkaen, ja viimeistään vähän vanhempi superhitti Just Like A Pill sai koko naisvoittoisen porukan laulamaan täysillä mukana.

Mukanaan lavalla Pinkillä oli upeaääniset taustalaulajat, hyvin yhteen soittava bändi sekä veikeitä tanssijoita. Koko keikka oli viimeisen päälle suunniteltu ja koreografisoitu, Pink muun muassa keikkui ilmassa kankaiden varassa, vieri yleisön kätten päällä valtavan pallon sisällä ja vaihtoi vaatteita useampaan otteeseen. Kaikesta tästä huolimatta nainen kuitenkin esiintyi aidosti ja piti mielestäni hyvin yllä kontaktia yleisöönsä. Hän antoi kaikkensa esityksensä eteen ja höpisi oikeasti ihan hauskoja juttujakin. Keikka oli niin täynnä yllätyksiä ja upeita kohtia, että kaikkien mainitseminen tässä tuntuu mahdottomalta.

Yksi illan monista kohokohdista oli ehdottomasti keikan akustinen osuus, etenkin poliittinen biisi Dear Mr. President, missä Pinkin vahva ääni pääsi erityisesti loistamaan. Akustisen osuuden jälkeen Pink kutsui lavalle ystävänsä Butch Walkerin, jonka kanssa tämä heitti duettona parit coverit, joista yllättävin ja samalla hauskin oli ehdottomasti potpurri Green Dayn Basket Case ja The Who:n My Generation biiseistä. Huvittavaa oli myös se, että Basket Case osuuksien aikana allekirjoittaneen hoilatessa innolla mukana minua ympäröineet keski-ikäiset naiset lähinnä tuijottivat lavalle kummastuneina.

Butchin lähdettyä lavalta Pink jatkoi vielä parin biisin verran, kunnes poistui itsekin lavalta ennen encorea, joka koostui tällä kertaa vain yhdestä biisistä, menevästä So What:sta, jonka aikana Pink liiteli yleisön yläpuolella vaijereiden varassa. Näky oli melko surrealistinen ja todellakin täydellinen lopetus tämänkaltaiselle karnevaalikeikalle.

Keikka oli kaikin puolin upea, mutta jälkeenpäin kun miettii, niin olisi ollut mukava kuulla vähän enemmän Pinkin vanhempiakin hittejä, tällä kertaa kun settilista koostui aika vahvasti uusista biiseistä. Itse keikan aikana vanhoja kappaleita ei kaikelta ihmettelemiseltä ehtinyt paljoa kaipaamaan, mutta silti on harmittavaa että moni loistava, vähän vanhempi biisi (kuten Trouble ja Family Portrait) jäivät tällä kertaa kuulematta.

Pink 21.7.2010
Kaisaniemi, Helsinki

Intro (Get The Party Started)
Funhouse
Ave Mary A
Who Knew
Bad Influence
Just Like A Pill
Please Don’t Leave Me
Sober
I’m Not Dead
Unwind I Don’t Believe You
Dear Mr President
Mean
My Generation / Basket Case (Butch Walkerin kanssa)
Roxanne (The Police cover) (Butch Walkerin kanssa)
Try Too Hard
What’s Up?
U + Ur Hand
Leave Me Alone (I’m Lonely)

—————————————-
So What